maanantai 11. heinäkuuta 2016

Kasviksia ja vähän kankaitakin

Voisin jopa väittää, että en ole pian kymmeneen vuoteen yhtenäkään kesänä ommellut niin vähän kuin tänä kesänä. Ei ole montaa merkkiä tarvinnut sivusaumaan tällätä.



Jotain nopeaa on sentään tullut kesäkuussa tehtyä, vaikka kuvaaminen on jäänyt. Tänään nappasin kuvat parista pikkujutusta, kun sattui olemaan kamera kädessä samaan aikaan kuin tyttärellä mekko päällä. Ennen mekkoa kuitenkin kuvasin minishortsit, jotka ompelin patjaraitatyyppisestä puuvillakankaasta. Yhdeksänvuotiaan varsajalan yllä nämä ovat sievääkin sievemmät. Valkoinen pitsipaita kuuluu tietysti näiden maalaisromanttisten shortsien yläosaksi.



Ja se mekko sitten. 


Kaava on alkujaan Ottobren taannoisesta peplum-tunikasta, josta poistin hihat ja muokkasin kädentiet toppimalliin sekä pidensin helmaa ja tein sen kaksinkertaisena. Lurex-trikoon päällä on helmassa Eurokankaan palalaatikosta löytynyttä joustopitsiä.



Pitsiosa on trikoota pidempi, ja vaikka alunperin olin ajatellut laittaa pitsin trikoon alle, ei se niin päin näyttänytkään hyvältä.





Ja kun vaatteita kuvatessa oli vieressä kasvimaa, oli ihan pakko poiketa kuvaamaan sielläkin. Koska herneet.




Eikös olekin ihanan värinen kukka! Kuvittelin että herneissä on aina valkoisia kukkia, mutta ei se näköjään mikään sääntö ole. Minulla on kasvamassa yksi sokerihernelajike, ja toinen on taittoydinhernettä. Yläkuvan kukat nähtyäni päätin, että ensi kesänä kasvatan hernettä koristeköynnöksenäkin. Voimakaskasvuinen, rehevä, helppo, ja tekee vielä herneitä syötäväksi. Loistoköynnös siis!




Nauhaporkkanat kasvavat hyvin tiuhassa, ja jos eivät olisi olleet valmiiksi nauhassa sopivin kylvövälein, olisin ryhtynyt varmaan jo harventamaan. Mutta uskon siemenpussia, enkä harvenna.




Ja kaaliakin tulee! Parsaa ja kukkaa. Joko tuo parsakaali pitäisi syödä, aikooko se avautua?






On tämä kasvatuspuuha niin lystiä! Hyvin pian vain tulee tarve kasvihuoneelle, kun tuntuu, että kurkut, tomaatit ja paprikat olisi hyvä päästä kasvattelemaan säältä suojassa. Tämän talon pihaan en raaskisi investoida kasvihuonetta, kun ei tiedä miten kauan tässä asustellaan, mutta joskus, joskus vielä! Jos kaikki haaveet toteutuisivat, kasvihuoneessani olisi rustiikkinen purkutiilialaosa, ja yläosassa valkoiset puupuitteet ja ruutuikkunoin.




Siinäpä teille vielä soma vaaleanpunainen ruiskukkanen. Minulla on kolme neljäsosaa kesälomasta pidetty, ja viimeisen viikon aika ja paikka kokonaan avoin. Loman jälkeen oli mukava palata töihinkin vaihteeksi. Mukavaa alkanutta viikkoa lomalaisille ja työläisille!

Ps. Tämä tympeä bloggeri heittää taas kuvani vasemmalle reunalle, eikä suostu siirtämään niitä millään vippaskonstilla, ja lisäksi se tunkee ylimääräisiä rivivälejä kuvien ja tekstien väliin. I.N.H.O.A.N. tällaista sekapostausta, mutta minkäs teet! *kiukunpihinää*


4 kommenttia:

  1. Mistä olet hommannut nuo saumoihin ommeltavat merkit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilasin Etsystä, tarkempaa osoitetta ei ole tallessa ja näiden tilauksesta on jo useampi vuosi aikaa, liekö samoja enää myydäänkään. :)

      Poista
  2. Hei!
    Ihanan näköistä teidän kasvimaalla. En minäkään tiennyt että herneen kukat voi olla värillisiä, hyvän värisiä.
    mä oon tuota nauhaporkkanaa kasvattanut useampana vuonna ja harventanut aina sieltä täältä kun porkkanat ovat jo isompia, niin seuraavista sai vielä isompia muuten kasviväli on liian ahdas. Tänä vuonna laitoin kapseloitua porkkanan siementä, sitä oli niin näppärä laittaa että eipä tarvi harventaa kun osas aatella sopivat kasvuvälit. Hyvältä näyttää kasvu noillakin, perjantainen raju raekuuro vain oli katkonut varsia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ja kiitos! <3 Jonkun yksittäisen minä joskus nypin tuolta väleistä kun kasvoivat ihan kiinni, täytynee rohkaistua ottamaan enemmänkin. Eihän ne tosiaan mahdu kasvamaan noin. Kapseloiduista en ole ennen kuullutkaan, ne oiskin käteviä!

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.