torstai 12. huhtikuuta 2012

Ruikutusta

Katselkaapa vielä kerran näitä valkoisia palloja, nimittäin kaksi tilausmekkoa niistä taas tein. Kangasta on jäljellä sellaisia minipaloja, että jotain 80-senttistä tunikaa niistä voisi vielä syntyä muttei juuri sen isompaa. Sähköpostia voi laitella, jos tuntee tarvetta palloille tunikan tai muun sellaisen muodossa.


Nämä mekot lähtivät miltei samankokoisille sisaruksille, joten tein isompaan etukappaleelle tuollaisen tere-tehosteraidan, joka erottaa mekot toisistaan. Joskus on aika ärsyttävä vertailla kokoja ja miettiä, mikä on kenenkin riepu pyykkiä viikatessa, jos lähes-samankokoisilla sisaruksilla on jotain ihan samanlaista.


Täällä podetaan sairastusahdistusta. Mitään vakavampaa ei onneksi ole, mutta riesa se on pienikin riesa. Alkuviikko meni nuorimmaisen kuumetta ja tukkoisia öitä päivitellessä, ja äitinä tietysti myös valvoessa. Kaameat silmäpussit sen kuin kasvoivat kasvamistaan, mutta onneksi viime yön saimme molemmat jo nukutuksi paremmin. Huomenna viisi kuukautta (jess, nyt se meni oikein) täyttävä poju on sairastanut elämänsä aikana jo kolme flunssaa, joten jospa se nyt alkaisi riittämään tälle talvea.


Suunnitelmia olisi vaikka kuinka paljon, vaan mistä saisi aikaa niiden toteuttamiseen? Valvotut yöt, kitinäpäivät, katkonaiset päiväunet ja kaikki muu rasittava varastaa ajan kaikelta kivalta. Tekisi tässä jo mummonkin mieli kiukutella! Kertokaa minulle, jos jossain on sellainen väliaikainen vastaanotto- tai sijoituspaikka lapsille ja miehelle - tahtoisin muutaman päivän omaa rauhaa, ehjiä yöunia ja päiviä ilman puuronkeittoa. Aikaa omille ajatuksilleni. Mahdollisuutta osoittaa erityishuomiota ompelukoneelle ja maalisudille.


Isompia naurattaa kovasti pikkusiskon koiran haukuntaa muistuttava aamuyskä, mutta äitiä se ei naurata ollenkaan. Samaisen haukunnan vuoksi on nukuttu huonosti lukemattomia öitä kahden vuoden aikana, pelätty, milloin kurkku turpoaa ihan tukkoon ja palattu etuajassa mummolareissulta kotiin, kun  ystävämme Ventoline on jäänyt pois matkasta. Minä niin toivon, että tällä kertaa päästään helpommalla.

Mutta ihan väkisinkin tämä joskus taas tasaantuu, eikö niin!? Siihen saakka näen unia odottavista ihanista kankaista ja muistuttelen itselleni, että on maailmassa suurempiakin murheita. Meillä on sentään asiat pääosin aika kelpo mallilla.

32 kommenttia:

  1. Ihanat pallot!!! Tätä oma aikaa (ihan yksinoloa ja omassa kodissa yksinoloa) haavelien saavansi myös minä, mutta tiedän että tätä ei tule olemaan;( Nukun sitten haudassaan ja ompelen sauman silloin tällöin kuten tähän asti, pelkän muuten kovasti että ei sais yksin ollessaan aikaiseksi mitään... Tsemppia sairastupaan!!!

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä ja paranemisia sinne! :) meilä hajettiin 2-vuotiaalle 14 antibiootti korvatulehduksiin :/ kaikista eniten säälittää lapsi joka joutuu kärsimään ja mikään konsti ei auta! mut toukokuussa taas putkituksiin! Tämä äiti repäsi ja lähtee ihan yksin lomille nyt viikonlopuksi! nuorin 1v ja saa luvan pärjätä isinkans!
    ps. oot todella taitava käsistäsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No takuulla olet lomasi ansainnutkin, ja yksivuotiashan pärjää oikein hyvin!! =)

      Poista
  3. Niiiiin samoja mietteitä kuin allekirjoittaneella. Sairasteltu on, nukuttu ei. Pitkäaikainen haaveeni olla yksin kotona ommellen tuntitolkulla, vapaana ruoanlaitosta, nukutuksista ja kitinöistä toteutuu onneksi pian, kun mies lähtee työmatkalle ja lapset mummin ja ukin luo viikonlopuksi. Niin odotan...

    VastaaPoista
  4. Voivoi...täällä just samat haaveet, sais kaikki muut pois täältä kotoo. mä vaan nukkusin ja nukkusin ja nukkusin, nauttisin välillä hiljasesta talosta ja jatkasin taas nukkumista!
    Ihania mekkoja, pitäs kai iteki jotain kankaita haalia että vois ommella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on järjen ääni joka puhuu!! =D Nukkuminen saattais mulla puolestaan jäädä normaalia vähemmälle, mutta ei se unen määrä vaan se laatu.. jos kertaakaan ei tarvitsis herätä yöllä, pärjäishän sitä kahdeksallakin tunnilla jo mainiosti! =)

      Poista
  5. Paranemista,tsemppiä ja jaksamista!
    Mie sain viime kesänä pienintä vaille kaikki hoitoon paris yös ja mieskii oli pitkät päivät töissä,olis ollu omaa aikaa vaan mitä tein:ensmäisen päivän kiersin ikkunasta toiseen ku oli niin hiljasta ja mittään en osannu rueta tekemään,seuraava päivä meni maalailuhommissa ja viimenen päivä taas ikkunoissa roikkuessa "millon tulloovat?"
    Jospa tälle kesää sais samanlaisen loman,nii ehkä älyäis ajan rajallisuuden ja tekis kaikkee,eikä vaan ihmettelis =)

    -mepudi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinhan siinä vois käydä! =D Vähän luulen, että mulla viikonloppu menisi näin: heti kun ovi sulkeutuisi ja jäisin yksinäni, aloittaisin sellaisen suursiivousurakan, että joka ikinen nurkka tulisi jynssätyksi. Sitten olisinkin ihan poikki, menisin nukkumaan, ja kun seuraavana aamuna heräisin, en raaskisi harrastaa mitään, etten sotke puhdasta taloa. :D Ja ikkunassa hyppäisin takuulla minäkin ihan alvariinsa!

      Poista
  6. onko alimmat kuvat kenties "taipumassa" taimihyllyksi? Sellaista kun täällä olen ajatellut pari päivää. pitäis vain saada ajatustasolta toteutukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvinpä arvasit, sellainenhan siitä on tulossa!

      Poista
    2. Minäki ajattelin aivan samaa, taimihyllyiksi niin sopivat.
      ajattelinkin edellisen postauksesi jälkeen innostaa sua taimien kasvatukseen. Itse olen monia perennoja ja kesäkukkia ruukannut joka kevät kasvattaa. Ei oikein osaa jättää väliin, kesä ei tule mulle muuten.

      monesti sitä äitinä ajattelee,että kyllähän sitä ompelis, ja tekis jos sais olla yksin, mutta mullakin on samanlaisia kokemuksia kuin jollain toisella, että ei oikein osaakaan olla yksin kotona kun se on niin harvinaista.
      SaikkuS

      Poista
  7. Hae apteekista Vicks VapoRub-voidetta ja sivele sitä lapsen kaulalle ja rintaan, auttaa varmasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei muistan tuon Vicksin lapsuudesta.. viilensi jännästi nenän alla. :D Vois kokeilla.. viime yönä lapsiparka sai jo maksimimäärän Ventolinea ja vähän ylikin.. =/

      Poista
    2. siinä vick purkissa tais lukea sit jotain iästä ettei alle jonkin iän saa käyttää. mut huippua ainetta isommille ainaki :)

      Poista
  8. Hei!

    Kävin laittamassa sähköpostia pallokankaasta.:)
    OS

    VastaaPoista
  9. voi sinua mummo :-)) teillä on 2 enemmän kuin meillä ja hienosti suuju :-) kyllä se siitä
    onneksi mulle riittää joskus tunti "yksin" kotona(lapsukaiset vaikka pihalla iskän kanssa) ja hermot ehtivät levätää...siihen asti kun taistelupukarit tulevat sisään t Jana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se on totta että jo ajan kanssa tehty retki ruokakauppaan saattaa helpottaa pahinta hermoromahdusvaaraa.. nauttikaamme pienistä hetkistä! ;)

      Poista
    2. minulla 9 lasta ja voi kuinka nautin ku saan halpa-hallissa kaikessa rauhassa katsella joka hyllyn välissä et mitä uutta ja ihanaa tullu vaikkei mitään ostaiskaan. ruuat tietenki lopuksi. en kaipaa mitään viik.lopun loma matkoja vaan arjestaki löytää pieniä "lataus" hetkiä :) nyt vaan ne kauppa reissut pikaisia ku nuorin 7 viik.ikäinen <3

      Poista
  10. Kuulostaa niin tutulle! Meillä Oli viime viikolla kylässä oksutauti ja kuopuksen räkis on kestänyt 5 viikkoa välillä helpottaa ja välillä taas pahenee! Niin ärsyttävää kun itse kulkee vajaalla teholla huonojen öiden ja päiväkitinöiden vuoksi! Mutta jaksan kun tiedän, että lauantaina pääsee ompelemaan kaikessa rauhassa 10 tuntia putkeen hyvässä seurassa :D

    Pikaista toipumista teille päin! Kai oot muistanut sipulia silputa harson sisään yöksi, meillä se on paras flunssalääke tukkoiselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ääh.. paranemiset myös sinne, ja mukavaa lauantaita erityisesti! =)

      Joskus käytin tuota sipulikikkaa, mutta en itse nukkunut koko yönä kunnolla, kun hajuherkkänä minua etoi se sipulin voimakas tuoksu.. pidän sipulista kyllä ruuassa ja joka ruokaan sitä tungenkin, mutta makuuhuoneeseen sillä on nykyään porttikielto. ;D

      Poista
  11. Piti tulla vielä kertomaan, että teidän vessasta tuli inspiraatio meidän vessaan (ei nyt liity siis tähän blogipostaukseen, mutta en nyt jaksa etsiä kuvaa teidän vessasta). Ja blogissanikin mainitsin teidän ihanan vessan (ja linkitin tänne). Jotta kiitokset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva! Nuo seinävalot on kyllä osoittautuneet mitä mainioimmiksi! Silmäpussejakaan ei niin huomaa kun valo tulee edestä. ;)

      Poista
  12. Täälläki talossa on sairastettu.. viime viikolla viisi seitsemästä oli kuumeessa, ÄITI MYÖS. just tuota kurkunpääyskää ja lisäks astma ahdistusta.. onneks on olemassa itellä noita lääkkeitä. muuten kai sitä olis tuolla tk:ssa joutunu asioimaan. ja onneks meni kotikonstein ohi. kuluttavaa se on kun lapset sairastaa. ja pitäs lailla kieltää että ÄITI ei saa sairastua.

    Tuo pallokangas on kyllä niin ihanaa. tunika-setit mitkä teit meidän tyttösille, on aivan ihanat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta - äitien ei auttaisi sairastella, kun sairaslomaa ei saa ja lapset on hoidettava. Paikallisessa lehdessä joku tässä viikolla valittikin, kuinka kotona olevat saavat verottomana (väärä tieto sekin) kotihoidon tukea ja lapsilisää ja joissain tapauksissa vielä kuntalisää, että on se nyt jo älytöntä rahan haaskaamista! Nimimerkki oli vielä "lopettakaa jo". Huhhuh. Arvaapa nousiko mummolla niskakasvat pystyyn tuosta kirjoituksesta.. ;)

      Poista
  13. Kylläpä osui hyvään kohtaan tämän postauksen lukeminen kera kommenttien. Minoon ollu aivan räähkänä koko pääsiäisen jälkeisen ajan lasten kanssa kotona. Isäntä on tehnyt pitkää päivää ja tieto ensi viikon sotaharjoituksista ahdistaa jo valmiiksi. Lapset ja itse ollaan kaikki enemmän tai vähemmän lenssuisia, ekaluokkalainen oirehtii vielä hieman hiljakkoista kouluampumistapausta ja samaan syssyyn osuu kurakausi ja menkkaränkkä. Jotenkin tuntuu vähän ylivoimaiselta ponnistaa uuteen aamuun.

    Mutta sitten tein retken pihalle kameran kanssa ja löysin niin paljon kevään merkkejä, että aivan sydän nyrjähti. <3 Saman iltana näin vielä ensimmäisen västäräkin ja pääsiäispupusen pienen orivarsan muodossa. Elämä jatkaa sittenkin kulkuaan ja me äidit sittenkin jaksetaan! Tsemppiä meille kaikille äideille lasten lukuun ja ikään katsomatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti, kiitos siitä! Minäkin vedin eilen illalla ihanaa, raikasta ulkoilmaa keuhkojen täydeltä, seisten mutalammikossa ja kuunnellen, miten kaikki raksa-ajoilta tutut lurittelijat jo ilakoivat lähikuusikossa. Linnut on niin parasta keväässä! <3

      Kyllä me jaksetaan!! =)

      Poista
  14. Tiina! Tämä ei ole mikään terveyspalsta, mutta pakko heittää tuohon haukkuvaan yskään... Jos tytön oireet helpottuvat Ventolinella = supistuneet keuhkoputket laajentuvat ja oireet helpottuvat = astmaattista yskää (tyypillisesti aamuyöllä esiintyvää). Jos V ei auta kunnolla tai oikein ollenkaan, kyseessä lienee laryngiitti eli kurkunpäätulehdus-taipumus. Yöllä äkillisesti esiintyvä, usein hengitystietulehduksiin liittyvä esim ensimmäinen oire alkavasta flunssasta. Tosin aamulla voi olla täysin oireetonkin. Tyypillisesti haukkuva yskä, voi vaikuttaa ahdistavaltakin lapsen /vanhemman paniikin vuoksi. Parhaiten auttaa kylmän ilman hengittäminen peittoon käärittynä oven/ikkunan raosta, menee yleensä ohi kotihoidolla, harvoin voi tarvita päivystyksessä adrenaliinihoitoa (jos pahoja hengitysvaikeuksia). Taipumus menee ohi yl. kouluikään mennessä, tosin meillä oli vielä kerran 2.luokkalaisenakin. Vaaraton, mutta säikäyttävä. Astma siis eri asia. Terkkuja, Marianna R

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän opimme eilen mekin - aikaisemminhan onn määrätty tytön oireisiin Ventolinea, mutta eilen päivystyksessä lääkäri totesi, ettei auta koska kyseessä on nimenomaan se kurkunpääntulehdus. Kylmät höyryt oli kotihoito-ohje, ja niissä käytiinkin pitkin iltaa eilen. Yöllä oli soitettava 112:een kun hengitys meni niin vaikeaksi, ja tyttö sai ambulanssimiehiltä juuri tuota adrenaliinia. Saatiin jäädä kuitenkin kotiin, ja tyttökin mon taas jalkeilla.. saa nähdä meneekö taas iltaa kohden pahemmaksi, mutta ainakin tällä hetkellä pärjätään nyt kotona..

      Poista
  15. Täällä myöskin samanlaiset haaveet ollu viimepäivinä: omaa rauhaa edes yksi päivä jolloin pystyisi ompelemaan ja yksi hyvin nukuttu yö.No mitäs sitten tapahtuikaan: ihana miekkoseni oli lähdössä Pohjoiseen lasten kanssa koko viikonlopuksi että saisin rauhassa tehdä lopputyötä ja siinä vähän ommellakkin niin mitä minä teinkään!
    Työnnyin matkaan kun rupesi pelottamaan että ajavat kuitenin kuolon kolarin ja minä jään ihan yksin,oivoi :D Kuulemma turha nyt sitten valittaa ettei ole paljon omaa aikaa kun toinen sitä yrittää järjestää niin minä työnnyn sitten kuitenkin heidän kanssaan samaan paikkaan 8)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.