maanantai 8. kesäkuuta 2015

Sopua kanakopissa

Kumma kyllä, lapsetkin hoksaavat yllättäviä asioita, vaikka aina toisinaan tuntuu siltä, että he vain mennä porskuttavat elämässä eteenpäin niin että rapa roiskuu. Viittaan tällä tämänpäiväiseen yllätykseen, kun tuleva ekaluokkalainen silmät ylpeydestä loistaen totesi, että "tässä välipalassa on kaks juttua, jotka ei oo kaupasta."

Niinpä olikin - oli omien kanojen munat, joita oli piilotettu pannaritaikinaan, ja pannarin päällä oli viime viikolla keiteltyä raparperihilloa. Yksissätuumin totesimme, että raparperihillon kirpeyttä pehmentävä kermavaahto on kaupasta, mutta lehmää emme kuitenkaan hanki, joten kerma tulee meille jatkossakin kaupan kautta!


Kanojen kotiutuminen jatkuu vain. Viikossa kanat ovat alkaneet pitää enemmän meteliä, vaikka eivät juurikaan kotkota, mutta kujertavat jatkuvasti. Kaula pitkällä ne odottavat tuliaisia, kun lähestyn häkkiä, ja siinä innossaan ne melkein tallovat toistensa päälle.

Myöskin sellainen kanamainen perusjuttu kuin kuopiminen ja ruuan etsiminen maasta on alkanut sujua. Tässä on oikein videotodiste aiheesta!



Aikaisemmin jo taisin kehuakin, miten kanojen kaljuihin kohtiin on alkanut ilmaantua höyhentuppeja, ja tässä ällöttävää kuvamateriaalia siitäkin aiheesta. Eiväthän nuo tupet kovin kauniilta näytä, mutta ne tarkoittavat sitä, että kanoilla on kohta paljon uusia höyheniä nahkansa peittona!


Olen aivan äimänä siitä, että uutta kasvua on alkanut ilmestyä noin nopeasti! Samanlaisia tikkuja niillä on kaljuissa takapuolissaan ja niskoissa, joista myöskin puuttuu höyheniä.


Kukko ei ensimmäiseen viikkoon mahtunut kanojen kanssa samaan koppiin yöksi, kun tätienergia jyräsi sen pois kopin suojista. Toisena iltana laitoinkin sille oman suojan pahvilaatikosta, johon työnsin heiniä pehmusteeksi, ja siellä laatikossaan kukko onkin nukkunut tähän asti. Mikä lie erehdys tapahtunut kanoilla eilen, mutta ällistyksekseni totesin illalla, että kukko on kanojen kanssa kopissa nukkumassa!


Edelleen kanat jahtaavat kukkoa ulkotarhassa, jos se sattuu osumaan sopivasti kanojen tielle, mutta viime yön sopu antoi jo hiukan toivoa. Ehkä siitä vielä kukko tulee!

 

Ihan vielä en arvaa tuota pahvilaatikkohätävaraa tuolta pois viedä, mutta toivo elää!
 

Tässäpä muuten vielä kokonaiskuvaa tuosta kanalasta. Sitä ei ole täällä aikaisemmin tainnut ollakaan, kun aikaisemmin oli vielä se väliaikainen pressukatto käytössä. Somasta kopista kuuluu kaikki kunnia siipalle, joka lopulta ryhtyi pyytämättä sitä nikkaroimaan, kun tajusi, että aion oikeasti ottaa niitä kanoja, ja ostaa vaikka törkeän hintaisen ja ylipienen valmiskopin, jotta niitä saisin.


Tästä kopperosta tulikin lopulta oikein soma kesämökki siivekkäille, ja sinne mahtuu pienestä koostaan kaikki tarpeellinen tällaiselle pikkuparvelle. Etuseinän saa kokonaan auki, mikä helpottaa suuresti kopin siivoamista.


Orsille eivät nämä kanat ole oppineet nousemaan ainakaan vielä ollenkaan, vaan ne nukkuvat heiniin mylläämissään pesissä. Munintapesät ovat siis nukkumiskäytössäkin, ja joskus niihin pyöräytetään myös ne munat. Yhtä usein ne saa noukkia tuosta kopin puolelta, jonne ne tekevät munansa kaikki samaan kasaan.


Näistä kamalan kylmistä ja tuulisista ilmoista johtuen päätin kokeilla, osaisivatko kanat kulkea verhojen läpi koppiin, ja pienen opettamisen jälkeen sekin on alkanut sujua mainiosti. Nykyään jokainen kulkee tuosta läpi ihan kuin avoimestakin oviaukosta, ja varmaan verhojen antama suoja hitusen vähentää viimaa kopin sisällä.


Aika hurjalle tuntuu, että jos tämä olisi tavallinen munantuotantoon sunniteltu lattiakanala, tässä neliömäärässä saisi pitää laillisesti n. 90 kanaa. Kuvitelkaa! Luomu-lattiakanalassa, jollaisesta nämäkin kanat ovat kotoisin, saisi olla tämän kokoisella pinta-alalla noin kuusikymmentä kotkottajaa. Kyllä näillä on tässä hyvät oltavat, kun näitä lukuja ajattelee! Käyköhän tässä niin, että kaupan munat jäävät hyllylle ensi talvena? Onneksi lähistöllä on Laitilanmäen luomutila, josta saa toivottavasti vähän keskimääräistä tyytyväisempien kanojen munia.

11 kommenttia:

  1. Hyvin taitavat sopeutua elämään omassa pikku mökissään. Vuokrankin maksavat säännöllisesti ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, keskimääräinen kananmunan kappalehinta laskee koko ajan.. ;)

      Poista
  2. Ihanaa menoa! Tätä onkin kiva seurailla, kun jotenkin vähän itsekin haaveilisi kanoista. Ja etenkin, kun kerroit, kuinka ahtaissa oloissa kaupan munat syntyvät, huh huh!

    VastaaPoista
  3. Vallan mainiota meininkiä tuo:) ja hauskaa luettavaa tämä.

    VastaaPoista
  4. Ihania nuo kanat ja kukko!! :) Mukavaa luettavaa... :) Ompelujuttuja olen kovasti odottanut ja kaipaillut!!??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäaikaanhan ne aina ovat vähempänä, kun vapaahetket kuluvat pihahommissa. Mutta tulee niitä!

      Poista
  5. Kyllä kanojen kelpaa noin somassa kopissa elellä! Minullakin on haaveena saada omia kanoja, mutta tähän ei tohdi ottaa kun kanala pitäis naapurin ikkunan alle sijoittaa :D ei taitais naapureita naurattaa sen jälkeen! mutta onhan ne erihyviä nuo vapaiden kanojen munat! jospa omakin toive toteutuisi ja saisin joskus nautiskella omien kanojen munista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän pienillä tonteilla noita kanoja nykyään moni pitää, mutta kukko voisi äänekkyytensä takia olla hankalampi. Rajansa tietysti silläkin, mihin kanojakaan kehtaa ottaa. :)

      Poista
    2. Muutama ihminen on meinannut että voisi tällaisellekin paikalle kanoja ottaa, mutta itse en kyllä tohtisi ainakaan kysymättä asiasta naapurilta ensin. Mutta jospa me vielä se oma paikkamme löydettäisiin niin pääsisi tämäkin rouva kanoja kasvatteleen ;)

      Poista
  6. Olipas kiva päästä näkemään vähän pintaa syvemmälle teidän kanojen kotinurkkiin, vai pitäisikö sanoa että kesäkotiin. Täällä on sanoisinko väsynyt mutta onnellinen perhe, jotka huhki kaksi vuorokautta (lähes kirjaimellisesti) ja sai kanalan valmiiksi!! Nyt tiedän tunteen millaista on seurailla omia siivekkäitä ♥♥

    Joku täällä seuraili pitkälle toista tuntia noiden touhuja kun tutustuivat uuteen kotiinsa. Jännää ihan seurata millainen tossukka tuosta meidän kukosta tulee, kun kaikki kanat hoksasivat miten orrelle pääsee ja kukko yritti yli puolituntia jonka jälkeen outui luovuttamaan ja nukkui alhaalla laatikon päällä. Toivotaan että asetelma ei kuitenkaan ole pysyvä vaan kukkokin vielä hoksaa kuinka päästä korkeuksiin. Huvitti vain kun olen lukenut että kukko ohjaa kanansa aina orrelle nukkumaan omalla esimerkillään ja meidän kukko vaan alhaalta huuteli nukkuville tyttölöille :D

    Nyt on kyllä niin väsynyt ja kaikkensa antanut olo että jospa kokeilisi miltä tuntuu nukkua ihan oikeat yöunet eikä sellaisia neljän tunnin nokosia.. :)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.