keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Mekko rautalangasta

 Tilaustyönä syntynyt maatuskamekko, koko 98cm.


Ja kun nyt tuollaista perusmekkoa ompelin, niin tulipa mieleen tehdä samalla myös ohjeet sellaisen ompeluun! Tosin keksin sen ohjeidean vähän jälkijunassa, joten ihan alusta saakka ei ole kuvia. Ohjeet yritin kuitenkin tehdä mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jotta näiden avulla voisi ommella sen ihan ekankin mekon onnistuneesti. =) Ja lisää saa taas kysyä, mikäli tarkennusta johonkin kaipaa. Tämä ei ole ainoa oikea tapa eikä välttämättä edes oikea, mutta pääasia että tämä toimii! ;)

Aluksi kuitenkin leikataan päällikappaleet (no ohoh) ja alavarat. Alavarat voi tehdä jostain muustakin kankaasta, jos miehustakangasta ei ole tarpeeksi tai sitä ei raaski käyttää nurjalla, mutta sen olisi hyvä olla kuitenkin samanvahvuista ja muutenkin samantapaisita kuin päällikangas, jotta kappaleet asettuvat ommeltaessa helpommin kohdilleen.

Jos mekkoon on kaava, mutta alavaraan ei, sen voi piirtää helposti itse, kun jäljentää päällikappaleiden yläosat omiksi kaavoikseen. Leikatessa kannattaa huomioida, että kappaleisiin tulee samanlevyiset saumanvarat. Tai jotkut tykkää tehdä niin, että alavarojen saumanvarat ovat millin verran kapeammat kuin päällikappaleissa, jotta alavarat asettuvat helpommin nurjalle eivätkä näy ollenkaan oikealle puolelle.


Varsinaisen ompelun aloitan alavaroista. Eli sivusaumat ommellaan, ja huolitellaan saumurilla, minkä jälkeen koko alavaran alareuna huolitellaan. Yläreunaa ei tarvitse erikseen huolitella, koska se jää sauman sisään eikä sieltä pääse rispaantumaan. Jos on käytössä tuotelappua tai muuta vastaavaa, ne kannattaa kiinnittää nyt, jotta lapun kiinnitystikkaus ei näy valmiissa vaatteessa oikealla puolella.

ALAVARA KOKONAISUUDESSAAN.
(Koittakee olla ahdistumatta tämän murjun kaamean rumasta lattiasta!)
Etukappaleelle voi aluksi ommella taskuja tai muuta somistusta jos niin tahtoo. Tähän mekkoon leikkelin pyöreäpohjaiset taskut, joiden yläreunaan lätkäisin pätkän puuvillapitsiä (kainovieno maatuska katselee sieltä harsonsa takaa nyt..). Taskusta saa kutakuinkin pyöreän, kun ompelee taskun pyöreälle osuudelle harvan aputikkauksen (kuten hihan pyöriölle yleensä ommellaan) ja kiristää sitä hieman. Siten taskuun saa helpommin silitettyä pyöreän käänteen. Jotkut käyttää tuossa vielä pahvimuottia, jonka ympärille ne tikkilangat vetää kireäksi, mutta minä en jaksa alkaa pahvista erikseen muotteja leikkelemään.


 Päällikappaleiden olkakohtiin kannattaa silittää palat tukikangasta, jotta kangas on napakampi napinläpien ja napinkiinnitysten kohdista:


Sitten surautellaan sivusaumat ompelukoneella ja huolitellaan saumurilla, tai voi ne ommella suoraan saumurillakin jos niin tahtoo. Sivujen huolittelun jälkeen helma vetäistään ympäriinsä saumurilla huolitellen. Kannattaa kiinnittää huomiota, että saumanvarat kääntyvät huolitellessa oikeisiin suuntiin eli takakappaleelle päin. Muutenkin aina ommellessa mitä vain kannattaa silittää ompelus jokaisen työvaiheen jälkeen, niin lopputulos on huomattavati siistimpi ja ompeleminen helpompaa.


Sivusaumojen ja helman jälkeen ommellaan alavara kiinni miehustaan. Eli neuloilla kohdalleen ja sentin saumanvaralla ympäriinsä (mikäli olet leikannut sentin saumanvarat, tietysti).


Ja kun kaikki palikat on saatu yhdistetyksi, leikataan saumanvaroja kapeammiksi ja napsitaan aukileikkauksia kaareviin kohtiin. Leikkaan yleensä koko matkalta saumanvarat suoraan noin 3-millisiksi, ja kulmissa vielä kapeammiksi, melkein kiinni ompeleeseen mutta varoen kuitenkin leikkaamasta ommelta. Kaareviin kohtiin teen aukileikkauksia ihan ompeleen viereen saakka. Kun aukileikkauksia on riittävästi, sauma näyttää silityksen jälkeen tältä, eli se ei kiristä mihinkään suuntaan:


Tämän jälkeen mekko alkaakin näyttää jo melko valmiilta! Vielä pitää kuitenkin tikata koko yläreuna oikealta puolelta (kuten napinläpikuvassa näkyy) jolloin alavara asettuu paikalleen nurjalle eikä tursota sieltä pesunkaan jälkeen oikealle puolelle. Kainaloihin kannattaa myös tehdä pienet tukiompeleet, eli sinne ommeljuovaan pikkupätkä suoraa ommelta, jolla alavarat kiinnittyvät kainaloihin. Helmaan silitetään halutun levyinen päärme ja ommellaan. Jos helmaa ei huolittele, se täytyy kääntää kahteen kertaan, jotta reuna ei lähde rispaantumaan.

Tämän jälkeen takakappaleen olkaimiin tehdään napinlävet nappien koon mukaan:


Ja kiinnitetään napit etukappaleelle - tämän voi toki tehdä perinteisesti käsinkin, mutta laiska tekee kaiken koneella:


Sittenpä ollaankin jo valmiita!! Eikä mennyt kauan. =)


Kuvassa nappien väri jotenkin vääristyy, eivät ole noin tummat.

20 kommenttia:

  1. Tosi kiva mekko! Minunkin on pitänyt jo kauan ommellat ihan tuollainen perusmekko mutta aina tulee muka jotain tärkeämpää ;) Ja kuopuksella ei ole kuin yksi mekko! Vanhemmat ei enää pidäkän mekkoja...

    VastaaPoista
  2. Ihanaa, ihan mielettömän huippu ohje!! Nämä sun ohjeet on jotenkin niin yksinkertaisia ja kuitenkin perusteellisia, että jopa meikäläinenkin uskaltaisi kokeilla. Varmasti tätä ohjetta kokeilenkin, heti jos löydän sopivan kaavan.

    VastaaPoista
  3. Hei tyhymä kysymys vielä. Mikä on alavara? Onko se vähän niinku vuori? :)

    VastaaPoista
  4. Riika: Eipä niin tyhymäkään! =) Alavara on yleensä se riekale joka ommellaan miehustaan ja jolla käännetään siis esim. pääntie.. Periaatteessa siis sama asia kuin vuori, mutta vuori vuorittaa koko vaatteen, alavaroilla huolitellaan vain esim. mekon kädentiet ja pääntie, tai vetoketjun reunamat nurjalta puolelta jos kyse on vaikka takista. Tuollaisessa mekossa sen alavaran käytön voi korvata esim vinonauhalla kappaleiden pään- ja kädenteillä, mutta näin on minusta helpompi ja lopputulos siistimpi, eikä niin jäykkä. Jos tarviit kaavaa, voin katsella sen SK:n numeron jossa on esim. tuo käyttämäni kaava. =) Siinä oli muistaakseni kokoja alkaen 86-senttisestä.

    Ps. esim. siinä punaisessa retrotakissa jonka hiljattain ompelin, vuori oli fleecestä, alavarat siitä päällikankaasta.. vilkase sitä takki-auki-kuvaa siitä niin valkenee. ;)

    VastaaPoista
  5. Kaunis, kaunis mekko! Ja hoo, kaikkea sitä oppii! Nyt minäkin tiedän mikä on alavara, jee :)
    Hei kiitos näistä step-by-step-ompeluohjeista ihan hirmuna! Mä voisin jopa uskaltaa kokeilla tuota mekkoa, kunhan vastaat ensin yhteen kyssäriin: kannattaako ees yrittää pelkällä perusbrotherilla? Kun mullahan ei sitä saumuria oo (eikä ihan heti tuu, nyyh!)

    VastaaPoista
  6. Tyytis: kannattaa ehdottomasti! Korvaat saumuroinnit siksakilla, muuten voit ommella ihan samalla tavalla kuin tässä "ohjeessa"! :) Käytön kannalta ei ole merkitystä huolitteletko siksakilla vai saumurilla, saumurihuoolittelu vain on hiukan siistimpi. Mutta eihän se edes näy oikealle puolelle, joten eiku vuan!! :) Ja se teijän muksun mekko on ommeltu tällä samalla systeemillä, voit sitäkin tiirailla tarkennukseksi.

    VastaaPoista
  7. Kiva mekko!
    Ja opimpa minäkin jotain uutta :), ei ole tullut mieleen ekaks ommella alavarojen sivusaumoja yhteen, vaan olen ne ensin ommellut päällikappaleisii ja sit sivusaumat. noinhan se on paljon kätevämpi :D.

    VastaaPoista
  8. Sani: Periaatteessa on aivan sama kummin sen ompelee. Mä teen kumminkin, riippuu vähän mikä tekele on..lähinnä riippuu siitä onko tekele takaa, sivusta vai olalta aukiava.

    Sanoit, että on tämä on yksi tapa tehdä mekko. Mutta kirjuuttelenpa tähän miten minä saumat silitän ja miten se meille on koulussa "virallisesti opetettu".
    Toivottavasti et tykkää huonoa!?

    Jos näin oikia oppisesti tekee, niin siisteimmät sivusaumat saa, kun ompelee ensin suoran ompeleen, silittää sauman auki ja huolittelee sitten ne-eli sauman auki. Mutta jos haluaa vähän oikasta, niin minä kääntäisin sivusaumojen saumanvarat etukappaleelle. Koska edestä katsottuna sauma ei "ponkota", vaan jatkuu sulavasti takakappaleelle. Ja samoin teen olkasaumoissa. Eli jos en silitä saumoja auki(kaikissa juhlavaatteissa silitän kaikki päälikankaan saumanvarat auki) niin käännän saumat etukappaleelle. Eli edestä katsottuna "takakappele ei tule vastaan".
    Hankalasti sanottu. Mutta jospa joku ymmärtäis.
    Aattelin vielä tutkia asiaa koulukirjasta, mutta sekin on jäänyt kotiin. Eikä liene enää tallessa tulen, tuhkan, savun ja sammuttimien jäljiltä. Sellanen vieras kävi meillä! Vei kaiken! :(

    VastaaPoista
  9. Toi on mun, mun, mun, mun! Eikö? :) Tai siis meidän vanhemman neitokaisen, äiti ei tohon ihan mahdu, hih.

    Se on niiin hieno! Kyllä meidän nyt kelpaa! :) Ihana!

    Ja en ehtinyt ottaa niitä mittoja. Täytyy ottaa sitten lauantaina, kun tulen pe niin myöhään kotiin etten enää ehdi. Toivottavasti en sotke sun aikataulua ihan kokonaan. :/

    VastaaPoista
  10. AnniKa: En tykkää kyttyrää, saahan vapaassa maassa kertoa miten kukakin tykkää itse tehdä. Ja kyllä, täälläkin on yksi alan koulusta valmistunut, ja vielä kiitettävin arvosanoin - ilmeisesti eri opettajan opista, kun meillä nimenomaan käännettiin jo koulussa saumanvarat taakse ja keskeltä sivusaumoihin päin - siis jos niitä ei silitetä auki. Ja vaikkei silitettäisikään auki, niin eka suora ommel, sitten silitys jonka jälkeen huolittely, yhteen taikka erikseen tilanteen mukaan. Mutta noin pienessä vaatteessa jonka saumat on lyhyitä ja suht suoria, en ole huomannut eroa vaikka olenkin ommellut tuolla tavalla "helpommin". Minäkin silitän ehdottomasti kaikissa juhlavaatteissa ja muissakin vuoritetuissa vaatteissa saumanvarat auki, ja teenpä vielä aukileikkauksiakin että istuvuus paranee.

    Munkin koulukirjat on kadoksissa, lainasin ne joskus yhdelle puolitutulle joka samalle alalle lähti, mutta puhe oli palauttaa kirjat.. sitä odotellessa!!

    "tämä ei ole ainoa oikea tapa eikä välttämättä edes oikea, mutta pääasia että tämä toimii!" Niinpä niin. =)

    Nasba: juu teille se on tulossa, oikein mukava "kuulla" että näyttää sille mille pitikin! =) Ja ei mitään paniikkia niiden mittojen kanssa, kyllä mulla hommaa riittää muutenkin, ainoa seuraamus on ettette te saa sitä valmista tekelettä ihan niin nopsaan. =)

    VastaaPoista
  11. Ps. AnniKa, jos nuo näkemyserot johtuukin siitä että sinä oot artesaani ja minä oon pukuompelija ;D

    VastaaPoista
  12. Siitäkö lie just johtuu kun meilläkin opetettiin, että saumat käännetään eteenpäin:)

    t.artesaani

    VastaaPoista
  13. Moi!

    On tullut muutaman kerran vilkastua blogiasi ja ihania lastenvaatteita olet tehnyt.

    Saumanvara asiaan pitää mullakin työntää näpit: täällä kans pukuompelija vm. 2000 ja meillä opetettiin saumanvarat kääntymään aina KE-merkille päin, paitsi sivu- ja olkasaumat eteen. Pitkittäisleikkaukset edessä keskelle eteen ja takana keskelle taakse :)

    Mutta, makuasioista ja opeista ei voi kiistellä, jokainen on varmasti saanu hyvät opit kouluissa :)

    VastaaPoista
  14. Hei!

    Ihana mekko! Ja kaikki muutkin ompelukset jotka olen täältä bongannut. Odottelen meidän esikoista ja neuletöiden lisäksi olisi kiva herätellä henkiin ompelutaitoja. Missä SK:n numerossa on tämän mekon kaavat? Varmaan löytyy jostain täältä blogistasi mutten nyt äkkiseltään löydä:)

    VastaaPoista
  15. Anonyymi: Tervetuloa lukemaan ja poimimaan ideoita! Tuo liivimekon kaava löytyy SK:n numerosta 5/09, ja kokoja siinä on 86-110. Olen sitä tosin hiukan muokkaillut, mutta ulkonäkö siitä ei isommin ole muuttunut. Hyvä kaava! =)

    VastaaPoista
  16. Ihana mekko! Ja ihanan selvä ohje! Mä en osaa tota alavaran ompelua. Mutta tuossa mallissahan se näytti aika kivuttomalta kun oli olalla napit. Voisi omaan tunikaankin kokeilla. Jos vaan osaa ottaa huomioon kaavan piirrossa. Oon tehny vetskarillisia tunikoita ja niihin en osaa tehdä sitä alavaraa. Harmitus. Kiitos tästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! =) Siihen vetoketjulliseen alavaraan saat kyllä vinkkiä siitä toisesta mekosta:

      http://tosimummo.blogspot.fi/2011/10/vuoritetun-mekon-ompeluohje.html

      Poista
  17. Kiitos ohjeista! Suomalaisilta bloggaajilta puuttuu tulostettavat pdf-kaavat, olisitkos sinä innokas jakamaan kaavojasi? Se olisi huippua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm.. siinä on muutamia ongelmia, suurimpana niistä tekijänoikeudet, joita en voi rikkoa, kun suuri osa kaavoistani on valmiskaavojen pohjalta piirrettyjä. Sen lisäksi isojen kaavojen skannaaminen ja muuttaminen pdf-muotoon/siirtäminen nettiin ladattavaksi on äkkinäiselle sellainen urakka, että joutuisin palkkaamaan lastenhoitajan, kun jo pelkän bloggaamisen kanssa menee koneella aika reilusti aikaa. Olen kyllä piirtänyt yksittäisiä tilauskaavoja niitä sähköpostitse kyselleille.. Tässäkin työssä toki on rajansa, sekä tekijänoikeudelliset että ajankäytölliset, mutta toistaiseksi pyyntöjä on tullut sen verran harvakseltaan, että olen voinut toteuttaa jokaisen toive-kaavanpiirron.

      Poista
    2. Niin ja nuo tilauksesta piirretyt kaavat siis ovat olleet ihan perinteisessä postissa lähetettävää mallia. :)

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.