tiistai 18. lokakuuta 2011

Muijamekko ohjeineen

Ensimmäiset palat Muijaa leikelty, ja mekkohan siitä sukeutui.


Ja kun kerran niin uhkailin, ohjekin tulee tässä samalla. Mekko on kokonaan vuoritettu, ja aukeaa olalta. Taka- ja etukappale ovat yhtenäisiä eli ei löydy vetskaria tms. Tosi helppo tehdä, kannattaa kokeilla! Tällaisia perus-liivimekon kaavoja on varmaan useammissakin lehdissä, mutta esimerkiksi Suuren Käsityölehden numerossa 5/09 on yksi versio. Kokoja siinä on 86-110. Tuo lehden mekko on huoliteltu alavaroilla, mutta tämän teemme nyt täysin vuoritettuna, mikä tarkoittaa sitä, että myös saumurittomat pääsevät tekemään priimaa jälkeä.


Käänteeltä leikataan sekä päällisen että vuorin etu- ja takakappale, ja siinä onkin sitten jo kaikki tarvittavat palaset valmiina. Muuten leikkasin samalla tavalla sekä vuorit että päälliset, mutta päällisen helman leikkasin taas senttiä pidempänä. Vuorina käytin tässä tavallista lakanakangasta, käytettyä mutta hyväkuntoista.


Ei muuten tahdo raaskia edes pientä leikkuusilppua heittää roskiin tuosta Muijasta. Ties mitä näistäkin vielä voisi tehdä!


Olan kohdat kannattaa tukea myöhempää napinläpien ja nappien ompelua ajatellen. Lätkäisin tukikangaspalat päällisen olalle, mutten vuoriin, jottei tule liian paksu.


Mahdolliset taskut, merkit sun muut lirpakkeet voi kiinnittää paikalleen heti alkuun. Oma merkki löytyy tällä kertaa niskasta.


Sen jälkeen tällätään päällisen ja vuorin etukappaleet ja takakappaleet kohdakkain oikeat puolet vastakkain, ja ommellaan kappaleet yhteen kuvan mukaisesti kainalosta kainaloon.


Ohennetaan saumanvarat. Voi tehdä myös tiheästi aukileikkauksia, mutta minusta helpointa leikata samantien koko reuna pois, niin että saumanvara on vain millin-pari leveä.


Käännetään kappaleet oikein päin ja silitetään saumat kohdilleen. Tällää kangas silittäessäsi niin, että vuori ei pilkota oikealle puolelle. Olan teräviä kulmia voi varovasti käännellä suoriksi paksulla neulalla, tai työnnellä niitä nurjalta puolelta esim. sukkapuikolla tai virkkuukoukulla. Kovin paljon ei kannata voimaa käyttää tuossa kulmien oikomisessa, koska ne saumanvarat on ohennettu sen verran pieniksi, että helposti muljahtaa saumanvarat oikealle puolelle. Ohentaminenkin on silti tärkeää, että saumasta saa kiristämättömän ja ohuen.


Silityksen jälkeen mekolta nostetaan helmat korviin, eli tällätään kappaleet oikeat puolet vastakkain kuvan mukaisesti ja kohdistetaan kainalot ja helmat toistensa kanssa tasan. Hurautetaan sivusaumat helmasta helmaan, eli samalla ompeleella kiinnittyy sekä vuorin että päällisen helma aina yhdeltä puolelta kerrallaan. Muista jättää kääntöaukko vuorin toiseen sivusaumaan!!


Silitetään saumanvarat auki. Kannattaa silittää myös kääntöaukon kohta, jolloin se on paljon helpompi ommella aikanaan siististi umpeen.


Ja yhtäkkiä meillä onkin jo melkein valmis kolttu! Puuttuu enää helman pussitus ja nappisysteemit olalta. Jos haluaa tikata pääntietä ja kädenteitä, sen voi tehdä tässä vaiheessa.


Mekko käännetään kääntöaukon kautta nurinpäin, tällaiseksi tuubiksi:


Ja helmat ommellaan kiinni toisiinsa oikeat puolet vastakkain. Jos haluaa varmistua siitä, ettei ompele itseään solmuun, voi tässäkin käyttää aikaisemmassa mekko-ohjeessa vinkkaamaani kääntökonstia.



Mekko käännetään sen sivusauman kääntöaukon kautta oikein päin. Silitetään helmakäänne ja suljetaan kääntöaukko. 


On nappien ja napinläpien aika. Takakappaleen olalle ommellaan napinlävet, etukappaleelle kiinnitetään napit.


Näin helposti ja nopeasti valmistui kokonaan vuoritettu mekko!


Mekon alla neitokaisella on H&M:n musta perusbody, eikä muuten näytä ainakaan minusta yhtään synkältä, vaikka pikkumuksulla on päällään noin reilusti mustaa! Tuo hymy valaisee isommatkin tummat, miksei siis yhtä mekkoa ja bodya. On se niin mussukka.



39 kommenttia:

  1. Ihana ohje, tällä kyllä vielä ommellaan mekkoja!

    Ja kangasvalintaki on helmi.

    VastaaPoista
  2. Voi rakkaus tuota pimua! <3 Ja tietty mekko on tosi sulonen kanski! =) maikku

    VastaaPoista
  3. Kiitos ohjeesta! :) Ja huh, mullahan on tuota kangasta keltaisena retroverhot kaapissa odottamassa mekoksi leikkaamista.. en vaan ole tajunnut sen olevan marimekkoa.. heh.

    VastaaPoista
  4. Kiitos taas hyvästä ohjeesta! =)

    VastaaPoista
  5. Ihana!! Et arvaa miten mun muija-ostosten kävi...no, menin ostamaan sitä Marimekosta ja myyjät oli tympeänän siellä kassalla. Mulla sit meni hermo ja kävelin pois koko kaupasta =D. Eipä ole mulle ennen noin käynyt, taidan tulla vanhaksi ;). Ja nyt taas kyllä haluaisin siitä mekon...

    VastaaPoista
  6. Voi, miten ihana mekko! Ja kiva, kun jaksat nähdä vaivaa ohjeiden tekemisessä muille :)

    VastaaPoista
  7. Ihana mekko! Ja kiitos ohjeesta. Tuo pääsee varmasti vielä käyttöön jonain päivänä. Ja mainio tuo villapaidan uusiokäyttö aiemmassa postauksessa. :)

    VastaaPoista
  8. Hieno on ja hyvät ohjeet taas! Miksi sä et asu (enää) täällä, mä voisin nimittäin ottaa sulta yksityistunteja että pääsisin taas ompelun makuun! :) On nimittäin nyt semmoinen ongelma, että mulla on nyt vihdoin aikomus tehdä ite takki tytölle, mutta kaavojen kanssa takkuaa. Siis olis jo kangasta, mutta en uskalla ruveta leikkelemään hienoa kangasta, ku en oo varma, miten ne kankaat pitäs asetella! :) Oon tuota sun vuorellisen takin ohjetta kuule tavannu kerran jos toisenki, mut tarttisin vielä apua siihen, miten ne kankaat leikataan järkevästi! :) -T.Y.

    VastaaPoista
  9. Kiitos teille! =)

    Riikka: ei auta kuin palata häntä koipien välissä takaisin ja ostaa sitä! ;D Miks muuten marimekoissa on myyjät usein semmosia nyreitä?! Onkse joku sääntö vai?! =/

    T.Y.: Silloin kun vielä asuin siellä, ei musta olis pahemmin apua ollukaan, olin ihan tumpelo vielä ennen alan koulua! =D Mikä sulla siinä leikkaamisessa pahiten takkuaa? Saumanvarojen määrät vai että mitä leikataan taitteelta vai joku muu?

    VastaaPoista
  10. Kiitokset taasen selkeästä ohjeesta, tätä pitää kyllä kokeilla! Ja voi miten suloinen malli ja söpö mekko!

    VastaaPoista
  11. Nyt taitaa tääki täti uskaltaa ommella tytöille mekot. Oli niin hyvät ohjeet ja ihana mekko.
    Kiitos Tiina!
    Ja jos ei onnistu niin hurautan teille oppitunnille? ;)
    Musta Muija on ihan parasta. Esikoiselle ompelin muutama vuosi sitten peiton siitä, nyt vois sitten laajentaa mekkoihin.

    VastaaPoista
  12. Kätevää tuo vuoritus, en ole edes ajatellut että mekon voi valmistaa nuin :D Kiitos ohjeesta, tätä täytyy kokeilla! Ihanan mekon sai tyttönen :)

    VastaaPoista
  13. Salla: kiitos =)

    Eevamaija: varmana onnistuu, mutta saa meille silti hurauttaa, oppitunnille tai kylään muuten vaan! =) Meillä oli muksuna peitto valkosesta Muijasta, ja on kotona edelleen, sillä tää onkin niin nostalginen kuosi.. =)

    VastaaPoista
  14. PikkuHoo: se tosiaan on kätevää, ja usein jopa nopeampaa kuin tehdä ilman vuoria ja huolitella kaikki saumanvarat. =)

    VastaaPoista
  15. Voi upeus miten herkku mekko, niiiiiiiin ihana!!! Musta on kaunis lapsella, sopii tosi hyvin!

    VastaaPoista
  16. kiitos kiitos kiitos taas Mummo hyvästä perusohjeesta!
    Muija on todella ihanan ja raikkaa näköinen pikkutytön päällä!

    VastaaPoista
  17. HIeno ohje. Olen vasta ihan aloittelija, ja tuskailen, kun kaikki ohjeet ovat pienille lapsille. Miten osaisin valmistaa tuollaisen mekon 10 vuotiaalle, isontaa kaavoja (joka varmasti on vaikeaa) vai yrittää vain läytää oikeankokoinen kaava valmiina (ehkäpä tämä?)

    VastaaPoista
  18. Siis just sitä, että miten se kangas ensin taiteltiinkaan ja mitä pitää ottaa taitteelta jne.. Meinasin vuorellisen takin tehdä, niin sitten pitäs vielä ymmärtää, että mitenkä ne vuoripalat eroaa päällikankaan osista.. Mitä muuten tarkoittaa alavara? :) Ehkä munkin pitäs käydä sama koulu kun sun.. Kauankos se kestääkään? :D T.Y. (joka aikoo tänään mennä ettimään vuorikangasta..)

    VastaaPoista
  19. Nätti mekko ja kivasti näkyy vähän valkoista vuorta, antaa jotenki ilmettä. Hellyttävä tuo iso poseerauskuva! Mulla samaisesta kuosista peltinen purkki kaakakopurnukkana...

    VastaaPoista
  20. KahviKaneli: tuollaisen mekon kaavat pystyy periaatteessa suurentamaan tuosta isoimmasta koosta eli 110:stä, mutta helpompaa toki on, jos löytää valmiit kaavat. Ottobressä on ollut monenlaisia mekkoja viimeisen vuodenkin aikana, ja niiden nettisivuilta pystyy tilaamaan irtonumeroina vanhojakin lehtiä, jos löytää niistä mieleisensä mallin. Lehtien sivuja pystyy siis selamaan sähköisesti netissä. Jos suurennat kaavaa pienemmästä, otat vähän mittoja malliksi siltä jolle mekko olis tulossa ja piirtelet sen mukaan lisää pituutta jne.. ja suoraan KE- ja KT-taitteille voi lisätä leveyttä, jolloin pääsee helpommalla sivujen muotoilussa. Hankala selittää. ;)

    TY: Taitat vaikka ihan vaan kaksinkerroin pitkittäin sen kankaan, ja takakappaleen leikkaat taitteelta. Kaikki muut kappaleet leikkaat mistä tahansa mihin ne sopivasti mahtuu, eli ei tarvitse leikellä taitteelta. Kaikki kappaleita kaksi, paitsi niitä hupun keskikappaleita tarvitsee olla vain yksi (jos siis huppu koostuu kolmesta kappaleesta niin kuin mulla ohjetakissa koostuu). Muualle leikkaat sentin saumanvarat, mutta helmaan enemmän, niin paljon kuin haluat helmasta taittaa nurjalle (laitan yleensä n. 4cm). Vuorin kappaleet leikataan samalla lailla, mutta vuori koostuu sekä vuorikappaleista että alavaroista, eli niiden alavarojen merkitys selviää kun katsot sitä laatimaani kaavaohjetta takkiin (esim. etukappale on päällikankaasta leikattuna pelkkä etukappale, mutta sama osio nurjalla puolella koostuu alavarasta ja vuorista). Alavara siis toimii vuorin kanssa yhdessä nurjana puolena, ja siksi sitä käytetään ettei esim. vetskarin reunalta paistais vuorikangas silmiin vaan siellä vetskarin toisella puolellakin näkyy päällikangasta. Alavarathan leikataan siis päällikankaasta. ;) Tosi hankala selittää näin kirjallisesti, liekö tästä saa mitään tolkkua..! =) Koulu kestää yo-pohjaisena kaks vuotta, sinne siis vaan! =D

    Anna: kiitos =)

    VastaaPoista
  21. Onkos noi ihan suoralla ommeltu? Eikö niitä tartte tosiaan huolitella ollenkaan jos jäävät vuorin väliin? :D Hitsi!!! Mulla on eräs ihana vanha retrolakana odottamassa pääsyä kahdeksi mekoksi, äidille ja tyttärelle omansa, mutta en ole vielä uskaltautunut leikkaamaan... Saattaa mennä ensi kesään... :P Mutta onneksi nyt on hyvä ohje! :)

    VastaaPoista
  22. Milla: Ei tarvitse huolitella, ja suoralla ommellaan. Umpinainen vuori suojaa saumanvaroja purkautumiselta. Tietysti jos on joku oikein harvaan kudottu helposti purkautuva kangas, ei voi jättää huolittelematta, mutta nämä tavalliset kankaat kyllä kestää käytössä huolittelemattakin! Ei muuta kuin kone surraamaan! ;)

    VastaaPoista
  23. Kiitos, ihana Tiina!! Hyvin ymmärsin! Nyt on kuule kankaat jo osittain leikattukin! ;D Just se kaavojen asettelu on ollu mulle aina se kompastuskivi ja sen takia on jääny moni työ alottamatta. Ku muistan, miten koulussa piti aina taitella se kangas tietyllä tavalla enkä mää oo tienny että siitä voi poiketa. :) Mut onhan siinä varmaan puolensa. Mietin esim.miten iso merkitys noilla langansuunnilla mahtaa olla. Mulla ne nyt tulee pikkasen heittämään, ku halusin kohdistella kuvioita ja säästellä kangasta.. T.Y.

    VastaaPoista
  24. Tosi kaunis mekko! Ja taas kerran selkeä hyvä ohje, jota varmasti kokeilen! :) Ensimmäisen paidan tereillä ja ilman sekä haalarin olen sinun ohjeistuksella oppinut tekemään! :) Kiitos kun jaksat laittaa ohjeita!

    VastaaPoista
  25. TY: Heh, just tajusin tässä että se milloin kangas on taitettu pitkittäin riippuu ihan siitä, kuinka pitkästi kangasta on! ;D Jos on puoli metriä 150cm leveää kangasta, sehän on pitkittäin taitettu silloin kun se on oikeasti poikittain, ja jos taas on enemmän kuin tuo puolitoista metriä pituutta samanlevyisessä kankaassa, taite on pitkittäin silloin kun hulpioreunat on vastakkain. Mutta joka tapauksessa tärkeintä on että kaikki kappaleet on edes suunnilleen samaan langansuuntaan leikattuja, koska

    a) eri suuntaan leikattu kappale voi joustaa eri lailla toiseen kappaleeseen nähden, ja se taas hankaloittaa ompelua
    b) kuviot on eripäin eri kappaleissa jos langansuuntaa muuttaa kappaleiden kesken
    c) joissakin kankaissa, esim. velourissa valon suunta muuttaa kankaan väriä, eli jos kankaat on leikattu eri suuntiin, kappaleet saattaa valmiissa vaatteessa näyttää eri värisiltä

    Mutta siis oikeaoppisesti kangas taitetaan hulpioreunan (eli sen purkautumattoman reunan) suuntaisesti, mutta ihan yhtä hyvin voi ommella vaikka hameen täysvinoon leikatuista paloista, jolloin vaikka ruutukankaasta saa vinoruutuja. =)

    Mia: aina yhtä mukava kuulla että joku on saanut iloa ja hyötyä noista ohjeista! =)

    VastaaPoista
  26. Ai että miten ihana mekko, tuo muija on kyllä huippua... :D

    VastaaPoista
  27. Hmm, en ymmärrä mihin mun jättämä kommentti on kadonnut... Eniveis, ihastelin miten kivan klassisen näköisen mekon tuosta saikaan aikaan! Ja samassa jäin pohtimaan miksi ihmeessä tuo kangas ei ottanut silmään elokuussa kun shoppailin huolella Marimekon kankaita... mutta ilmeisesti sitä ei siis ollut silloin vielä myynnissä, vai?

    VastaaPoista
  28. Suvi: niin se on, tekis mieli hakea lisää että ei loppuis kesken heti.. ;)

    Sarita: onkohan se kommentti lähtenytkään, kun ei oo tullut sähköpostiinkaan? Normaalisti mulle tulee kaikki jätetyt kommentit sinne. Joo tuota kangasta tuskin oli vielä elokuussa missään myynnissä, ainakin tänne meillepäin on tulleet pikkuhiljaa syys-lokakuun aikana, ja tuo musta tosiaan viivytteli niin kauan että tuli vasta viikko sitten perjantaina myyntiin tänne! Sai sitä ravata kyselemässä ja odottaa. ;)

    VastaaPoista
  29. Hih, juuri tuota samaa mekkoa työstän parhaillaan pikkuserkun tyttärelle lahjaksi. Teen tosin muotokaitaleilla mutta hirmu hyvä idea käyttää vuorina vanhaa lakanaa! Ja tosiaan, tuo on kiva kaava - minäkin (ei tyttöjen äiti) teen jo toista mekkoa samalla kaavalla :-o

    VastaaPoista
  30. Kiitos hyvästä ja selkeästä ohjeesta! Minä kyllä ompelin itseni ensin helman kanssa pussiin ja tokalla yrityksellä seurasin sitten kiltisti kääntöohjettasi. Onnistui hienosti:)

    VastaaPoista
  31. Kiitos hyvästä ohjeesta! Tällä ohjeella valmistui eilen mekko mutta jottei kaikki olisi mennyt kuten strömsöössä, ompelin tietenkin sen helman väärin :D Edelleenkään ei järkeen sovi, miten se voi mennä niin ja niin pieleen. Purkuhommien jälkeen uusi yritys ja hieno mekko tuli! Kiitos muutenkin mahtavasta blogista, luen säännöllisesti ja usein naureskellen hauskalle kirjoitustavallesi:) Jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
  32. Hei. Mitäpä luulet voisiko periaatteessa samalla ohjeella ommella aikuiselle tunikan? Haluaisin napit olalle tunikan itselleni. Ja tämä ohje näytti tosi hyvältä! Pitäisikö sillon olla kuitenkin muotolaskokset etumuksessa? Entäpä selviäisikö ilman vetoketjua? Mitä luulet? m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelut että tähän on jäänyt aikanaan vastaamatta, mutta vastataanpa nyt. Mikä ettei aikuiskoossakin voisi tehdä samalla systeemillä, ja ilman vetskariakin selviää, jos väljyyttä on sen verran, että mekon saa pujotetuksi päälle ilman.

      Poista
    2. Niin, muotolaskokset kyllä tuo istuvuutta mutta vie tietysti samalla väljyyttä, joten tullaan taas siihen mahtuvuusongelmaan, jos haluaa jättää vetoketjun pois..

      Poista
  33. Moi!

    Olen lukenut blogiasi jo pitkään ja tavannut ohjeita ja miettinyt, että osaisinkohan minä... Tulostin ensin mekko-ohjeet ja tavasin ne kymmeneen kertaan, minkä jälkeen rohkenin kauppaan ostamaan kangasta. Tein muijamekon ja piilovetoketjumekon sovelluksen tyttärelleni. Mekko onnistui yli odotusten ja hypin riemusta, että minä osaan! No, joulupukki toi sitten saumurin ja sen jälkeen netistä löytyi linkkiesi avulla muitakin blogeja ja syntyi aplikoitu huppari ja housut ja paita, ja jälleen kerran kävin tulostamassa sivuiltasi reunakaitaleen ohjeen, josta vaihe kerrallaan opin sen tekemään. Koko ajan olen oppinut lisää ja samaa tahtia on innostus kasvanut. Iso kiitos sinulle! Laittaisin tänne kuvia tuotoksistani, jos onnistuisi. Seuraavaksi pitäisi oppia poimutuksen tekeminen poimutuslangalla, ajattelin tehdä mekon SuuriKäsityökerho-lehden numerosta 8/2009, malli no 2.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Hieno juttu että olet innostunut tekemään! :)

      Poimutusten teko ei ole hankalaa, tässä yksi konsti: löysää ylälankaa reilusti ja säädä pistonpituus 4-5mm:iin. Ompele (olettaen, että käytät sentin saumanvaraa) ensimmäinen ommel 7mm:n päähän kankaan reunasta ja toinen ommel 15mm:n päähän kankaan reunasta. Jätä molempiin ompeleisiin pitkät langat, joista voit vetää lankoja, jolloin kankaaseen tulee ne poimut. Vedä yhtäaikaa molempien ompeleiden ylälangoista, jolloin syntyy poimuja. Ompele sopivasti poimutettu kangas siihen, mihin se piti ommella ja poista sen jälkeen se ulommaksi ommeltu poimulanka, joka siis on jäänyt sauman ompelun jälkeen näkyviin. Kaksi poimutuslankaa ommellaan siksi, että jälki on paljon tasaisempi siten. Yhdelläkin pärjää, mutta jos kokeilet, huomaat kyllä eron.

      Poista
    2. Tein tyttärelleni paidan, johon tuli poimutus hihansuihin ja kaula-aukkoon. Hyvin onnistui! Harjoittelin ensin pari kertaa ja homma alkoi sujua. Ohjeessa käskettiin käyttämään joustonauhaa poimutuksiin, mutta lankapoimutus tuntui toimivammalta. Olen aina pitänyt tätäkin kovin vaikeana, mutta sun ohjeilla olen uskaltanut yrittää ja onnistunut! Kiitos.

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.