maanantai 13. elokuuta 2012

Lastenvaatteita omille ja lahjaksi

Kovasti odotettu peitetikkikone odotuttaa itseään edelleen, ja kaksoisneulapolitiikalla mennään siis vielä jonkin aikaa. Onpahan sillä jo vuosikausia pärjättykin, joten mitä siinä enää muutama viikko sinne tahi tänne merkitsee.


Ystäväperheen pikkuruiselle pojalle vein vauvalahjaksi vihreän apilabodyn, jonka pariksi oli pakko ostaa Kontissa silmiin sattuneet uudenveroisessa kunnossa olevat vihreät pökät. Oliskohan olleet KappAhlin housut. Olipa muuten ensimmäinen kerta, kun annoin lahjaksi jotain käytettynä hankittua, mutta tuskin viimeinen. Kun löytää jotain hyväkuntoista ja sopivaa käytettynä, sitä on sääli jättää ostamatta vain siksi, että se on käytetty. Ja ehkä päänsä päälle voi sitten sovitella jonkinlaista ekosädekehää, kun ei ole tuhlannut luonnonvaroja ostamalla uutta. Minulle kuitenkin ekoa merkityksellisempää noissa käytetyissä löydöissä on se löytämisen ilo - ja se, että yhden uuden ostoksen hinnalla saa monta ilon aihetta.

Yksi lahjabody jäi kuvaamatta, mutta nämä kaksi 80-senttistä omalle pojalle tehtyä muistin sentään kuvata. Kaava näihin on 10 vuoden takaisesta Ottobrestä. Vaikka tuon aikaiset kaavat muuten ovat leveitä kuin säkit, niin bodyn kaava oli oikein sopiva ja kapoinen! Noita kymmenen vuotta vanhoja OB-lehtiä löysin joskus kirpparilta vinon pinon, ja valikoin pikaisesti parhaat mukaani. Vilkaisu taaksepäin kertoi loppujenkin lehtien löytäneen omistajansa samantien poistumiseni jälkeen.


Minulla meni tässä kesän aikana useita viikkoja niin, etten saanut kaksoisneulaa toimimaan koneessani lainkaan. Ilmeisesti joku systeemi (minulle tuo koneen tekniikka on ammatistani huolimatta täyttä hepreaa, joten en edes yritä ymmärtää) on hiukkasen muuttunut koneen sisuksissa huoltoreissun takia, mutta vaihdos Prymin kaksoisneulasta Schmetziin auttoi, ja nyt toimii taas. Aurorastani katkesi puolakotelossa oleva langankatkaisin, minkä takia koneeseen vaihdettiin koko etupaneeli. Kone käytettiin vielä myöhemmin Helsingissä maahantuojan testerissä, kun alkuun oli ongelmaa tikin kanssa. Tuon reissun jälkeen tikki oli muuten hyvää, mutta kaksoisneulaa en saanut enää toimimaan, vaan oikealle puolelle tuli jatkuvasti hyppytikkiä.

Kauppias, joka minulle myy koneetkin, suositteli noita Schmetzin neuloja, ja tuli ihan kotiin saakka kokeilemaan sellaista koneeseeni, kun soittelin tuosta ongelmasta hänelle. Ongelma hävisi sen sileän tien, ja nyt tulee taas ensiluokkaista jälkeä. Tarvittaessa kone lähtee vielä sieppariremonttiin, mutta nyt näyttää siltä, että neulanvaihto riittää. Suosittelenkin kokeilemaan noita Schmetzin neuloja, jos et saa kaksoisneulaa toimimaan koneessasi. Tahtoo vain olla niin, että tuo Prymin neulatyyppi on ainoa kaksoisneula, jota kaikkialla myydään. Minä lakkasin nyt kuitenkin hankkimasta niitä, ja ostan parempia (ja jopa halvempia!) Schmetzejä (tosin kohta en osta niitäkään, kun saan sen peitetikin).

Mutta mitä sillä kaksoisneulalla sitten on tehty - eli asiaan, viimein! Saksasta Janan kautta tilattu iki-ihana tiikeri-interlock oli niin meidän tinttarallan näköistä kangasta, että sen kohdalla visio oli selvä jo tilaushetkellä.


Tässä tunikassa on nyt juuri Ne Värit, jotka parhaiten natsaavat tällä hetkellä omaan silmään. Aina-niin-ihanan-ruskean pariksi on turha hakea täydellisempiä kavereita kuin ärhäkkä keltainen ja puhtaan punainen.


Piirsin oikein kaavankin tähän perustunikaan, kun aikaisempi 80/86-senttinen versio alkoi käydä kohta-kolmevuotiaalle lyhyeksi  (se kasvaa siis sittenkin!!). Tällä kertaa hihat saavat olla raglan-mallia, ja taskutkin piirsin ihan taskupussia myöten kaavoiksi, jotta tällaisia tulisi tehtyä useamminkin. Luulenpa, että tästä tuli meidän uusi luottokaavamme, kaikessa tavanomaisuudessaan.


Huomenna esikoulunsa aloittava esikoinen puolestaan sai kaappiinsa yhden peruspaidan lisää. Vaaleanpunainen interlock on ostettu paikallisen kangaskaupan muuttomyynnistä viiden euron metrihintaan, ja sen parina toimii ihana Royal-tuotteelta ostettu isoäidinneliötrikoo.


Tässä käytin ihan oikeaa valmiskaavaa, kerrankin! Uusimmassa OB:ssä oli se hoikalle mitoitettu Autumn forest -huppari, josta jätin tässä versiossa hupun pois. Koko 122 oli sopiva 116-senttistä käyttävälle. Ja kerrankin sopivan kapea kaava ilman muokkaamista! 


Tikkauksiin ja kanttauksiin käytin turkoosia - samaa jota neliöistäkin löytyy. Kengurutasku on ilman kaavaa leikelty. Hihoihin ompelin huvikseni yhdet neliöt lisämausteeksi. Pääntielle lisäsin valenappilistan, jossa on kamin tähtinepit koristeena.


Vähäsen taitaa neitiä jännittää eskarin aloitus, mutta luulenpa kuitenkin, että äitiä se jännittää enemmän. Tai jos ei jännitä, niin mietityttää se ainakin, ja vähän hirvittääkin.


Luotan kuitenkin siihen, että ammattilaiset osaavat pitää huolen minunkin lapsestani. Kasvattamisen ammattilaiset eskarissa, ja taksikuski matkoilla. Ja jos näin ei jostain syystä olisikaan, on vastassa takuulla vihainen matami, joka pitää lapsensa puolta viimeiseen asti!



Turvallista ja iloista koulutaivalta kaikille opintiensä aloittaville!

35 kommenttia:

  1. voi ihanuus mitä kankaita ja niistä kuoriutuneita upeita vaatteita :) Nuo bodyt ja tuo tunika ja kaikki <3 Turvallista koulutietä teidän neitille!
    Meillä koulutie avautuu ens syksynä, vielä tää vuosi saadaan "lomailla"...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset..! Tosiaan se teettää äidilläkin erilailla töitä tuo eskariin meno, kun joutuu joka arkiaamuksi laittamaan herätyksen.. ;)

      Poista
  2. Ihania ompeluksia!Varsinkin tuo tunika,jossa kaaritaskut on aivan herkku:)

    VastaaPoista
  3. Hurrrjan kiva tuo tiikeritunika! Mä en koskaan ennätä mukaan/hoksaa noita saksan kimppoja :(
    Kyllä nuo koneet on sellaisia että niiden kanssa meinaa mennä joskus kärsivällisyys ja mielenterveys (tosin menisi nopeammin ilman niitä) kun aina pitää jotakin säätää ja laittaa. Tai sitten odotella "ikuisuus"(minulla se oli sellainen 4 vuoden odottaminen)..

    Sainko lievästi pienen inspiraatiopuuskan noista sinun koristetikkauksista joita tuossa ihanassa eskarilaisen puserossa on käytetty. Aina suunnittelen noita Auroran koristeompeleita ja kuitenkin päädyn tylsään tavikseen kun en mukamas uskalla kuvittellen että näyttää sitten liian kotikutoiselta.. NYT kyllä uskallan!

    Millä kaavalla muuten tuon bodyn teit? En ymmärrä mitä niin vaikeaa on bodyssä kun olen jo kaksi bodykaavaa testannut ,mutta mittasuhteet näyttää hullunkurisilta tuolla meidän pienikokoisella. Juuri tänäaamuna ajattelin että piirrän vain suoraan jostakin valmiista bodystä kaavan joka näyttää hyvältä päällä. Oma murheensa on myös se että liian jyrkissä mutkissa ei tahdo tuo nauhankääntäjä pysyä mukana ->taitamattomuutta vai välinevammaisuutta??

    Voisin kirjoittaa tuosta kouluunlähdöstä vaikka kuinka ja paljon, on se vaan yksi niistä suurista merkkipaaluista joiden ohittaminen muistuttaa ajan kulumisesta, kasvamisesta, muistoista, kaikesta eletystä ja elettävästä elämästä kun se oma lapsi on matkalla suureen maailmaan.
    Minä tänään (ja huomenna varmaan myös) jännään ihan kuin ekaluokalle aikoinaan saatellessani tuota meidän kolmasluokkaista kun äsken käytiin tutustumassa uuteen kouluun ja opettajaan(/jiin). Kuinkahan kaikki sujuu ja millaisia kavereita sitä luokalla on, kuinka pärjää (no pärjäähän se tietty) ja kaikkea.. Täytyy vaan heittää miettimiset narikkaan ja iloita asioista niinkuin lapsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja joka kertan unohdan kysyä tätä ennenkuin painan lähetä -nappia, että miten sinä sait muutettua tässä bloggerissa niin että voi vastata suoraan johonkin kommentiin, kuten minä tähän omaani jatkoin? Muistelin että vasta? muutit sen näin (eli varmaan tässä joskus vuoden sisällä? mulla aika katoaa ja kuukausia pyyhkiytyy mielestä pois tästä mainitsemastani sairaudesta johtuen, joten aika ihan oikeasti lentää siivillä)..

      Poista
    2. Hih, hyvä pointti tuo mielenterveysasia! :D Niin että joskus se menee kuitenkin, tuosta päätellen. ;)

      Body oli tosiaan 10 vuotta vanhan OB:n kaavalla piirretty, ja muuten vaikuttaa hyvältä kaavalta (jätin niskasta nappilistan tosin pois) mutta vähänkään pulleampijalkaisella tarvitsee varmaan laajentaa noita jalan aukkoja. Tarkemmin sanottuna lehti oli siis 1/2002. Tarvittaessa täältä saat tuon kaavan piirretyksi jos tuota lehteä ei itseltä löydy.

      Mua neuvoi Project Mama -blogissa Katja näin hyvin tuohon vastaus-kommentti-asiaan:

      "Sen saa päälle tuolta blogin asetuksista, se alin kohta ja sieltä comments ja sitten piti valita se kummallisin kohta. Näillä selkeillä ohjeilla varmasti onnistut! :D" - ja onnistuin myös, toivottavasti tästä oli apua, en tämän paremmin enää itsekään muista, mistä se onnistui! =)

      Poista
  4. Onpa kiva idea nuo "tilkut" hihoissa ihanasta isoäidinneliö-kankaasta!

    VastaaPoista
  5. Kauniita ompeluksia!
    Meillä esikoinen lähtee jo tokalle, toinen lähtee ekalle huomenna. Kyllähän se viime syksynä oli, kun toinen lähti eskariin ja toinen ekalle luokalle.. Se jännittäminen, koulumatkan kävely yms. Neljä kuukautta kävelin heidän mukana, mutta sittenpähän nuo jo omillaan menivät. Soittivat, kun olivat perillä ja soittivat, kun lähtivät koulusta. Onneksi suurimmaksi osaksi matkat sujui moitteetta, mutta kyllähän tämän ikäiset matkalle keksiivät vaikka mitä omia juttujaan.
    Ystävä aina muistuttaa minua muistelemaan omaa kouluaikaa, kun matkaan meni 2t, vaikka kotimatka ei pitkä ollutkaan :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo taisi siinä joskus meilläkin vierähtää tunti jos toinenkin, kun ajeltiin sitä 3km kotimatkaa velipojan kanssa.. :)

      Poista
  6. Kivoja bodeja, mutta etenkin tuohon pinkkiin paitaan iskin silmäni vaikken yleensä prinsessa väreistä niin piittaakaan.

    VastaaPoista
  7. Hurmaava kisutunika! Ihanat värit :)

    VastaaPoista
  8. Ihania ompeluksia. Kiva nähdä kuinka olet tehnyt noi bodyjen jalantiet taittamalla resorin kaksinkerroin. Pitääpä kokeilla, kun ite olen kantannu nelinkertasella resorilla, tuo sinun tapasihan olisi nopeampi =D Toi koulun ja eskariin lähteminen on kyllä iso merkkipaalu niin äidille kun lapsellekin. Tsemppiä molemmille ja hyvin se menee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nopeampaa se kyllä on! Tykkään kyllä ulkonäön puolesta tehdä mieluummin niin, että kanttaa ympäriinsä renkaana koko alaosan.. tekipä sen sitten 4-kertaisena tai kaksinkerroin. =) Tuo OB:n tyyli ei oikein miellytä silmää, mutta tulipa kokeiltua.

      Poista
  9. Ihania ompeluksia - taas!
    Varsinkin tuo tikrumekko oli hurmaava! Vaikken itse ole aiemmin kankaalle niin lämmennyt,niin tuossa tekemässäsi tunikassa/mekossa se oli TOSI kivan näköistä! :)

    VastaaPoista
  10. Voi tuo kärpässieni body ja kissatunika <3 <3 Sykähdytti erityisesti..

    Mä voin niin kuvitella tuon eskarin ja koulualoituksen ..karhuemon lailla omiani suojelen ja puolustan ja kauhulla tulevaa jo odotan. Luottavaisin mielin mutta kuitenkin...

    VastaaPoista
  11. Taaskin mukavia ompeluksia =)
    Iloista eskarin alkua reippaalle esikoiselle!

    Meillä esikoisen unohtivat herättää eskarissa linjurin kyytiin ensimmäisenä eskaripäivänä.Tien varressa meitä oli oikea komitea(mummo,veljen perhe) vastassa suvun esikoista,jota ei löytynytkään kyyvistä.Pikkusen säikähtivät eskarissa,kun soitin et missä meijän tyttö on.Sieltähän neiti löyty täyvessä unessa..

    Viime vuonna kaksoset kun lähtivät eskariin,niin sykettä nosti uus kuski,kolus kaikki kinttupolut linjurillaan kun oli "pikkusen" hukassa kartalta.Seuraavana päivänä pyyteli anteeks törttöilyään ja sit rupes reittikin sujumaan.
    Tämmösiä tarinoita meillä eskarin aloituksesta.Sillon ei kyllä naurattanut tippaakaan,mut nyt pystyy jo naureskelemaan.

    Minnuu taas jännittää miten tuo kerkiivämpi kaksonen malttaa asettua koulun kuosiin,mut kait se on vaan luotettava,et ammattilaiset osaavat asiansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mahoton, mahto siellä olla äitilläki vähän kylmä hiki!! :0 Onneksi tarinalla oli onnellinen loppu. =)

      Poista
  12. Ihania on, niin ku on jo monen suusta todettu. :) Aivan mieletön tuo tirpukan tiikeripaita!! *kuolaa*
    Tässä kirpparipöytää varasin ja syyskuulle sen sain, itku silmässä taidan hyvästellä ne sun tekemät kolmet haalarit.. Vielä ne menis Julialle päälle, mutta ovat liian epäkäytännölliset nyt ku neiti käy pytyllä. Ei sulla ois aikaa ommella sille housuja?? ;)
    -Sanna-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katto Kassisen sanoin, se on vain maallista! =D Joku on iloinen löytäessään lapselleen haalarihousut, ja taisivat olla aika hyvässä kunnossakin vielä, mitä kesällä muistan nähneeni niitä! =) Housut onkin jo ommeltuna.. ;)

      Poista
  13. Ai niin ja piti vielä kysyä, että oliskohan mun pitäny ostaa sulle sellasta vakosamettikangasta tuosta kirpparilta.. oli oranssia aika iso pala ainaki vielä eilen. Ei sellasta kirkkaan oranssia vaan ööö pehmeän oranssia (?) :) En viittiny vielä ainakaan ottaa ku en oo koskaan nähny mitään mitä oisit sellasesta kankaasta ommellu.
    -Sanna-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon minä semmosistaki tehny, liivihameita ja haalarihousujaki joskus. Jos se siellä lojuu ja on halpa ni ota ihmeessä! =)

      Poista
  14. Niin ihanan vihreä tuo apilabody!
    Minusta on joka vuosi yhtä kammottavaa laskea lapset kouluun! Nehän on ihan "heitteillä", ellei ne ole äitin helmoissa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, pitäis asentaa riistakamera pipoon ja seurata kotona koko ajan näytöltä, mitä siellä koulutiellä tapahtuu.. :D

      Poista
  15. Ihania, pirteitä vaatteita! Meillä eskarilainen on kaksi päivää kulkenut koulussa ja on aivan innoissaan! Nyt oli jotenkin helpompi laittaa koulutielle isosiskon kaveriksi.

    VastaaPoista
  16. Ihanan retroja vaatteita! Tuo kirpputorilta lahjan ostaminen on aika lailla lahjan saajasta riippuva juttu. Osa tutuistani ottaisi moisen loukkauksena ja toiset taas tykkäisivät kovasti. Itse olen kirppiksiä kiertäville sukulaisilleni sanonutkin, että kierrätetty lahja meille on se paras lahja :) Eli jos jotain haluaa antaa, on ihanaa, jos se on kirppikseltä tai omista varastoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin varmasti on! Jos tyyppi ei itse kiertele kirppareita tai muuten ole kiinnostunut moisesta, on varmaan aika loukkaavaa saada kierrätetty lahjus.

      Poista
  17. Kauniita, raikkaita vaatteita olet ommellut.

    VastaaPoista
  18. Ihanan iloisia ja pirteän näköisiä ja värisiä vaatteita!

    VastaaPoista
  19. Ihania vaatteita! Tietäisitkö mikä olisi hyvä ja suhteellisen edullinen saumuri aloittelevalle ompelijalle. Ompelukonekkin minulla on vaan brother edullinen. Ompelen sillon ku ehdin eli harrasteompelija tai opettelija siis :) kiitos jos jaksat vastata!

    Mukavaa ja turvallista koulutietä eskarilaiselle! täällä myös ensimmäinen lähti eskariin ja toisena päivänä ite jo kulki pikku linja-autossa kyllä hirvitti mutta tyttö innoissaan! saa vaan toivoa että jospa kaikki hyvin menis ja saa kavereita, eikä kiusata ym. -kaiku-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Suosittelisin käymään liikkeessä, jossa myydään käytettyjä ja huollettuja saumureita. Saat laadukkaamman saumurin samaan hintaan kuin uutena ostettaessa, ja koska koneella on takuu, ei ostokaan ole riski, kuten se on, jos hankit koneen käytettynä joltain yksityiseltä. Mikään ei latista ompelun iloa yhtä tehokkasti kuin huono saumuri (tai huonot koneet ylipäätään) joten suosittelisin kyllä ostamaan mieluummin samalla rahalla käytetyn hyvän, uuden huonolaatuisemman sijaan. =) Merkeistä en osaa suositella, mutta itselläni on perus-Elna, jonka ostin n. 5 vuotta sitten käytettynä, ja on pelannut mainiosti. Berninat/Bernetet ovat myös varmasti luotettavia, kuten epäilemättä moni muukin merkki. Mitään kovin kevyttä en kuitenkaan suostuisi ostamaan, koska se kertoo siitä, että koneessa metallia on korvattu muovilla. Ja hyppiikin sellainen, kun kovaseti ajelee. ;) Ja kehottaisin vielä varmistamaan, että ostamassasi koneessa on seuraavat ominaisuudet perusjuttujen lisäksi: paininjalan puristuksen säätö ja differentiaalisyöttö. Toivottavasti tästä oli edes hiukkasen apua! =)

      Poista
    2. Kiitos oli paljonkin apua!

      Poista
  20. Aivan ihania ompeluksia jälleen :)

    VastaaPoista
  21. Voi miten paljon ihanaa täällä on valmistunut - tuo ruskea tunika keltaisilla ja punaisilla somistuksilla toimii!

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.