torstai 26. syyskuuta 2013

Tunikatrio

Mitä pitempään on ollut ompelematta, sitä takkuisemmin työ lähtee sujumaan, kun vihdoin taas kokeilee. Onko muilla samoin? Osansa saattaa toki vaikuttaa sekin, että tauon aikana eräs nimeltä mainitsematon kohta-kaksivuotias on kiskonut kaikista koneista langat, hukannut sakset ja ruuvimeisselit, tyhjentänyt ompelukoneen tarvikekaapista paininjalat pitkin pöytää ja kuljettanut polvinostimen leikkiessään ties mihin. Motivoivampiakin työn aloituksia olen joskus kokenut.




Pehemiältä tilattu Fall in love -trikoo oli kuitenkin niin houkutteleva kangas, että oli ihan pakko voittaa kaikki vastukset ja ryhtyä toimeen. Kovin kummoisia kikkoja en raaskinut näin komeaan kuosiin sotkea, vaan leikkasin siitä ihan perustunikan pitkillä hihoilla. Ennen helmakäänteen ompelua alkoi kuitenkin tuntua siltä, että ehkei kuitenkaan ihan perus...


 Nips naps, ja suora helma muuttui vinoksi.



Kun epäsymmetristen helmojen suhteen oli päästy lämpenemään, piti jatkaa toisella vähintään yhtä epäsuoralla. Nuoremmalle neidille Kestovaippakaupan puputrikoo on niin omiaan, väreineen kaikkineen! Koittakaapa ottaa selvä siitä, minkä muotoinen helma leikeltiin tällä kertaa.

 

No se on sivuilta pitempi, sellainen liehukehelma, joita on näkynyt kaupan tunikoissakin  menneinä kesinä. Pääntielle lisäsin yhden ison napin, joka kivasti toistaa tuota kärpässienien valkopalloteemaa.


Samaan syssyyn ompelin punaiset velourleggaritkin pitkisväljyyksin varustettuna. Onneksi kaapista löytyi juuri sopivan kokoinen pala niitä varten - ja niin on taas tyhjennetty kesän aikana täyttyneitä kangasvarastoja! Kohtahan niitä mahtuisi taas lisää...


Yksi ihan suorahelmainenkin tunika mahtuu tämän kerran teoksiin, mutta koko 104 näyttää kyllä vielä enemmän mekolta kuin tunikalta... sekä pituutta että leveyttä on vielä vähän reilusti. Tähän olisi kyllä saatava turkoosit tai ruskeat pilvilegginsit, joten kangastilauksia on varmaan taas alettava suunnittelemaan tosissaan...


Huomasinpa muuten, että Metsola myy taas noita helistinjoustiksia, ja niin kun minäkin noita vaihtareina saatuja paloja olen varjellut viimeiseen asti! Kylläpä kannatti. No nyt kun nähtiin, ettei ne olekaan niin tiukassa, uskalsin ommella tuon punaisen helistimen vaatteeksi. Omille tytöille siitä ei ollut riittävästi, ja kuosikin on vähän nuoremmille suunnattu, joten tein myyntiin siitä 74-senttisen setin. Leggarit on puuvillaelastaanitrikoota.


Kunhan tätä samaa kuosia saadaan joskus ruskeana joustiksena, teen siitä kyllä ihan väkisin jollekin jotain... jos ei omat huoli, niin lahjaksi edes jonkun vauvalle. On se niin suloinen väriyhdistelmä.


Alkaisi varmaan olla pian jonkinlaisen pihatiivistelmänkin aika. Säät muuttuivat kerralla niin vetisiksi ja kylmiksi, että pelkäänpä nurmenkylvön jäävän haaveeksi tälle syksyä. Kivenkeruu on edelleen kesken, eikä sen jatkaminen onnistu nyt, kun saappaan varsi uppoaa kokonaan tuonne liejuun. Sinne uppoavat myös kivet. Luntakin satoi eilen jo ensimmäisen kerran. Viime viikon lopulla istutettiin vielä tyrniä ja herukkapensaita, samoin aika monia perennoja olen siirtänyt oikeille kasvupaikoilleen vielä viime hetkillä. Nyt kuitenkin alkaa näyttää pahasti siltä, että työtä jatketaan vasta ensi keväänä. 

10 kommenttia:

  1. Asia kuin asia kyllä luonnistuu parhaiten kun mahdollisimman säännöllisesti sitä tekee, esim. just ompeleminen. Pitkän tauon jälkeen saatan tehdä ihan hölmöjä virheitä:-).
    Ihania vaatteita olet tehnyt, kivoine yksityiskohtineen.

    VastaaPoista
  2. iik,miten ihania!tuo helistin-asu,suorastaa hurmaava!

    VastaaPoista
  3. Sama homma... mulla ompelukone viettänyt melkein koko kesän piiitkää kesälomaa ja nyt sitten piti ommella vanhimmalle juhlamekko ja alku oli taas takkuamista! Kivat tuo tunikoiden vinot helmat!

    VastaaPoista
  4. Kylläpä kuulosti tutulta tuo ompelun aloittaminen! ;) Tarkemmin ajateltuna, siinähän on se syy miksi itsellä valmiiksi leikattujen pino kasvaa, mutta ompelua ei vain saa aloitetuksi... Jonkunnäköinen ryhdistäytyminen kyllä pitäisi saada aikaan! (Ennenkuin leikatut jäävät pieneksi ja sesongit vaihtuvat toisiin) t: Taina

    VastaaPoista
  5. Täälläkin ompelun aloittaminen uudelleen takkuaa aina. Nyt on säännöllisesti tullut ommeltua, niin tuntuu sujuvan hyvin, pitää yrittää pitää tahtia yllä, ettei pääsisi taidot sammaloitumaan :) Hauska juttu tuo valkoinen nappi punaisessa nappilistassa. Tein nimittäin juuri valenappilistaohjeellasi Liandlon talvitrikoosta paidan, johon laitoin aivan samantyylisesti kaksi isoa valkoista nappia punaiseen listaan. Mustalla tosin ompelin kiinni.

    VastaaPoista
  6. Eli eikö ole niin että kannattaa KOKOAJAN ommella:D Aivan ihania juttuja olet taas tehnyt. -Ulla-

    VastaaPoista
  7. Täällä kans takkuaa, kun innoissaan alkaa ompeleen lapsille ja huomaakin et kaikki kaavat onkin joko liian pieniä tai liian tylsiä jne. Ihania kankaita ois kyllä kaappi pullollaan mut nyt vain kaavojen venyttämisiin ja inspiroiviin muutoksiin ensin, kyllä se siitä sutviintuu :) -A

    VastaaPoista
  8. Taas niin upeita tunikoita! Ensimmäinen on meidän suosikki, kiva tuo vinosti pyöristetty helma!

    VastaaPoista
  9. Kivoja kaikki! Ihana tuo vino helma.

    VastaaPoista
  10. On kyllä mukavan näköisiä vaatteita ja piristää kivasti tuommoiset pienet yksityiskohdat :)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.