perjantai 4. huhtikuuta 2014

Elossaoloilmoitus


Taitaa olla takana blogihistorian pitkäkestoisin hiljaisuus. Frouva on aloittanut työt ja viihtynyt erinomaisesti, mutta koska heti alkuun on otettu luulot pois kellon ympäri kestäneillä työpäivillä, ei blogilörpöttelyyn ole jäänyt aikaa. Elämä on ollut töitä, nukkumista ja taas töitä. Aika mahtavaa, mutta välillä on toki mukava kokeilla taas muutakin elämää.




Muuhun elämään kuuluu neljä äidin töihinlähtöön ihailtavan tyynesti suhtautuvaa tenavaa ja reipas siippa, joka on hoitanut mukisematta kodin ja lapset oman työnsä ohella. Viikon ensimmäiseen vain-kahdeksan-tuntiseen työpäivään kuuluu myös ensimmäinen pyrähdys pihamaalla lumien sulamisen jälkeen, ja iloinen havainto siitä, että siellä on havaittavissa elämää. Ylemmän kuvan sipulikukka, jonka syksyllä upotin multaan, mutta jonka lajia en tietenkään enää muista vaikka syksyllä oletin muistavani, nostaa päätään kylmästä mullasta.Tai ehkä se onkin joku rikkaruoho.



Kivipenkereelle syksyllä istutetut lamoherukat ovat kaikki kymmenen elossa ja pullistelevat silmujaan. Muuten on aika hiljaista vielä.


Huomenna olisi pitkästä aikaa kotilauantai. Takuuhuoltoon lähetetty imuri katosi matkalla jo pari viikkoa sitten, emmekä ole sitä edelleenkään takaisin saaneet, joten lienee oikeutettua haaveilla varovaisesti edes pikkuriikkisen siitä, että ehtisi vähäsen surauttamaan? Ihan vähäsen vain. Kun ei kerran siivoamaankaan pääse (mikä harmi).

Elossa siis ollaan, edelleen. Ja vahvasti!

20 kommenttia:

  1. Hei kiva kuulla susta :D
    Aurinkoa!

    VastaaPoista
  2. Kiva, että oot viihtyny töissä! :) Mukavaa kuulla kuulumisia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se kyllä iso juttu! Hyvässä porukassa ei voi kuin viihtyä.

      Poista
  3. Mukava et työt ovat lähtenyt sujumaan hienosti :) Aurinkoisia kevätpäiviä!

    VastaaPoista
  4. työn iloa sinulle :) bloggaamaan ehtii kyllä sit ku sille aikaa löytyy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa sitä piankin löytyisi, kun alkaa normaalitahtinen työ ensi viikolla. :)

      Poista
  5. Hyvä mummeli, tsemppaan töihin palaavia vahvasti. Vaikka nautinkin itse kotona olemisesta, en kummankaan lapsen kohdalla ollut kotona pitkään (yli vuotta). Taloudellisten syiden ohella olen niin janoinen työntekoa kohtaan, tykkään siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä lisättävä, että olisin tosiaan jäänyt mielelläni vielä kotiinkin ainakin toisella kierroksella, mutta meikäläiset taaplasivat tällaisella tyylillä ja hyvin meni näinkin. No, nyt jäin tänne horisemaan, jospa tässä keksisi jotain tulevaa Lontoon työkeikkaa edistävää...Huh huh...niin kuin olisin vauhdikkaampikin työnainen.

      Poista
    2. Joo näihin työjuttuihin tuskin on yhtä oikeaa ratkaisua, mikä kenellekin ja kenenkin perheelle sitten on hyvä. Pääasia että kaikilla olisi hyvä olla. :)

      Poista
  6. Mukava kuulla sinusta :). Mietinkin jo, että mitä sinulle kuuluu :)

    VastaaPoista
  7. Kyllä se siitä. Saitko huristeltua eilen koneellasi? Ihanaa taas alkaa seuraamaan vihreän lisääntymistä ulkona ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo sain vähän! Vielä kun pääsisi jonain päivänä kuvailemaan valoisan aikaan.. :)

      Ps. lamoherukasta tuo ottamani kuva jäi viimeiseksi, sillä juuri äsken kun kyläreissulta kotiusuttiin, huomasin, että joku oli sen käynyt katkomassa. Voit kuvitella tuntemukseni. Onneksi yhdeksän muuta on vielä hengissä.

      Poista
    2. No voin tosiaan kuvitella. Oliko se kiskottu maastaa juurineen? onko siis mitään toivoa, että se vielä nousis sieltä? Onneksi muut on vielä hengissä.

      Poista
    3. Ei ole juurineen kiskottu, varret vaan on katkottu maata myöten. En nosta sitä vielä pois, jos se jollain ihmeellä vielä sieltä nousisi...

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.