keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Arkiraitoja

Pitkästä aikaa olen vähän ommellut. 


Tavoitteenani on saada kaikki mahdolliset kankaat pois kaapista homehtumasta. Vuosi sitten myin osan (kuten kaikki retrot, koska se ikä meni jo) kirppiksellä. Trikoita en kuitenkaan edes yritä myydä, koska aina on tarvetta peruspitkähihaisille, kalsareille sun muille pertsoille. Tavoitteena on kuitenkin, etteivät kangasvarastot koskaan kasvaisi lipaston laatikoiden tilavuutta suuremmiksi. Koska tilanpuute. Ja realismi. Eipä sitä näköjään työssäkäyvä tämän tästä ompelemaan ehdi, vaikka vajaata työaikaa onneksi teenkin.


Tällä kertaa nuorimmainen sai kaksi raitapaitaa lyhythihaisena. Toinen mallia perusperus, toisessa on mukamas valenappilista, jossa on kamin tähtinepit koristeena.


Pojan hoitopaikassa oli valokuvaus eilen, ja toinen uusista T-paidoista laitettiin päälle. Mutta eihän lyhythihaisella pärjää. Päälle vedettiin vielä kankaita.comin ostoksista ommeltu raitapaita. Kylläpä tätä mummelssonia nyt puhutteleekin nämä harmaan eri sävyt! Sama pätee sisustukseen ja vaatteisiin, kaikkeen oikeastaan. No, auto on parempi mustana.

 




Raitakankaan jämistä ompelin vielä pipon, ihan perusmallin. Tämä tuli omaan käyttöön.

8 kommenttia:

  1. Ihana mallipoika :) Kivat raitapaidat olet surauttanut! Tänään on ihan kaamea keli..sisällä olen vaan köllinyt. Kivvaa loppuviikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinne Birgit! Täällä on se kaamea keli tänään. Lapsia kouluun viedessä tuntui, etten näe tien reunoja sakealta pyryltä. Ja tiet tottakai auraamatta vielä aamusta. Maalla elämisen iloja. :D

      Poista
  2. Kivat pertsat! Mä en käsitä miten tuo teidän poitsu voi olla jo noin iso? Justiinhan niitä vauvakuvia täällä tuijoteltiin! Missä tämä aika oikein menee....?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanopa kuule muuta! Se tarkoittaa että tässä talossakin on asuttu jo viisi vuotta ja vähän päälle. Aika hurjaa!

      Poista
  3. Hi Tina , i love your blog ,, you have a new follower from chile
    Angélica

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.