sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Heinäkuun illan hämärässä

Niin käy joka vuosi. Minuun hiipii pieni haikeus heti, kun illat alkavat hämärtyä.

Syreeni

Ilta-aurinko paistaa matalalta ja painuu aikaisin puiden taakse. Jos muistaisin viedä ulos aurinkokennovalaisimia, erottaisin jo niiden valot hämärästä illasta.

Ritausma


Oikeastihan nämä hiljaiset, pysähtyneet kesäillat ovat kauniita, mutta en millään pysty näkemään niitä pelkästään kauniina. 

Kuukausimansikka

Kaikkien makeiden tuoksujen, kypsien makujen ja kukkien paljouden keskeltä erotan syksyn lähestymisen. Sen loputtoman pimeyden vääjäämättömän lähenemisen.

Siankärsämö

Puistoruusu 'Ilo'


Pioni 'Sarah Bernhardt'


Mutta sitä ennen kaiken touhun, tekemisen ja kesäisen menemisen keskellä yksi suurimpia iloja kesässä on minulle tämä oma piha. Kaikki sen kasvun ihmeet, kukat, isommaksi kasvavat pensaat. Jakoikään ehtineet perennat...



Jos oli pihan perustaminen mielenkiintoista puuhaa, vielä hauskempaa on se, kun nyt vuosia myöhemmin saa nauttia työnsä jäljistä. Siitä, miten pensaat alkavat muistuttaa yksittäisen risun sijasta pensasta, ja perennoistakin osa on jo jakoiässä.

Kuninkaanangervo


Olen monesti miettinytkin, että talon myyminen ei tuottaisi minulle samanlaista haikeutta kuin pihan luovuttaminen uuden omistajan käsiin.





Piha on kuitenkin ollut itselleni se ihka ensimmäinen oma piha, harjoittelukappale, kokeilukenttä. Monta onnistumista, mutta myös epäonnistumisia. Ja virhevalintoja. Kai siihen on antanut palasen itseään.

Peittoruusu 'Fairy'

Kesäpikkusydän

Tällaisia iltamietteitä täällä. Jos huomenna voisi vihdoin olla hetken satamatta, saisin levitetyksi peräkärrykuormallisen katetta, minkä ansiosta piha olisi taas astetta valmiimman näköinen, ja aikaisemmin perustetut alueetkin pysyisivät kurissa ja järjestyksessä katteen lisäyksen ansiosta.


Harjaneilikka

Ihanaa alkavaa viikkoa meille töihin jo palanneille. Lomalaisilla on ihana viikko sanomattakin, sehän on selvää! Unohdetaanhan syyshaikeus vielä hetkeksi ja nautitaan kesäviikoista kaikilla aisteilla, satoi tai paistoi!

5 kommenttia:

  1. Mikä oli tuo kaunis lila kukka jota kasvoi kukkapenkissäsi? Onko vinkata edullista katteenhakupaikkaa mistä saa nimenomaan peräkärrillä hakea, kiitos jo etukäteen, mitäs kanoille ja kukolle kuuluu? - Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! Tarkoitatko noita sormustinkukkia? Me on saatu tutun kautta hirsisorvin lastua katteeksi. Ainakin Focus myy peräkärrykuormittain oikeaa kuorikatetta. En muista nyt hintoja, mutta säkeittäin ostamiseen verrattuna vaikutti minusta edulliselta. Nilsiässä ilmoitti myös joku kuorikatteesta, 20€/auton peräkärryllinen. Ilmoitus oli kuopionkirppari.fi sivulla.

      Poista
    2. Kanoista voisi kirjoitella ihan oman juttunsa piakkoin. Hyvää niille kuuluu! :)

      Poista
  2. Painetaanko peukkuja, samaa haikeutta tunnen minäkin iltojen hämärtyessä - etenkin kun tänne Pohojammaalle ei vielä ole oikein kesä tullutkaan....
    Kiitos kivasta blogistasi, pitkään jo olen lukenut mutten ole tainnut kertaakaan kommentoida. Joko olette siirtämässä sitä hirsikehikkoa, josta taannoin bloggasit? Sen uudesta kohtalosta odotan juttuja innolla. Hyvää loppukesää kaikesta harmaudesta huolimatta ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Painetaan vaan :D Hirsikehikon siirto on kyllä mielessä usein mutta se joutuu nyt odottamaan vuoroaan, kun autotallin rakentaminen on päässyt vauhtiin. 😀

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.