keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Mukavasti matkalle

On siitä jo useampi vuosi, kun aloin mielessäni visioida matkustamista helpottavaa turvakaukalopussia, mutta kummastipa otti aikaa toteuttaa tämä ajatus käytännössä. Kaksi lasta piti vielä saada, ennen kuin oikeasti tapahtui.

 

Kun sitten idea oikeasti otti alleen tulta, olisi pitänyt heti ja samantien päästä tositoimiin. Näin minulle käy minkä tahansa asian kanssa, kun innostun. Netin selaamisella selvisi, että Suuressa Käsityölehdessä on ilmestynyt asiaan viittaava kaava, ja sitä siis etsimään. Olikohan se numero nyt 2/09? No melkeinpä koko tuo vuosikerta omista kaapeista löytyikin, mutta kuten Murphyn kivoihin temppuihin kuuluu, juuri sitä lehteä ei löytynyt. Koska oli jo myöhä, melkein yö, en kehdannut pyytää anoppia ratsaamaan omia lehtiään, mutta heti seuraavana aamuna kyselin. Lehti löytyi, ja sunnuntaina kyläillessä sainkin sen hyppysiini - ja samalla nuo edellisen postauksen ihanat kangasvuoret!


No, niinhän siinä kävi, että odotuksista poiketen kaava oli vähän outo. Tuota aikani katselin, todeten lopulta, etten tajua, mikä on koko tuon asun pointti. Haalari, jossa ei ole hihoja, eli alle on laitettava vielä takki tai jotain, ja joka tapauksessa turvavyöt on avattava, jos aikoo vähentää vauvalta vaatetusta kesken matkan. Jäljelle jää...? - Ei yhtään hyvää ideaa. No, onhan se söpö. Ja kesäiltoina varmaan ihan hyvä lisälämmike, mutta kädet jäävät silti kylmään.

Onneksi on näitä viisaita ja luovia kanssabloggaajia, kuten Kirsi, joka vinkkasi tehneensä kaukalopussin Ottobren unipussin kaavalla. Todellakin, noinhan se on oikeasti sitä, mitä pitää! Wau! Hommiin vain itsekin.


Kopioin Kirsin tapaan kaavoihin pohjan Kuutti-unipussista, joka löytyy Ottobren numerosta 6/2010. Muokkasin pussia aika rankalla kädellä: jätin pois hihat, hupun etulepareet (tosi ammattimainen termi), muuntelin vähän muotoa joka puolelta ja lisäsin selkäpuolelle aukot turvavöille.


Siinpäpä se olikin yksi ihmetyksen aihe, kun on nuo nykyajan turvallisuusvempaimet ja viisipistevyöt! Isojen napinläpien sijaan olkahihnoja varten pitikin tehdä todella isot napinlävet, pituutta 35cm.


Etukappaleisiin tikkasin vanut, jotta pussi olisi riittävän lämmin, eikä erillistä haalaria tarvita lainkaan. Pikkupakkasilla alle lisätään vain villasukat ja tumput sekä hattu, kovemmalla pakkasella voi pukea villahaalarin lisälämmikkeeksi.

 

Takakappaleisiin en vanua laittanut, kun kaukalossa matkustavilla pikkuihmisillä tahtoo muutenkin aina olla selkä hiessä pitemmillä matkoilla. Takana on pelkkä fleecevuori ja päällikangas.


Koko puvun pointti verrattuna tavalliseen haalariin on siis se, että pukua voi avata ja vauvan oloa viilentää, avaamatta turvavöitä kesken matkan. 

 

Näin on myös helppo vähentää vaatetusta esimerkiksi kauppareissulla, ja kiskaista vetoketjut taas kiinni, kun mennään sisältä ulos.


Eikä ehdi pikkumieskään tympääntyä jatkuvaan pukemis-riisumisrumbaan.


Pussissa on avointa tilaa jaloille, eikä siis erillisiä lahkeita. Pussin koko on 74cm:n unipussin mukaan piirretty, mutta uskoisin tähän mahtuvan hyvin pidempäänkin, ja ainakin meillä tähän mahtuu poika niin kauan, kun näin lämmintä pussia vielä tarvitaan. Kohtahan on jo kevät!


Ja kun tullaan kotiin, pojun voi nostaa niine hyvineen pois kaukalosta, ja puku saa jäädä paikalleen odottamaan seuraavaa liikekannallepanoa.


Pussissa on kaksi vetoketjua, Kuutti-pussin tapaan. Keski-etukappaleen olisin mielelläni tehnyt tuosta samasta sienipuuvillasta, mutta koska kankaanleveys oli siinä tavallista pienempi, ei keskikappaletta olisi enää saanut leikatuksi taitteelta. Mieluummin yksiväristä tilalle, kun kerran toinen vaihtoehto olisi ollut ommella keskelle etukappaletta sauma.


Minulle takkimalleistakin niin ominainen huppuresori oli tässä kaavassa jo valmiina, ja se tietysti myös laitettiin.


Uniikkia. Kai.


Puku valmistui eilen illalla, ja tänä aamuna sitä jo testattiin yhden neuvolareissun verran. Ensin kävi neljävuotias pitämässä neuvolatädin kanssa kahdenkeskisen pitkän palaverin, ja pikkuveli nukkui tuon ajan. Olipa kätevää avata vain vetoketjut ja ottaa hattu pois - eikä ollut poika hikinen, vaikka oli ehtinyt nukkua sisätiloissa lähes tunnin ennen omaa katsastusvuoroaan!

Minulle on käynyt lähikuukausina yhä useammin niin, että tapaan jonkun blogilukijan keskellä arkista elämää, ja hämmennyn hetkeksi. Tuolla tavallisessa elämässä, keskellä toppavaatteidenpukemiskiukkua ja aamukahvinpuutepäänsärkyä ei aina muista, että joku minulle vieras ihminen voi meidät tosiaan tunnistaa, kuten tänäänkin kävi. Kun se tilanne tulee niin yhtäkkiä, ei aina löydy sanoja. Lisäksi vauva voi olla nälkäinen, itsellä on kiire kotiin, mielessä pyörii aivan muut asiat ja niin edelleen. Mutta kaikesta huolimatta on mukava kun tulette juttelemaan, tehkää niin myös jatkossa! =) Toivottavasti en vaikuttanut kovin kiukkuiselta tänään siellä neuvolan aulassa (terveisiä vaan sinulle joka tulit jututtamaan - mukava kun tulit)! :D Seuraavalla kerralla muistan toivottavasti kysyä myös sitä, kuka sinä olet! Ja jos en muistakaan, kerro se kysymättä. Sen minä kuitenkin haluaisin tietää. ;)

Ilahduttavaa palautetta olen saanut myös sähköpostitse, kun luotto-ompelukonekauppiaani otti yhteyttä ja kiitti luottamuksesta. Siitä, että olen blogissani kehunut häneltä saamaani palvelua ja ylistänyt (ihan aiheesta) Berninaani sekä sen myynyttä liikettä. On pelkästään positiivinen asia, jos voin tällä tavalla edistää hyvän liikkeen tunnettavuutta ja asiakasvirtaa. Annetaan hyvän kiertää, se tuo hyvää mieltä myös itselle!

28 kommenttia:

  1. Valtavan hieno pussi! Ja tuo kuosi on hurmaava :-)

    VastaaPoista
  2. ihana ja kätevä, edellisen postauksen kangaspino vetää hiljaiseksi, mahtava!!!

    VastaaPoista
  3. Aivan huippuihana pussi pienellä miehellä. Meillä on käytössä se ihan kaupantätintekemänä, mutta eihän se oo ollenkaan nuin suloinen, vaikka kätevä kylläkin!

    VastaaPoista
  4. Tosi kivan näköisen pussin olet tehnyt! Meillä on ollut käytössä kaupasta ostettu versio. Tämä sinun pussisi näyttää niin kivalta, että tekisi mieli itsekkin kokeilla tehdä jotain samantyylistä. :)

    VastaaPoista
  5. Aivan loistavan näköinen. Meillä on tyttö jo siirtynyt pois kaukalosta, mutta jos tulee joskus vielä toinen, niin silloin pitää ehdottomasti väsäillä tällainen.

    VastaaPoista
  6. Hei!

    Olisi tosi ihanaa jos saisit värkättyä jotain kaavan suuntaista ja ohjetta tuolle.:) Itse olen miettinyt myös tuollaisen ompelemista, mutta juurikin kyseinen SK ohje ei minuakaan miellyttänyt. Kaavojen muuttamisessa olen onneton tumpelo.

    -Werhoutuja-

    VastaaPoista
  7. Itseasiassa kun kysyit Ottobre-kaavaa, juuri tuo pussi oli mielessä ja sen ensimmäisenä etsinkin. Kun sitten siinä ei ollutkaan noita aukkoja, selasin läpi loputkin lehdet ja löysin sen ohjeen josta sinulle kirjoitin. Onneksi Kirsi vinkkasi tuosta puvusta, siitä muokkasit tosi upean pussin! Ja livenä ihanan värinenkin ;)

    Laitoit viestiä blogiini peitetikkikone-asiasta ja kyllähän me samasta myyjästä puhutaan, kaksi konetta olen jo ostanut sieltä ja heti kun tuon peitetikkikoneen hinta hälpenee mielestä, alan suunnitella tuon uskollisesti vuosikymmeniä palvelleen ompelukoneeni vaihtoa. Siihen asti pidän kädet ristissä ja kielen keskellä suuta että se ei leviä käsiin ennen kuin on varaa taas ostaa uusi kone.

    Niin, taisi olla molemmin puolista hämmentymistä, kun en itseänikään osannut esitellä.. En vain yleensä bongaa blogi-ihmisiä pelkkien vaatteiden perusteella arjesta, mutta kun sitä ensin avaa suunsa ja sitten ajatelee, on jo myöhäistä peruuttaa ;)

    VastaaPoista
  8. Ihana pussi! Mä haluan vauvan ihan vaa te saan tehä sille tommosen söpön pussin O_o Vaikka teinhän mä kun neiti oli pieni, mutta se oli ihan alkeellinen tähän verraten!

    VastaaPoista
  9. Ihana pussi! Ihailin tuota Kirsinkin tekemää pussia silloin kun hän sen bloggasi.
    Tuo on varmasti kätevä, mutta itse en pystyisi käyttämään tuota kauppareissuilla. Yleensä on niin paljon ostettavaa, että jos kaukalon laittaa ostoskärryyn, niin ei ostokset mahdu samaan kärryyn. Ja yleensä käyn yksin (lasten kanssa) kaupassa, joten toista kärryä ei oikein voi ottaa toiseen käteen :D Eli miun pitää ottaa tuo vauveli pois kaukalosta ja laittaa se kaupan ostoskärryn "kaukaloon". Joten on tyydyttävä toppaamaan napero toppavaatteisiin ja availemaan vaatteita kauppaan päästyä.. No onneksi tuo ei enää kauaa mahdu kaukaloon, joten ei tarvitse kaukalopussiakaan tehdä..

    Jooh ja tuli näköjään liiba laabaa kirjotettua.. :DD

    VastaaPoista
  10. Aivan ihana pussi ja varmasti käytännöllinen.
    Saako kysyä mistä sienikangas?
    t. KR

    VastaaPoista
  11. Wau. Miten sä osaat?!?! Aivan upeaa tuotesuunnittelua ja -kehittelyä. :)

    VastaaPoista
  12. No herranjestas, sähän olit nopea =) Ja kiva nähdä kuinka suloinen tästä tulikaan =) Meillä tää on ollu ihan superhyvä ja käytössä kokoajan. Ja noin että jättää ne hihat pois niin on kätsympi, meillä ne hihat on ollut tosiaan turhat niinkun sanoin =D Mä oon kans nauttinu siitä kun kaupassa on voinu vaan avata vetoketjut ja neiti ei ole ollu ihan hiestä märkänä kaukalossaan kauppareissun ajan =) Ja jos tosta haluaa vielä jotain hyvää hakea niin kaukalokin menee hitusen pidempään käytössä jos sattuu olemaan isokokonen vauva talvella. Ei tartte änkeä isoa vauvaa talvitamineissa pieneen kaukaloon (meillä se iso vauva ja pienen pieni Brion kaukalo) =D IHANA. =)

    VastaaPoista
  13. Upea pussi ja taatusti käytännöllinen! Kaava ja jonkinlainen ohje olisi mieleinen yllätys =)

    VastaaPoista
  14. Aah, ihanaa, kiitos! Juuri samassa tilanteessa, kolmas lapsi tulossa ja jospa nyt viimeinkin saisi kunnollisen turvakaukalopussin aikaiseksi. Sitten ihmettelin juuri tuota kaavaa, että mites se helpottaa kun kuiten kädet jää palelemaan, mutta jospas saisin nyt aikaiseksi minäkin neuvoillasi. Tämä on bloggausta parhaimmillaan!

    VastaaPoista
  15. Voi kun joku kauppa myisi just tuollaisia!! Onhan tuo niin loistavan käytännöllinen, että..
    Aika hauska ku osa blogisteja tunnistaa sut tuolla normiarjessa ja sä et.=)

    VastaaPoista
  16. Ihana! Jotain tuollaista olisin itsekin lasten kanssa aikanaan kaivannut, mutta jäi toteuttamatta kun käyttöaika on niin lyhyt.

    Meilläkin vauvat hikoilivat turvakaukalossa selkänsä märäksi säällä kuin säällä kunnes tajusin laittaa tekokuituisen päällisen ja vauvan väliin puuvillaisen harson. Ei se pieni luonnonkuitukerros pahimmilla helteillä tietenkään auttanut, mutta järkevillä keleillä kyllä.

    VastaaPoista
  17. Voi miten suloisen ja käytännöllisen näköinen pussukka! Ja tuo sienikangas on jotenkin niiiin tutun näköistä, mutta en silti saa päähäni mistä / kenen kangasta se on?!

    VastaaPoista
  18. Kiitokset kaikille kommenteista! Pahanpa pistitte kun ohjetta toivoitte - ei mulla ole hajuakaan miten tämän tein, mietin rakennetta sitä mukaa kun ompelin. ;) Lisäksi esim. turvavöiden aukot joutuu eri kaukalomalleissa katsomaan mallikohtaisesti, nehän ei ole kaikissa ihan samanlaiset. Mutta mikäli joutoaikaa joskus löytyy ja intoudun ompelemaan samanlaisen, vaikka huutikseen, niin samalla voin yrittää selittää vähän työvaiheita.

    onnekas: sinäkö se olitkin!! =D pieni on tämä maailma, kun yhtä aikaa osuttiin neuvolaan, juuri kun olin vasta tajunnut että asut saman kunnan alueella.. ;)

    Maisku: joo eihän tuollainen Gracon kaukalo tahdo edes mahtua tavalliseen ostoskärryyn, se on niin iso. Kyllä ruokakauppaan on lähdettävä ihan tavishaalarissa. Lähinnä tällainen on kätevä sellaisella ostosreissulla, joka käsittää enempi sitä niin sanottua shoppailua, ja jossa kuljetaan työntäen matkarattaita, joihin on loksautettu paikalleen se niihin sopiva kaukalo, ja jossa kököttää se pikkuisin. ;) Niin ja täällä on ihan sallittua kirjotella, jopa suotavaa! ;D

    KR & Sarita: tuo sienipuuvilla on tilattu Saksasta, Janan järkkäämässä kimpassa. Leveys oli harmillisesti aika vähän, olisko ollut 120cm, muuten ihana ja laadukkaan tuntuinen kangas.

    NorppaStiina: Koulussa oppii, ainakin jotain, ja parhaiten työ tekijäänsä opettaa. Ja silti tuntuu että mitä enemmän tekee, sitä enemmän haluaisi oppia lisää. ;)

    Kirsi: oon tässä arponut että olisko mun kuitenkin pitänyt tehdä jonkinlaiset hihat, kun poika tunkee koko ajan käsiään suuhun, ja viihtyy sillä konstilla aikansa, mutta onpahan ne haalaritkin yleensä sellaisia tönkköjä ettei tuo kaukalossa ole aikaisemminkaan niitä käsiään suuhunsa saanut. Hyvä näin! =)

    hmmm: mulla on myös ollu joskus vauvan harso siinä selän alla, lähinnä juuri sellaisilla keskinkertaisilla kesäkeleillä.

    Laura: saa vastaavia kaupastakin, ja näyttää olevan nyt jopa tarjouksessa! http://www.pientenparhaaksi.fi/product_details.php?p=316

    VastaaPoista
  19. Ihana pussi!

    Ja tuttu kauppias minullekin, tarjousta häneltä pyytelin jostain koneesta ja hyvän sellaisen sainkin! :) Vaikkahan asunkin maan toisella reunalla! ;-)

    VastaaPoista
  20. Kätevän näköinen tuo turvispussi. Jos vielä kävis niin, että tulis pikkukolmonen ni ois pakko kyllä kokeilla! :) Sulla on hieno asenne, kunpa kaikki ymmärtäisi tuon hyvän kiertoon laittamisen periaatteen!!! :D

    VastaaPoista
  21. Voi että, tuollanen pussi ois oikiasti kätevä pitkillä auto matkoilla!Niitäku meilläki tuppautuu väistämättä olemaa!:)aivan ihana tuo sun luomus...

    VastaaPoista
  22. Hieno pussi, olisinpa tämän nähnyt kaksi vuotta sitten niin kukaties tekisin itsekin... no, onneksi ei enää tarvi tehdä, heh.

    Se Käsityölehden ohje on varmaan tuontitavaraa ja malli mietitty Keski-Euroopan oloihin, arvaan. Sopinee maahan missä vauvoilla ei ikinä edes käytetä toppahaalareita?

    VastaaPoista
  23. Vautsi! Ihan mahtava pussi ja varmasti kätevä! Tollanen sitten munki jälkeläisille aikanaan :) Mun mielestä toi ruskee tossa keskellä edessä on ehkä jopa parempi ku kokonaan sienestä tehty :)
    Mistä oot löytäny ton sienipuuvillan?

    VastaaPoista
  24. Tässä se nyt on, mitä en itse tajunnut änkiessäni liian pientä vauvaa liian isoon haalariin ja sitten turvakaukaloon. Jos meillä ikinä on vielä vauva, niin hän matkustaa ehdottomasti tällaisessa talvella! Nuo selän aukot on kyllä levottoman kokoiset, mutta pakkohan niiden on olla ;)

    VastaaPoista
  25. Tuo on varmasti hyvä näin kevätilmoilla, kun aurinko yhtäkkiä tulee pilven takaa ja lämmittää auton hetkessä kuumaksi (kun ei omista sitä ilmastoitua autoa...>:)) Ja kauppareissuilla kans.

    VastaaPoista
  26. Onpa älyttömän hieno ja kätevä kaukalopussi!! Sitten kun meillä seuraavan kerran tarvitaan tämmöistä niin täytyypä laittaa mieleen! :) Ja niin ihanat kankaat myös kuten tuo pikkumieskin :D

    VastaaPoista
  27. No on kätsy. mä mietin tällasen tekemistä jo esikoisen ollessa pienempi, mut en sit saanut aikaiseksi. Toi on kyllä vähän tylsää, kun pitää tehdä noin hillittömän pituiset aukot noille vöille. Pysyykö kuitenkin ihan ok paikallaan, vai "levähtääkö" reiänkohdat? Pohdin sitä yöllö valvoessani :) Laiskempihan vois värkätä siihen jotkut nauhat, joilla sais sen ylimääräisen reiän supistettua kiinni ja ahkerampi vois värkätä siihen vaikka jonkun tarranauhasysteemin....
    Meille on tulossa kesävauva ja mä mietin, et pitäis ommella joku suojus ton kaukalon selkäpuolelle juurikin sen hikoilun takia. Ehkä jostain vanhasta froteepyyhkeestä vois tehdä suojan kaukaloon!!

    VastaaPoista
  28. M: en ole ainakaan vielä huomannut että levähtäisi, tosin kaikki autolla ajelu on tyssännyt kuin seinään sen jälkeen kun pussi valmistui, aika tyypillistä.. ;D Mutta tosiaan ne tarranauhat olis kätevät tuossa, saisi aukkoja pienemmiksi. Lähinnä varmaan ulkonäköjuttu, mutta joka tapauksessa, ja olishan se ainakin varmempaa ettei ne halkiot levähdä! =)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.