Kaksi istumapaikkaa, kiitos!

Neljästä lapsestamme kolme on syntynyt loka-marraskuun aikana, kolmen viikon sisällä. Vuosia tosin mahtuu väliin, mutta ymmärtänette, mitä tarkoitan. Tässä on pidetty jo ties kuinka monet pienimuotoiset kutsut milloin kenenkin kummien kanssa, mutta eilisillaksi järjestettiin vielä yhdet, kaikkien kolmen yhteiset juhlat. Lähimummit ja -kummit saivat vihdoin kahvia kuppiinsa.

Kun koolla on yhtä aikaa yhdeksän aikuista ja lähes samanlainen liuta muksuja, tarvitaan istumapaikkoja. Keskeneräinen puusohvaprojekti nostettiin tuulikaapista olohuoneeseen, ja mies kävi pihalla sahaamassa sohvaan uuden pohjalevyn. Uusi pohja tehtiin ullakolle säilötystä, Puustellin kalustetoimituksen kuljetusalustana meille tulleesta levystä. Hintaa ei siis kertynyt levylle pahastikaan, lähinnä tekemisen vaiva (jos niitä alustan päällä toimitettuja kalusteita ei lasketa mukaan kustannuksiin).

Tähän hätään ei tietenkään sattunut löytymään sopivaa palaa superlonia eikä verhoilukangasta, jotta projektin olisi saanut tehdyksi samantien loppuun saakka, mutta väliaikaisverhoilu tehtiin heittämällä levyn päälle Ikean Ursula-huopa.

Ja kaiken tuon tilpehöörin allehan on piilotetuna tämä sohvakaunotar, jonka ostin kesällä 50 eurolla, tässä ulkoasussa:

Poistin sohvasta kaiken maalin, ja haaveilin puun väriseksi vahatusta versiosta, mutta ikäväkseni jouduin tarttumaan kuitenkin maalisutiin, sillä sohva oli ilmeisesti joskus ollut ulkosalla, ja kastumisen seurauksena värjäytynyt niin pahasti, ettei puusta löytynyt värjäytyneen pinnankaan alta puhdasta puuta, vaan harmaa kosteusvaurio oli syöpynyt läpi koko puun. Niinpä liimasimme irronneet liitokset taas ehjiksi, ja sen jälkeen maalasin omilla sekoituksillani sohvaan harmahtavan mattapinnan. Vielä se kaipaa jatkokäsittelyä, mutta olen antanut asian hautua rauhassa, sillä liian siloistakaan en tästä tahtoisi. Kun kuitenkin alkuperäinen ulkoasu on jo kastumisen seurauksena menetetty, on tässä vaiheessa omasta mielestäni vapaus miettiä avoimesti, mitä sohvalle tekisi. Ideoitakin otetaan tietysti vastaan, kuten aina.

Keinutuolin alle löysin vihdoin sen kauan etsimäni oikean kokoisen pyöreän maton, kun Lidl ilmoitti keskiviikon mainoslehdessään myyntiin tulevasta ryijymatosta. Harkitsin jopa mustaa, mutta koska se näytti ainakin kaupan valoissa tummansiniseltä, päädyin tuttuun ja turvalliseen luonnonvalkoiseen. Kai siitä joskus nuo taitoksetkin tasaantuvat...! Ja tässä matossa parasta on tietysti konepestävyys.

Viime postaukseen kommentoineiden kesken arvoin vaihteeksi yllätyksen. Itse yllätyksestä ei tosin ole vielä mitään aavistusta, sillä suunnittelen sen aina voittajan mukaan, mutta se on jo selvää, että tällä kertaa se suunnitellaan random.org:n päätöksestä Nunulle! Laita osoitetietosi sähköpostiin (osoitteen löydät oikeasta sivupalkista), niin saan arpavoiton postiin sitten joskus kun sen teen!