keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Liukuhihnalta viiden koneen voimin


Viime viikolla sain viiden kilon kangaslähetyksen, jonka toivottiin muuntautuvan vaatteiksi tilaustöiden muodossa. Niitä tässä on surruuteltu kaikkina sopivina hetkinä, ja peräti kolmella eri ompelukoneella saumurin ja peitetikkikoneen lisäksi. 

Retrolakanasta mekko, koko 92/98. Napit ehtaa vanhaa myös.

Omalla koneella aloiteltiin tätä työrupeamaa, kunnes torstaina vein Auroran luottoliikkeeni kauppiaalle lainaksi. Aurora pääsi messuille esittelykoneeksi lauantain ja sunnuntain ajaksi, ja viikonloppuna ompelin siis kauppiaalta lainatulla Activalla.

Tähtitrikoopaita 92/98 ja taskuhousut samaa kokoa. Taskuissa paitakangasta.

Maanantaina laina-Activa vaihtui uudenkarheaan Bernina 580:iin.  


Sain mahdollisuuden tutustua siihen kotona kaikessa rauhassa, ja minähän tutustuin. No rauhasta en nyt niin tiedä, mutta ainakin tutustuin kaikessa. Jokainen valikko piti tutkia, ompeleita kokeilla, joka napin tarkoitusta testata, ja tietysti ommella erilaisia materiaaleja.


Konehan on kaikenkaikkiaan minulle hyvin tutun oloinen, koska siinä on paljon samaa kuin Aurorassa. Siihen käy samat paininjalat ja puolat kuin Auroraan, ja monta nappiakin on tutuilla paikoillaan. Suurin ero näin äkkinäiselle on langankatkaisijan lisäksi (josta myöhemmin lisää) tuo kosketusnäyttö, mutta vaikka vanhakantaisena mummona ja tekstarien suosijana käytänkin edelleen itsepäisesti näppäinpuhelinta, sen verran olen kuitenkin tutustunut noihin hiplausnäyttöihinkin tablettien sun muiden muodossa, että tuon käyttö oli ihan luontevaa alusta alkaen.


Tärkeässä osassa kosketusnäyön ohella ovat nämä kaksi pyöritettävää numiskaa, joista säädetään paitsi tikin pituutta ja leveyttä, tehdään myös paljon muuta. Hyvin tuntuvat muuten peilaavankin, kuten kuvasta näkyy.


Joskus aikaisemmin olen kirjoittanut aika kattavan jutun omasta Aurorastani, eikä tässä ihan kauhean suuria eroja olekaan, enkä noita samoja ominaisuuksia käy tässä toistelemaan. Sen sijaan mainitsen tässä eroja, joita havaitsin näiden koneiden välillä.

Koneessa on sisäänrakennettu ompeluopas, ja pulman sattuessa voi painaa näytön alla olevaa kysymysmerkkiä, ja sitä kautta saa vastauksen kysymyksiinsä. Viikon ruokalistaehdotuksia sillä ei ollut, vaikka se onkin minun ikuisuusongelmani, mutta moniin ompeluaiheisiin juttuihin se sen sijaan tiesi ratkaisut. Äkkinäinen kaipaa silti oheen myös painettua ohjekirjaa, sillä ihan kaikkea ei näyttökään kerro. Se painettu ohjekirjakin toki kuuluu koneen varusteluun.

Langankatkaisua olen välillä kaivannut Auroraan, ja kevättalvella kuultuani tästä 580-mallista olinkin jo vähällä saada rytmihäiriöitä. Saksikäteni on kuitenkin jo kehittynyt sen verran nopeaksi, että parin päivän kokeilujen perusteella tulen toimeen jatkossakin saksilla. 580 katkaisee langat erillisestä napista ompelun päätteeksi, ja vaikka toiminto on hyvä ja näppärä käytössä, ja etenkin tikkauksia tehdessä, sillä katkaisun jälkeen kone vetää myös ylälangan nurjalle, ei lopulta nopeudessa siinä juuri voita. Ainakaan minun saksikädelleni se ei pärjää. Tässäpä teille autenttista todistusmateriaalia eiliseltä, eli 580:n langankatkaisu:



Kun taas katkaisen langat 450:llä, lähtee käsi hakemaan saksia koneen viereltä jo ommelta päätellessä, ja Fiskarsien napsautuksessa ei kauan mummo vanhene.


Totesin myös sen, että kun ei ommella sarjoja, tai liukuhihnalta yhtä ja samaa saumaa kuten tehtaassa, joutuu usein käyttämään saksia esimerkiksi saumanvarojen kaventamisiin, aukileikkauksiin ja muihin pikkujuttuihin, joihin ei joka tapauksessa kone kykene. Samoin näkyviin jäävissä ompeleissa langanpäät on siistittävä lopuksi saksilla katkaisijasta huolimatta.

Housut hupparityylisillä taskuilla 92/98.


Mutta kuten jo mainitsin, koneissa ei tosiaan suuria eroja ole. Selvää on, että 580 on pitemmälle kehitelty, ja siinä on enemmän ominaisuuksia kuin omassani, mutta toisaalta  hintaeroakin tietysti on. Yksi 580:n hyvä lisäominaisuus olisi napinläven sisäpuolen leveyden säätömahdollisuus, jota Aurorassa ei ole. Samoin kirjontalaitteen käyttö on epäilemättä helpompaa kosketusnäytön avulla, ja kuvioita voi helposti muokata ja muunnella suoraan ompelukoneen näytöltä, kun Aurorassa se tehdään tietokoneella. Perusompelu on kuitenkin hyvin lähelle samanlaista molemmissa. Kummassakin on kaikki kohdallaan: ääni miellyttävä, puolaus näppärää, polvinostin toimii kuin ajatus, ompeluvalo on erittäin hyvä ja kirkas... moitteita en näistä edelleenkään oikein osaa keksiä. Kumpaa tahansa konetta voin kyllä vilpittömästi ja ilman mitään sponsorointia suositella lämpimästi vaativallekin ompelijalle.

Kirahvi-peruspaita, koko 134cm

Apina-peruspaita, koko 116cm

Taskutunika mäyristrikoosta, koko 92/98

Ja mäyriksille kuninkaallisia kissakavereita samalla kaavalla!

Viiden kilon tilaus on kesken edelleen, mutta siinä ohessa on valmistunut muutakin. Kaapin täytteistä lähti viimeisetkin Riemukukan rippeet, tämän t-paidan löydät täältä.

Joustofroteepaita 98

Samoin vaaleanpunainen sammalpolku on käytetty loppuun - ja nyt eräs kaima laittakoon silmät kiinni seuraavien kuvien ajaksi.


Tuon kaiman pikkuneiti saa paitansa huomenna synttärilahjassa. Nimimerkinnän voi purkaa tarvittaessa helposti pois, sillä se on ommeltu paikalleen pitkin pistoin. Paidan voi sitten kierrättää toisenkin nimiselle.


Viimeinen sammapolkuompelus on t-paita kokoa 104, ja vaikka itse kovasti tykkään noista slim fit -mallisista lasten paidoista, kokeilin tällä kertaa ommella hiukan leveämmän ja kädenteiltään avaramman paidan, sillä 104-kokoisia vaatteita pitävät ovat usein minä puen itse -ikäisiä, jolloin pieni lisäväljyys pukettavissa vaatteissa voi jopa pelastaa vanhemmat yhdeltä kiukunpuuskalta.



Tälle illalle olisi tiedossa jotain aivan muuta...


Pitempään blogia seuranneet varmaan arvaavatkin, mistä on kyse. Tekisi hirmuisesti mieli julkaista jo enemmänkin kuvia, mutta haetaan nyt ensin kotiin tuo komistus ja kuvaillaan sitten!

12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Pöytä tosiaan näyttää hyvälle, en millään malttaisi odottaa että näen sen oikeasti!!

      Poista
  2. Oletpa ollut ahkera, tuo mäyristunika on ihana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ida! Näkyykö nuo videot teille normaalisti? Mulla ne näkyy hyvin tietokoneella, mutta tässä tabletilla eivät näy. Kertokaa ihmeessä jos niitä ei saa auki.

      Poista
    2. Mä oon huomannu, ettei iPadilla ainakaan näy aina videot blogeissa. En tiedä mikä ero näkyvissä ja näkymättömissä on, mutta ilmeisesti ainakin Youtube-videot näkyy oikein.

      Poista
  3. Eeeh... onko tuo ensimmäinen vanhasta äitiyspakkauksen peitosta/makuupussista? Samanlaista ainakin on mun vanhassa peitossa. Jonka on kyllä koira nukkunut puhki joskus 15 vuotta sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kangas oli vanha melko iso pussilakana, mutta minäkin muistan nähneeni samaa kuosia äp-makuupussissa.

      Poista
  4. Wau! Olepas taas ommellut! Kivoja kaikki ja hauska kuulla noita käyttökokemuksia koneesta. :)

    VastaaPoista
  5. Ihania juttuja. Ja joo ei ainakaan meijän tabletilla näy ne videot.

    VastaaPoista
  6. Oon ihan yhtä vanhanaikainen ja kirjottelen myös tekstiviestit oikeilla näppäimillä, mutta hyvin mulla sujuu ompelukoneen kosketusnäytön käyttö. Sillä ei tuukkaan kirjotettua niin pitkiä rimpsuja. Tässäkään tabletilla ei näy videot.

    VastaaPoista
  7. Tiedätkös, kun vanhin veljesi syntyi, äitiyspakkauksen makuupussin päällyskangas oli juuri tuota ensimmäisen kuvan mekon keltakukallista.. eli retroa se todistetusti on! =)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.