tiistai 3. marraskuuta 2015

Vielä (ainakin) kerran pihapostaus...

Tänä aamuna tuli sellainen olo, että mitäpä jos lähtisi vapaapäivän kunniaksi käymään pitkästä aika Multasormessa, katsastaisi onko hyviä alennuksia ja muutenkin vähän miettisi, laittelisiko portaille jotain syksyisempää koristusta.
 
 

Pihakoristeita en pahemmin ostellut, lähinnä kukkasipuleita satapäin sekä huippuhalpoja lannoitteita ensi kesää silmälläpitäen, mutta yksi sypressi piti ottaa ovenpielen ruukkuun kompostiin muuttaneen silkkitassun tilalle. Neilikan nostin ruukusta ja istutin maahan, mutta sama muratti jatkaa elelyään kuten ennenkin, vain naapurit vaihtuivat.


Kovin kalliiksi ei aina tuollainen asetelmien tekeminen tule. Kierrätän samoja koristeita ja ruosteisia esineitä ullakolta ulos ja taas ullakolle. Näin ei silmä kyllästy mihinkään, ja moni esine tuntuu pienen tauon jälkeen kuin uudelta.


Myös metsästä löytyy paljon ihanuuksia - kuten tämä sammaleinen oksanpätkä, joka saa maata portailla aikansa ja palata sitten takaisin metsään.


Monia, monia vuosia sitten sain isot kasat koivun risuja (en joulupukilta), joten pääsin kokeilemaan risutöitä. Se se vasta oli lystiä touhua! Muuttaessamme nykyiseen taloon moni risutyö jäi entisen kodin pihamaata koristamaan, mutta tämä sydän on kulkenut mukana tänne saakka. 


Tänään puolestaan kokeilin sammalähden tekoa, kun muistin, että kanahäkin teosta jäi yli kanaverkkoa.


Sanotaanko nyt vaikka niin, että jos ompelukseni kestävätkin tarkastelun, niin tämän kohdalla voisin sanoa, että  "älä katso nurjalle". Muistuttaa hämärästi tähden muotoa, vaikka sakarat tosin sojottavat mikä minnekin.


No, pääasia, että tähteä oli hauska tehdä! ;)


Hain ullakolta myös ilmaiseksi saatuja omenalaatikoita Marian inspiroimana, ja pinosin niistä talvisuojaan viedyn penkin tilalle hyllykön kaikelle turhalle. Pikkuisen ovat turhan kapeita mitoiltaan, mutta saavat nyt kelvata (kun kerran ilmatteeks sain). Alahyllylle kaipailen vielä esim. syklaamia. Tai itse asiassa kaipailen noita callunoita sinne alas ja jotain pienempää tuohon väliin. *rattaat päässäni pyörivät vinhasti* Raparperinlehti on lähinnä painona tuulisen sään varalta, mutta meneehän se samalla koristeestakin.


Seuraava askel olisi kiivetä ullakolle valosarjoja hakemaan.. jokohan pian...


Ps. Velipojalta saamani pyörä sai loppukesällä rompetorilta sarvet, ovat unohtuneet tyystin esitellä. Voit kurkata pyörää Instagramista

1 kommentti:

  1. Kaunis asetelma! Tääläkin mielessä olisi kranssien ym. teko, kunhan kiireiltä ehtis :)
    Luonnosta saa niin ihania tarvikkeita kaikkeen ja niissä on aitoa tunnelmaa

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.