Keltaiset langat

 Peitetikkikoneessa on keltaiset langat.

Ja kaapissa odotteli Pehemiän keltainen työmiestrikoo.  

Kuopuksen kaapissa puolestaan on paitavaje. Helppo yhtälö huonollekin matikkapäälle.

Kaavoitin paidan olalle nepparihalkion, joka on yksinkertaisesti olalle jatkuva pääntien kanttaus. Pientä viilaamista tarvitaan vielä, jotta etukappale asettuu siistimmin, mutta menee se jo näinkin. Eikös jossain OB:n lehdessä ollut valmiinakin tuollainen vastaava halkio? 

Tämä paita on aika äreä mustien housujen kanssa. Kun valitsin pääntielle resoria, yllätyin siitä, että paidan oranssi onkin niin lähellä sinapinkeltaista. Resoriksi valitsin siis sen sinappisen. Tällaiset "tarinoita ja tapahtumia" sisältävät kuosit tuntuvat oolevan erityisesti lasten mieleen. Kappaleita leikatessani kuulin erinäisiä tarinoita kankaalle painetuista työmiehistä, ja vaikka viisivuotias oli sitä mieltä, että kuosi on hänen vaatteisiinsa liian lapsellinen, niin piti sitä kangasta kuitenkin ihan oma palanen saada leikkeihin. Leikkiikö muuten muiden lapset kangaspaloilla? 

Oma värimaailmani on vähän rauhallisempi ja murretumpi, ehkä siis lasten mielestä tylsempi.

Harmaasta trikoopalasesta sai vielä juuri ja juuri ommeltua peruspipon, johon tein piristystä rypytyksellä ja koristeilla. Pipon ommeltuani ompelin pystyyn yhden poimutuslangan ja kiristin sillä pipoon niin paljon ruttua kun siihen sai.

 

Tämän jälkeen ompelin rypytyksen päälle pätkän joustopitsiä (joustolla ei tässä ole merkitystä, sattui vaan löytymään oikean värisenä sitä joustavaa) ja huipulle hailakan vaaleanpunaisen napin. Rypytys vetää pipoa kivasti kasaan, eikä päälaelle jää tyhjää pussia.

Edelleenkään en ole yhtään pipoihmisiä, mutta sen verran näin kolmenkympin kynnyksellä on jo älliä päässä, etten ehdoin tahdoin halua itseäni palelluttaa (ainakaan joka kerta). Pienempi ahdistus tulee piposta päässä kuin jatkuvasta korvien palelemisesta.

Päästyäni vauhtiin helistinkankaiden kanssa käytin kiireesti pois tämän vihreänkin, ennen kuin siitä ei riitä enää kokonaiseen vaatteeseen nuorimmallekaan. Kun jätti sivusaumanvarat pois entuudestaankin kapoisesta kaavasta, siitä tuli vielä 92-senttinen paita lyhyillä hihoilla.

Tarvitseehan niitä lyhythihaisia talvellakin, kun bodyt ovat pojalla taaksejäänyttä elämää.

Iloisenkeltaista syysviikonloppua teillekin!