Monen mittaisia housuja

Kaikesta kuumasta huolimatta vähän piti päästä ompelemaan - iltaviileillä, yötä vasten pystyy jo siihenkin, päivällä on turha yrittää. 

Kuopuksen housutilanne on vähän kehno, olipa kyse pitkistä tai lyhyistä versioista - siispä oli tehtävä vähän kaikkea.

Myllymuksujen piparikukkafrotee on lojunut kangaskorissa ties kuinka monta kuukautta. Laatu oli pienoinen pettymys, kun olivatkin muuttaneet tuon joksikin keinokuitusekoitukseksi, jota ei saisi edes rummussa kuivata. Ihan plurua, ja huomattavasti ikävämmän tuntuista kuin ennen! Takuulla nukkaantuu vähän eri tahtiin kuin täyspuuvillainen. No haalarihousut siitä kuitenkin tein, koska niin oli alunperinkin ollut aikomus. Ja näin levottomaan kuosiin ei paljon yksityiskohtia kaivata, eli näistä ei löydy taskuja tai muutakaan jännää...

Nimilappu niskassa, käännettävän lahjeresorit tuomassa lisää käyttöikää ja edessä piilovetoketju. Piilovetskareita voisin käyttää melkein kaikissa vetskarivaatteissa, se on niin nopea ja kätevä kiinnittää siihen tarkoitukseen suunnitellulla paininjalalla. Suosittelen kokeilemaan, mikäli vielä on vieras kapistus!

Sellaista lasta on lysti kuvata, joka nauttii kameran edessä olemisesta. Joka kuvan jälkeen neiti pinkaisee itse katsomaan, millainen kuvasta tuli. 

Äidin pieni päivänpaiste!

Mutta heti kun vähänkään mennään varjoon, hyökkää miljoonan itikan verenhimoinen parvi pienen uhrin kimppuun.. auringossa palaa, varjossa saa kutisevia patteja. Enpä muista, milloin olisi meidän pihassa ollut yhtä hanakoita imijöitä, jopa keskellä hellepäivääkin!

Shortseja ei nuorimmaisella ole varmaan kuin yhdet. Äkkiä lisää, täällä on kuuma!

Ompelin 98-kokoiset shortsit Ottobren kapoisella kaavalla, ja tuollaiselle hoikalle vaippapyllylle nämä ovat oikeastaan aika hyvän kokoiset! Edessä ja takana on tutut kestoprässit, vyötäröllä kuminauhaa. Tuli taas tehtyä kahdet - toiset löytyy täältä.

 Ja vielä piti yhdet perushousut ommella Eurokankaasta löytyneestä oranssista velourista.

Nykyiset velourien metrihinnat kyllä kirpaisee, kun tämäkin maksoi 17,90e/metri, mutta on tuo mukavan tuntuistakin! Tosi tiheää ja pehmoista. Rumpukuivausta ei ollut jostain syystä sallittu tässäkään, mutta hyvin tuntuu senkin kestävän.

Käännettävät resorit taas lahkeissa - ja nekin samalla oranssilla, jotta housut kävisivät useammanväristen yläosien kanssa:

Ei mikään paras mahdollinen ilma ompeluhommille. Varsinkaan, kun tämä arvon talovanhus ei ole parhaimmillaan minkäänlaisilla äärisäillä. Talvipakkasilla kylmä hyytää joka nurkasta ja täällä kuljetaan varpaat kuurassa, ja nyt kun oikein kesälämpimät hellivät, on sisällä tuskastuttavan kuuma (viileimmässä huoneessa varjon puolella 26 astetta). Ja kuumasta päivästä huolimatta öisin melkein käydään taas palelun puolella - tästä kaikesta voimme päätellä, ettei taloa ole isommin eristetty.

Sitäkin mukavampaa odotella sitä hetkeä, kun päästään muuttamaan omaan uuteen kotiin. Ihan heti se ei vielä ole vastassa, mutta sentään meillä tehdään jo välillä pintojakin! Kaikissa seinissä on pohjamaalit, ja tänään lähden käsittelemään saunan paneeleita tummanpuhuviksi. Kyllä se siitä hiljalleen etenee!