keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Kesäikävä



Se iskee aina tammikuussa niin voimalla, että sydänalaa pakottaa. Sanon sitä kesäikäväksi.

Kun joulu on ohitettu ja ollaan taas paremmalla puolella vuodenvaihdetta, mikään ei saa minua pysymään poissa kauppoihin ilmestyviltä siemenhyllyiltä. Joka kerta en edes osta mitään, mutta ainakin on pakko käydä katsomassa, mitä siellä on.




Ensimmäinen siemenhyllyn tarkastus päättyi yläkuvan ostoksiin. Lumen alla odottelee kasa puisia lavankauluksia, joista on ollut ajatus laittaa kasvimaata takapihalle. Takapihalla ei ole vielä nurmeakaan, joten niille on helppo sommitella paikat käytävineen, samalla kun muutenkin viimeistelee sitä puolta pihasta. Merimalkolmiaa ropsitaan etupihan paahdepenkkiin ja kirjolupiini saa levitä pihan reunamilla.

Tilasin Hyötykasviyhdistykseltä myös siemenkuvaston, jotta pääsen oikein ajan kanssa lueskelemaan eri lajeista ja miettimään, mitkä kaikki niistä ovat meille niitä tarpeellisimpia tänä keväänä. Ja uskokaa tai älkää, vanhana makkaranpurijana tunnustan, että yksi näistä lajeista tulee olemaan parsakaali - käly maistatti minulle vuodenvaihteessa niin hyvää kaaleista ja pekonista tehtyä salaattia, että siitä hyvästä olen päätymässä kukkakaali-parsakaalialalle. Uskomatonta! No, pekonia en sentään aio ryhtyä itse kasvattamaan...

Jouluksi juurineen kaikkineen sisälle hakemani kuusentaimi on alkanut puskemaan hennonvihreitä kerkkiä oksiinsa, ja juurellakin on sammalesta herännyt eloon ties mitä itiöitä.





Arvatkaapa, raaskiiko tämä hentomieli viedä tällaista näkyä ulos pakkaseen. Ei. Kuusi saa sinnitellä ruukussaan niin kauan kuin suinkin selviää, ja olen luvannut sille, että se istutetaan pihaan kasvamaan, jos se selviää istutussäihin saakka elossa sisällä. Toivon että se selviää, sillä olinkin ajatellut istuttaa pihaan kokeilumielessä luonnonkuusen, jota ohjailisin leikkaamalla. Kaikkea täytyy saada kokeilla, ja kansalaisopiston pihasuunnitelukurssia vetänyt puutarhuri suorastaan kannusti siihen.

Faktahan kuitenkin on, että tämä kasviskuume iskee aina siihen aikaan, kun oikeassa elämässä huhkitaan vielä alati lisääntyvän lumen kanssa ja palellaan milloin päästä, milloin varpaista. Niinpä lisätään mukaan hitunen realismia:


Iski silmiin noin söpö sukkalanka, ja onneksi eskarilainen olikin sopivasti yksien villasukkien varassa - joista toinen on sitä paitsi aina hukassa. Varsin tarpeellinen intoutuminen oli siis kyseessä! Samalla huomasin, että metallisiin neulepuikkoihin en enää koske. Aloitin nämä metallisilla, mutta heti seuraavana päivänä oli pakko hakea bambuiset, kun olen ohuemmissa puikoissa jo niihin tottunut. Metallisten puikkojen kylmyyttä, kovuutta ja kilinää en näköjään enää opi sietämään. Onneksi on keksitty bambupuikot!

Lähiaikoina pistetään pystyyn unikonsiemenarvonta tämän kesäikävän ja lisääntyvän vapaa-aikani kunniaksi. Pysykää siis kuulolla luvulla. Adiosta!

8 kommenttia:

  1. Mulla iskee aina kesänkaipuu helmikuussa ja aah, tuo siemenpussien katselu ja kuvastojen pläräily on niin nautinnollista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on, todella! Näkee jo mielessään miten kaikki kesällä kukoistaa.. ;)

      Poista
  2. Pääsee nopeasti keväällä sorvin ääreen, kun on siemenet noin hyvissä ajoin katottu valmiiksi :). Mulla ei vielä ole tullut noin konkreettinen kesäikävä, vaikka paljon mukavampi on kun mennään kesää kohti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tai murto-osa siemenistä.. :) Eikös joitakin saa jo helmikuussa alkaa kylvämään.. *toiveajattelee*

      Poista
  3. Hei saanko udella, mistä ootte hankkinu lavankaulukset? Niitä oisin viime syksynä kaipaillut. Ja bambupuikot on vaan niin paremmat käsitellä, eikä kuulu sitä inhottavaa kylmää kilinää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sieltähän se siippa niitä töistään roudasi, kuten aikanaan kelapöydänkin.. :)

      Poista

      Poista
  4. Olen harrastusopintojeni parissa niin raivona, kun jengi ei käsitä, että bambupuikot on keksitty! Kauhea kilinä luennolla ja puikot putoaa joka välissä....siis kelaa! :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua! Sponsoroi kaikille bambut niin kiittävät sua loppuelämänsä.. ;D

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.