maanantai 12. tammikuuta 2015

Peitetikkitaisto, 444 vastaan 009

Kaksi kaverusta sulassa sovussa samalla ompelupöydällä.. vai ovatkohan? Elna 444 tuli nimittäin kylään haastaakseen Bernina 009:n paikan tällä pöydällä - molemmat tähän eivät pysyvästi mahdu. Yritän kuitenkin olla mahdollisimman puolueeton, vaikka toinen koneista onkin omani, ja mielelläni sitä ylivoimaisesti parempana pitäisin.


Ja kuinkas taistossa lopulta kävi? Se selvinnee tässä postauksessa, vaikkakaan minulla ei ole tarjota ihan yksiselitteistä vastausta.


Ensimmäisenä voisi sanoa sanasen ulkoisista avuista. Elna näyttää ompelukoneelta, Bernina saumurilta. Elna on iso ja mölyinen, Bernina pienempi ja hiljaisempi. Elnan ääni tosiaan on Bertsaan tottuneelle hätkäyttävä kokemus, mutta liekö osuutensa laatikosta nostetun koneen uudenkarheudella. Kovaäänisemmäksi se varmasti silti jää, vaikka kuinka sisäänajaisi ja öljyäisi.


Paininjalka muistuttaa paininjalkaa kummassakin, sillä erotuksella, että Elnassa (vas.) tallukka on yksiosainen, Berninassa on nuo loistavat "sukset", joilla kanttauksen ommel on helppo kohdistaa oikein.
kuvissa vasemmalla elna, oikealla bernina

Lankojen pujotus on aika vastaava molemmissa, tosin vasemmissa kuvissa olevat Elnan langanpujotusreiät saivat otsalle muutaman lisäkurtun, kun taas Berninassa mitään ei tarvitse pujotella umpireiän läpi. Toisaalta Berninan siepparilangan pujotus on konstikkaampi, sillä lanka kulkee koneen takaa ja sivulta siepparille. Kannatan siis lämpimästi lankojen solmimista ja vetämistä koko helahoidon läpi, oli kyseessä kumpi kone tahansa!




Minähän olen ommellut peitetikin aina ilman kääntäjiä ja muita apulaitteita, eli nämä käyttökokemukset ovat molemmista ilman niitä. Ensiksi kokeilin fiilistellä ihan vaatteita ommellen, ja tein metrin mittaiselle kuopuksellemme housut ja paidan, johon käytin konetta monipuolisesti - vain ketjutikki jäi kokeilematta.


Kone tekee sen mitä lupaakin, ja aikaisempaan Janomen testaukseen verrattuna yllätyin positiivisesti, sillä kahden päivän intensiivisellä ompelulla kone teki ainoastaan yhden hyppytikin! En hidastellut saumojen kohdalla enkä muutenkaan varonut, ajelin vain ihan kuten omalla bertsallanikin teen. Jälki on siistiä ja Elna tuntui luotettavalta kaverilta.



Hauskaa tässä koneessa on se, että neulanpaikkoja on kolme, jolloin valittavana on erilaisia variaatioita kanttauksiin ja koristetikkauksiin. Bertsan kahdella neulalla ommellaan joko yhdenlaista peitetikkiä tai sitten ommellaan ketjutikkiä yhdellä neulalla. Aikuisten vaatteita ommellessa tykkäisin tuosta kaksineulaisesta mallista (vasen ja keskineula paikallaan), jota käytin tuohon yläkuvan pääntien kanttaukseen.


Helma on ommeltu kahdella reunimmaisella neulalla, jolloin tikkausten väliin jää melko suurikin väli, kun keskeltä puuttuu se kolmas neula.Taskun reunojen tikkaukset on tietysti ommeltu peitetikin alapuolta oikeana puolena käyttäen.


Vaatteidenompelutestin jälkeen nostin molemmat koneet pöydälle vieretysten ja aloitin varsinaisen vertailun. Koska peitetikkiä käytetään, tai ainakin minä käytän, enimmäkseen resorikanttauksiin ja helmakäänteisiin, oli niitä oleellisinta testailla. Pistin Bertsaan pinkit langat ja Elnaan vihreät ja tein samat jutut molemmilla. 

No tässä Elna hurisee vielä valkeilla langoilla, jos ihan tarkkoja ollaan..

Tässä on käsivaralla tehty resorikanttaus:

Molemmilla se onnistuu, kumpikin vetää hyvin ja tekee siistin jäljen, tosin tässä lankojen värivalinta on Elnalle edullisempi. Bertsa taas kerää pisteet paininjalastaan, jossa tosiaan on nuo "sukset", jotka tekevät ompeleen kohdistamisesta monin verroin helpompaa. Elnalla ommellessa on tunne, että täytyy vähän tuurilla ommella sinne päin. Neulojen paikkoja osoittavat väkäset ovat ainoa apu kohdistamisessa. Kanttauksen työnjäljestä voi silti päätellä, että onnistuu se niinkin, ja siihenkin varmaan tottuisi. 
bertsan erinomainen jousi-suksi-paininjalka!

Helmakäänteet tavalliseen puuvilla-elastaanitrikooseen onnistuivat molemmilla.



Mutta tämän jälkeen kokeilin ommella kuvitteellista helmakäännettä paitaan, jossa on saumurilla ommellut sivusaumat, ja koneen täytyy ylittää saumanvarat. Nyt on annettava omalle Bertsalleni pyyhkeitä siitä, että saumanvarat siirtyvät nurjalla puolella ihan minne sattuu (vasen alakuva)! Elna pitää saumat kasassa kuten kuuluukin. Peiliinkin toki kannattaa (ja pitää) katsoa - en ehtinyt ajanpuutteen vuoksi niitä parhaita säätöjä tässä molemmista koneista etsimään, vaan vedin kaikki samoilla keskiverto-oletusäädöillä ja katsoin, mitä siitä seuraa. 


Berninan kanssa on alusta saakka kuitenkin ollut suurin haaste ohuiden kankaiden syöttymisessä, ja tällaisissa tilanteissa sen juuri huomaa. Konetta joutuu käskemään ja kangasta ohjaamaan eri tavalla kuin Elnalla, joka vetää kankaan juuri niin kuin pitääkin. Mietin sitäkin, voiko Bertsan syöttämisongelma johtua juuri tuosta suksipaininjalasta, vai kuvittelenko vain? Pitäisi irrottaa se paikaltaan ja tutkailla pohjaa. Voiko olla, että syöttäjät eivät pääse käsiksi ohueen kankaaseen samalla tavalla kuin yksiosaisessa, tasapohjaisessa paimninjalassa? Mene ja tiedä, tämä oli vain amatöörimäinen arvaus ja saattoi mennä ihan umpimetsään.


Paksuun, kolminkerroin taiteltuun collegeen puolestaan kumpikin kone pystyvät yhtä hyvin, ja varsinkin tässä yllätyin siitä, ettei Elna tehnyt yhtään hyppytikkiä.



 Se, missä Elna vie pisteet kuusi-nolla, on viskoositrikoon helmakäänne.



Ongelma voi osittain olla ompelukoneen edessä istuvassa hepussakin, mutta toisaalta, Elnalla se heppu sai noin siistin käänteen, ja Bertsalla se ei edes normaalitilanteessa juuri yritä. Myönnän, tässä Elna on ehdottomasti parempi!

Kokeilin vielä ohjekirjan mukaisia ohuen, joustavan kankaan hienosäätöjä Berninaan ja ompelin uuden helmakäänteen, mutta vaikka käänteen kiertäminen jäi pois ja jälki on siistimpää, millin mittaisesta tikistä näette, että ohuen kankaan syöttäminen on tosiaan Berninalle haasteellista. Tikinpituus oli kuitenkin molempiin koneisiin asetettu samaksi. Onko muilla tällaista ongelmaa, vai onko minun koneellani asennevamma?



Molemmista koneista löytyi muuten yksi ulkoinen seikka, joka toisesta puuttuu ja jota kaipaisi ainakin toisinaan. Elnassa se on vapaavarsi.




Tosin ihmettelen hieman tätä vapaavartta, sillä se nimittäin loppuu juuri ennen paininjalan reunaa, jolloin renkaana ommeltava työ, jollaista varten koko vapaavarsi on kehitetty, ei mahdu asettumaan paininjalan kohdalle vaan se vetää koko ajan vasemmalle. Outoa. Eikö koneeseen olisi saanut tehdyksi senttiä syvempää vapaavartta, jolloin se tosiaan olisi se, miksi sitä sanotaan? Pikkulasten hihalle tämä vapaavarsi on liian paksu, joten ainakin tuollaisessa metrin mittaisen tenavan vaatteessa hihansuun kanttaus on ehdottomasti ommeltava tasona. Ymmärrän toki senkin, ettei vapaavartta ihan millimittaan voi pienentää, sillä sen sisällähän sieppari työtään tekee ja edestakaisin heiluu.

Bertsan hyvä ominaisuus on puolestaan mittaviivat työtasossa. Helmakäännettä ommellessa olen tottunut seuraamaan tasoon merkittyjä viivoja, jotka puuttuvat Elnasta kokonaan. Jos Elna olisi oma, joutuisin varmaan merkkaamaan siihen maalarinteipillä tai tussiviivalla tavallisimmat käyttämäni helmakäänteen leveydet. Olisi kotoisampi olo.


Ja vielä yksi asia - ja se on ompelun lopettaminen. Kun haluaa lopettaa ompelun keskelle työtä, tai vaikka työn reunaankin, täytyy joka koneessa pyöräyttää käsipyörää johonkin suuntaan tai tehdä missä mitäkin, jotta siepparilanka vapautuu vedettäväksi paininjalan alta niin pitkälle, että langat saa tarvittaessa vetäistyksi solmuun. Berninassa tämä siepparilangan vapauttaminen hoituu käsipyörää kahteen suuntaan ohjekirjan mukaan pyöräyttämällä, sen oppi kertakokeilulla, eikä siinä ole koskaan ollut ongelmia. Elnan kanssa en ollut ihan yhtä nopea oppija. Ohjekirjan mukaan neulat pitää vain pyöräyttää yläasentoon käsipyörästä, jota pyöritetään aina itseen päin. Sen jälkeen nostetaan paininjalka ja vedetään neulalankoihin löysyyttä, jolloin työn voi vetää pois paininjalan alta. Mutta kun näin tein, siepparilanka tuli milloin mitenkin monella lenkillä sieltä koneen sisuksista, ja lankojen katkaisun jälkeen liikoja lenkkejä sai vedellä pois oikeiden lankojen joukosta. Sain kyllä testikonetta palauttaessani pikaisen sanallisen ohjeen siihen, miten tässä kannattaisi tämä toimenpide suorittaa, mutta kysynpä teiltäkin moisen koneen omistajat, miten te sen teette, ja onnistuuko se aina, vaikka silmät kiinni?

Ja nyt onkin lopputuomion aika. Tuomioni on, että kumpikaan ei yksinään ole toista parempi, vaan molemmissa on hyviä puolia, joita yhdistelemällä saisi varmaan pöydälleen sen täydelllisen koneen. Kuka alkaisi kehittelemään? Molempien koneiden huonot puolet pois ja hyvät samaan kuoreen. Ostan sen masiinan heti.

Ja kun koneista päästiin puhumaan, kerrotaan vielä, että laiskana säätöjen värkkääjänä ja testaajana otan mielelläni vastaan vinkkiä Berninan täydellisistä säädöistä. Tosin niistäkin on sellaista kokemusta, että se mikä toimii Bertalla, ei Bertsalla toimikaan. Toivottavasti tästä epävirallisesta ja lahjomattoman mummon tekemästä vertailusta kuitenkin olisi iloa tai hyötyä sille, joka harkitsee parhaillaan konevalintaansa. Käsittääkseni Elna on hinnaltaan edullisempi kuin Bernina, mutta pitkässä käytössä pieni hintaero ei ehkä ole se tärkein valintakriteeri.

Tähän testiin mummoa ei ole lahjottu, mutta Elna oli lainassa Kone-Minnasta. Kiitokset Kyöstille lainasta!
 

29 kommenttia:

  1. Onpa hyvä postaus! Itse olen omaan Elnaan kyllä tyytyväinen. Tosin muista koneista ei ole kokemusta, niin ei voi oikein verrata. Minulla on vanhempi versio, 434. Olen ommellut tosi paljon syksyn ja talven aikana merinovilla interlockia, ja tuo peitetikin ketjutikki on aivan mahtava keksintö siihen! Yritin ensin pelkällä saumurilla, mutta en saanut säätöjä kohdilleen. Saumat joko kupruili tai jos sauma näytti hyvälle, niin se ei joustanut kuitenkaan tarpeeksi. Ketjutikillä tätä ongelmaa ei ollut. Sauma pysyy todella joustavana ja ommel ei vedä kangasta mihinkään suuntaa. Itselläni on myös kaikennäköisiä härpäkkeitä tuohon koneeseen, kahden kokoista nauhanohjainta, kirkas paininjalka, reunanohjain..alussa niitä tulikin käytettyä paljon, mutta varsinkin tuo reunanohjain ja 4-kerroin kääntäjä on jäänyt kaappiin. Sellainen juttu vielä, että kokeilen aina uuden kankaan kanssa säätöjä testitilkkuihin ja laitan parhaimmat jemmaan, sieltä voi kurkata, kun alkaa ompelemaan, ei tarvitse aina muistella ulkoa säätöjä. Lopetuksen teen niin, että käännän käsipyörästä itseeni päin, nostan paininjalan, vedän esim. pienellä ruuvimeisselillä paininjalan alta langat eteen, katkaisen langat ja vedän kankaan varovasti taaksepäin, niin että langat sujahtaa nurjalle. Vaikeesti selitetty kyllä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuosta tajusi! :) Eli katkaiset kaikki, myös siepparilangan, kerralla?

      Ja tosi hyvä tuo sun testitilkkusysteemi! Mulla on vaan muutama muistilappu seinällä, ja niissä on joitakin tärkeimpiä säätöjä saumuriin.

      Poista
    2. hmm..piti oikein miettiä:) siinä vaiheessa kun neulojen langat on katkaistu ja vedän kankaan pois paininjalan alta taaksepäin, siepparilanka on siis vielä kiinni kankaassa ja kun lanka on tarpeeksi pitkä, katkaisen sitten.

      Poista
  2. Kiitos tästä postauksesta ja selkeistä vertailuista ja havainnoista! Paha kyllä, peitetikkikonekuume senkuin lisääntyy. Ehkä jonain kauniina päivänä tännekin ilmaantuu moinen masiina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on mahtava lisäapu jos paljon ompelee! Ei tarvitse kaksoisneulan kanssa pelata. :)

      Poista
  3. Mikäs ero on Elna ja janomen peitetikki koneilla? Ulkoisesti ne kun on ihan saman näköisiä ja jotkut kauppiaat väittävät niiden sisältäkin olevan suurin piirtein samaa. Vai tahtooko kauppiaat silloin vain kaupata bertsan ;)

    Mutta oikein hyvä postaus! Kiitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se sama kone on sisältäkin. Myydään eri nimillä, samoin kuin vaikka uudemamt singerin, pfaffin ja hussen saumruitkin, jotka ovat siis samoja laitteita samalta valmistajilta, mutta tietyssä suunnassa maailmaa on vain tietyillä merkeillä paremmat markkinat jne.

      Poista
    2. Sen verran osaan vielä kertoa, kun etsiskelin osia omaan Elna 434 peitetikkikoneeseen, niin Janomen osat on halvempia kuin Elnan omat..Ulkomailta esim.Ebaysta ja Karnaluksista olen tilannut osat. Esim. Elnan oma kirkas paininjalka olisi maksanut ompelukonekaupassa yli 50 €, mutta Karnaluksilta Janomen paininjalka maksoi 25€..

      Poista
  4. Mulla on kanssa tuo 009 ja samat ongelmat ohuempien kankaitten kanssa.Tai tuo, että esim.trikoossa kun ompelee paidan helmaa, sauman kohalla tulee samanlainen siirtymä.Tosin en oo kamalasti jaksanu erisäädöillä testata, paininjalanpuristusta oon tainnu joskus löysätä sauman ylityksessä.Muuten oon ollu kyllä bertsaan tyytyväinen, ainoo mitä on aina välillä kaivannu,on enempi työskentelytilaa siihen neulan oikeelle puolelle.Välillä meinaa tulla ahasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, varsinkin silloin kun ompelee peitetikin nurjaa puolta koristeeksi vaatteisiin.

      Poista
  5. No joo, ei olis pitänyt lukea tätäkään :D. Peitetikkikonekuume sen kun nousee. Huoh. PItäisköhän perustaa tili ja laittaa tilinumero jakoon kun tänä vuonna täytän pyöreitä niin rahalahjallahan mua olis kätevä muistaa kaikkien halukkaiden ;) :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta oisko siinä oikeasti ideaa? Kertoisit mistä haaveilet ja lahjarahoilla voisit olla askelen haavetta lähempänä. :)

      Poista
  6. Minulla on Janomen peittari, mikä ilmeisesti siis on ihan sama värkki Elnan kanssa. Päättelen langat hyyyyvin helposti niin että nostan paininjalan ja neulat ylös, koukkaan neulalangat etupuolelle, katkaisen ne, ja sitten vedän työn pois paininjalan alta takaviistoon. Sitten vain siepparilanka naps poikki, neulalangat on menneet jo nurjalle :) hieno ohjevideokin tästä youtubesta pitäisi löytyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaahas, tietää pitkää iltaa juutuupissa, sinne kun eksyy niin aina löytyy joku toinen ja kolmas ja neljäs mielenkiintoinen ompeluaiheinen video.. ;)

      Poista
  7. Köh, sähän Tiina tiedät, et mun ei kannata avata sitä sanaista arkkuani ton bertsan suhteen :-D Mutta tuollai Elnahan minulla on ollut ja itse en myöskään niin paljon niitä hyppytikkejä kokeinut kuin mitä janomen omistajat puhuvat. Samat koneethan ne on, mutta kun janomea myyty enempi niin yleensä ne kokemukset ovat janomen omistajilta. Tuo paininjalka juu, näinköhän se olisi enempi toteutettu ajatellen sitä kanttaajaa joita saakin sit ihan helposti tuohon koneeseen?? Ja tosiaan, ne mitat, minulla oli se maalarinteippi :-) Mitäs vielä, ne langat lopussa, se menee vaikka silmät kiinni, sama systeemi on nykyisessäkin peitetikissäni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja ilmeisesti koneissa on liikkeellä hyviä ja vähemmän hyviä, sillä aikaisempi testaukseni Janomen kanssa oli jotain ihan muuta kuin tämä Elnan kokeilu nyt.

      http://tosimummo.blogspot.fi/2012/06/janome-kylassa.html

      Poista
  8. Mutta eikö saisi paininjalkaa erilaista elnaan?

    Paljonkohan kyösti pitäisi koneella hintaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hyvin olla etä Elnaan löytyisi lisäosina erilaisia paininjalkoja, ja ilmeisesti onkin, kun ainakin aikaisemmissa kommenteissa on mainittu läpinäkyvä malli. Kysäisepä hintaa, kotitisuilta löytyy yhteydenottolomake. :)

      Poista
    2. Taidanpas kysäistä, niin ei jää kaivelemaan mieltä :)

      Poista
  9. Yritinpä muuten kysellä eräältä Janomen kauppiaalta omaan Elnaan osia, ei ollut kovin halukas myymään kun tiesi että osa ei mene Janomeen..Ja tuo kirkas paininjalka on kyllä mielestäni aika ehdoton, en ole pitkään aikaan käyttänyt sitä alkuperäistä paininjalkaa. Näkyvyys on paljon parempi ommellessa. Oma Elna oli muuten löytö, ostin koneen vähän käytettynä hintaan 280€.

    VastaaPoista
  10. Minkälaiset on parhaat, yleispätevimmät säädöt ja neulat millä useimmiten onnistutte? Opettelen vasta...säätäminen tuntuu vaikealta ja hyppytikit on kauhistus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omaan Elnukkaan parhaat neulat on Organin super strech hax1sp ja olen käyttänyt vain 90 koon neuloja. Inspiran overlock ELx705 neulat myös hyviä. Muistan myös kun vuosi sitten opettelin koneen käyttöä, aika takkuista oli alku. Olen tehnyt itselleni sellaisia koeommeltilkkuja, joihin olen niitannut paperilapun , johon olen kirjoittanut kyseiselle kankaalle parhaat säädöt muistiin. Olis helpompi näyttää kuvana..

      Poista
  11. Hyvä vertailu! Mulla on molemmat koneet, Bernina käytössä ja Janome odottaa pöydän alla (ehkä uutta omistajaa) Täytyy sanoa että olen kyllä tykännyt enemmän Berninan koneesta. Mulla menee just toisin päin tuo, että Janome ei tykännyt ohuista kankaista. Sitten taas kantinkääntäjän kanssa meni paksutkin saumat.. Toisaalta olen aika laiska säätämään konetta, Jos perehtyisi säätöihin enemmän voisi ehkä saada parempaakin jälkeä erilaisilla kankailla. Juurikin siksi ei huvita ottaa Janomea esillekkään.. Nykyään kun ei ole hyppytikeistäkään murhetta :)
    Miinuksena berninaan se, ettei siihen ole tuota kantinkääntäjää. Mulla on siinä käytössä Janomen kääntäjä teipattuna maalarinteipillä. Ei niin kaunis ratkaisu, mutta toimiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Berninaankin saa oivallisen kantinkääntäjän (ruuvikiinnitteisen) eikä tarvitse edes erilaista paininjalkaa kuten Janomessa kääntäjälle, mutta vähän joutuu itse tuunaamaan. Lisäinfoa löydät Onnekkaan Piiloaitta-blogista!

      Poista
  12. Minulla on myös Berninan peittari-lähinnä koristeena :) Tekee nimittäin liikaa hyppytikkiä...Mistä se mahtaa johtua?Osaatko sanoa?Mitkä sun säädöt on?Oon uhkaillu peittaria että saa muuttaa pois meiltä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paha sanoa näkemättä mikä sitä vaivaa, säädöt on tietysti jossain määrin kangaskohtaisia, mutta neulalangat on suunnilleen 3-5 välillä ja siepparin kireys yleensä keskiasennossa. Paininjalan puristusta pidän melko kireällä.

      Poista
    2. Yksi lisäero saman mallin Berttaan ja Bertsaan: minulla neulalangat on aina 3 ja 2,5.

      Poista
  13. Mulla on sama Bernina ja ohuiden kankaiden kanssa ottelin aikani. Nyt saan hyvän jälkeä siten että käännän nurjalle kangasta niin paljon ylimääräistä, että koko paininjalan leveydeltä on kaksinkertaisesti kangasta. Tosin en muista tuliko mulla tollasta millin tikkiä, mutta ohuiden kankaiden helmakäänteiden ompeleet tuppasivat rypyttämään kangasta jos taitteen reuna nurjalla oli ihan samassa kuin vasemman puoleisen neulan ommel.

    VastaaPoista
  14. Berninani alkaa riidellä kanssani, kun yritän koristetikata tavallisen collegen saumoja niin, että toinen neula kulkee yksinkertaisella kankaalla ja toinen saumuroidun saumanvaran päällä. Ei onnistu, ei. Olisiko sinulla säätövinkkiä tällaiseen tilanteeseen?

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.