maanantai 26. marraskuuta 2012

Mulberg.

Lauantaina olohuone vaihtoi vaatteet - pitäähän sitä nyt kerran vuodessa.

Ennen: 


Nyt:


Ennen seinillä oli Kinos, nyt siellä on Mulperi. Mulberg, kuten siippa sen toiselle kotimaiselle hienosti käänsi.

Puusohva se siellä ikkunan edessä odottelee, että mummo ehtisi paneutua joskus häneenkin.

Pehmeämmän tunnelman se tuo mulperi tekee kuin kinos aikaisemmin. Oli se vaan sen verran kovis. Uunin tausta jätettiin valkoiseksi, sillä sinne ei uunin muuraamisen jälkeen enää olisi asiaa edes maailman laihimmalla ihmisellä, eikä kissa taas osaa maalata.


Mutta mitäs nyt, kun mulla on vähän ikävä sitä harmaata sohvaa? Siis enhän minä tykännyt siitä ollenkaan aluksi?! Onneksi naisella on oikeus muuttaa mielipidettään. Se vaan jotenkin oli niin ihanan industriaali.


Ja sen industriaalin sohvan taakse kävisi niin mainiosti Ikean Barometer-jalkalamppu. Hmm.

Meijerin maitolaatikosta tuli muumolan puulaatikko. Ainakin toistaiseksi, sillä tässäkin asiassa saatan käyttää mielipiteenmuuttamisoikeuttani vielä moneen kertaan.


Kokonaisuudessaan tämä maalausprojekti oli sellainen päivän mittainen rutistus. Aamulla rautakauppaan, listat irti seiniltä, teippiä ja sanomalehtiä, välillä ruokaa, sitten maalia ja maalaamista, lasten pitämistä pois vastamaalatuilta pinnoilta ja maalikaukalosta... Aina siinä ei tietenkään voi onnistua, ja kerran ehti jo vuosikas kontata kaukalolle ja kummastella sormistaan valuvaa vaaleaa lientä, ennen kuin ehdin hätiin. Suuremmilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin, ja suurin osa maalista päätyi sinne mihin pitikin.

Alkuyön tunteina napsahteli vielä naulapyssy kiinnittäen listoja seinille, ja jos asuisimme kerrostalossa, meidät olisi häädetty sieltä maalle asumaan viimeistään tuona yönä. Tällaiset mölytoosat ja yöeläimet eivät vain kertakaikkiaan sovellu kaupunkiympäristöön. Juntit.


Siinä lapsia pois Herra Maalarin jaloista pitäessäni näpertelin niistä metsäretken tuliaisista vähän jotain pientä. Kuusista pienin, kakskytsenttinen, meni kasvamaan aarrekaupasta löytyneeseen litran mittaan. Siinä aikaisemmin kasvaneen sypressin.. vai syklaamin.. mikähän se oli.. no sen sain kuitenkin tapettua kuivuuteen jo tätä ennen. Meillä ei ole vaaraa joutua keskelle rehevää viidakkoa, sillä tasaisin väliajoin kuolee kasvillisuutta tämän hoitajan käsissä. Ei auta kastelukeskiviikot eikä lannoituslauantait, ei ne vaan kestä meitä. Tämäkin on lähinnä koominen, mutta jotenkin tämän tahtoo pitää hengissä.


Kesälomakirpparilöytö, alumiininen vuoka, oli juuri sopiva paikka sammalen ja muun tilpehöörin vuoraamille kynttilöille. Ajattelin laittaa neljä, mutta ei siihen mahtunutkaan kuin kolme. Ei tullutkaan adventtikynttilöitä, ei. Mutta tulipa kuitenkin jotain. Taustalla oleva puolukkakranssi jäi kesken - teen sen joskus valmiiksi jos teen, ja jos teen, niin voisin laittaa sen vaikka johonkin. Ihan selvät suunnitelmat.



Mukavaa alkanutta viikkoa!

14 kommenttia:

  1. Tuo Mulperi on niin nätti! Meille on tulossa samaa sävyä vessaan yhdelle seinälle vähän ilmettä pehmentämään. Hauska nähdä näistä sinun kuvista jo vähän etukäteen, että miltä se oikein luonnossa näyttää :) Valkoiset seinät tulee meillä sävyllä Paperi, kun sisustussuunnittelija sitä niin suositteli. Lämpimänsävyiseltä sekin vaikutti. Saapa nähdä sit keväällä onko se hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kun olette päässeet jo värinmietintävaiheeseen! =) Tai sen ylikin jo vissiin.. tuo "mulberg" on tosiaan lämmin, paljon enemmän beige kuin harmaa.

      Poista
  2. Kaunis ja kodikas on tuo sävy ja koko teän koti :)! Ihana, kun oot saanu kuusiaki haettua. Mieki voisin ku mehtään ehtisinn :). Saatais edes joku valoisa päivä, niin huvittais ulkoilla. Meillä on sumusta harmaata peltomaisemaa vaan ympärillä. Talon takana tie ja seki harmaa... ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valoisaa päivää joutuu varmaan odottelemaan sinne helmikuulle asti.. joten sinne harmaan sekaan vaan, kosteaa ilmaa on mukava hengittää vaikkei se niin hyvälle näytäkään kuin kirkas sää! =)

      Poista
  3. Ehottomasti tuo mulperi on lämpöisempi ja kodikkaampi sävy, sopii teidän kotiin hienosti :) Ihana koti teillä!! Pitäs itelläki lähteä mehtään ettiin luonnonmateriaalia ja vähän askarrella.. haaveilen taas pienestä kuusesta jonka laitan lasiseen Karhula-tölkkiin, sellanen meillä oli viime vuonnaki hyllyn päällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oo isot haaveet, eli metsään vaan! ;) Meillä taitaa olla keittiössä juuri sellainen tällä hetkellä. Mieheltä kysyin, onko hänen silmäänsä ihan pöpin näköinen, muttei ainakaan myöntänyt. Joulukuuseksi sitä sanoi. ;)

      Poista
  4. Kaunis on Mulberg :O) Ja tuo lipasto on ihana!

    VastaaPoista
  5. Tähän asti hyvin hiljainen lukijasi kommentoi:
    Tuo mulperi, tai Mulberg, on tosi hyvä jokapaikan sävy kun ei halua valkoista eikä mitään oikeeta väriä, ei siis kovin värikäs mutta just sopiva. Meillä sitä on punaisen kaverina tuulikaapissa, näyttää sopivan valkoiselta ja tapetin seurassa makuuhuoneessa, näyttää beigemmältä. Juuri oikealta. Mukautuu siis olosuhteiden mukaan. Suosittelen kaikille!

    Käyn aina inspiroitumassa täällä sun blogissa. Tämä on mulle just sopivan hieno ja arkinen, molempia riittävästi ei liikaa, tasapainoinen on ehkä oikea sana!! Kiitos!!

    VastaaPoista
  6. Heips! Olipas hauska huomata että vinkkaamani Mulperi oikeasti päätyi seinälle:) ja näyttää tosi kivalta! Ja nuo asetelmat ovat kerrassaan ihania, mekkein tekisi mieli heti painella kuusikkoon, mutta ehkä on maltettava aamuun:) Juuri täydellisen epätäydellisiä pikku kuusia! Kiitos kun jaksat aina inspiroida!

    VastaaPoista
  7. Oikein edukseen esiintyy tämä mulperi olohuoneessanne :)
    Liika valkoisuus on...liikaa valkoisuutta :) Itsekin tykkään, että yleisilme on mieluummin vaalea kuin tumma, mutta ei saa kuitenkaan aivan hohtavaa olla tai alkaa ahdistaa :)

    t. vanhan talon asukas, jonka koti kaipaisi yhä edelleen maalipensselin heilutusta mutta kun ei vaan aina jaksa...mut onhan tässä elämä aikaa :)

    VastaaPoista
  8. Ihanuus tuo pikkuruinen kuusi. Purkkikin just kaunis. Oon itsekin vilkuillut kuusen ja männyntaimia metsäretkilläni sillä silmällä, mutta odottelen tässä joulusiivouksen toteutumista, jos sitä joku päivä innostuis...

    VastaaPoista
  9. Pehmeämmäksi luo kyllä tunnelmaa, mutta itselle en osaisi laittaa. Reipasta vauhtia teillä on ilme muuttunut!

    Tuo lamppu onkin tuttu, en osannut lähtä Ikealta ilman sitä :)

    VastaaPoista
  10. Tuttu väri! Meillä on mulperia käytetty kyllä moneen seinään. Jopa niin, että paikallisen K-raudan myyjät kysyivät, kun menimme maaleja hakemaan, että mulperiako taas laitettais... Hyvä neutraali väri se on, tykkään!

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.