torstai 3. marraskuuta 2011

Muutto mielessä

Pussiin, laatikkoon, säkkiin, roskiin, konttiin. Teippiä, tekstiä ja uutta laatikkoa. Sama meininki jatkuu edelleen, aamusta iltaan, lähes tauotta. No tuota viimeistä ei kyllä kukaan usko, vähiten minä itse, mutta joka päivä nyt kuitenkin! Vähän rytmiä sotkee pakolliset päivätorkut, kun voittamaton uupumus iskee kesken laatikon täyttymisen ja on pakko oikaista hetkeksi.


Osa komeista muuttolaatikoistamme on nähnyt jo useampia muuttoja, ja alkaakin näyttää siltä, että heidän osaltaan tämä on se viimeinen, kun pinnassa näkyy enemmän teippiä kuin pahvia. Mutta kestäkää vielä tämä yksi siirtymä, sen jälkeen tuli armahtaa, minä lupaan!


Tässä kierrosta mökin ympäri tehdessäni totesin, että joku on käytellyt neljän ja puolen vuoden ajan suhteellisen ahkerasti poraa. On naulakkoa...


... ja naulakkoa...


... ja naulakkoa...


... no tietysti peilejä pitää olla...

 
 ... ja henkeviä aatoksia rumalla lautahyllyllään..


... lokerikoista nyt puhumattakaan...


... ja sehän nyt on sanomattakin selvää, että hyllyjä pitää olla...


... ja telineitä...


... eikä vessassakaan ollut ollenkaan liikaa säilytystilaa ennen kuin raahasin vintiltä hiirenkakkaisen, kirveellä veistetyn seinähyllyn kaameaa muovipaneeliseinää komistamaan...


Juu-u. Montakohan akullista virtaa noiden kiinnittämiseen on käytetty? Eikä tuossa tietenkään vielä kaikki ollut, pintaraapaisua vain. Ja ulkoa löytyy lisää koukkua ja kiemuraa, jotka nekin olisi käytävä ruuvailemassa irti seiniltä jonain aurinkoisena päivänä. On täällä joku tosiaan ehtinyt ruuvailemaan, ei voi muuta sanoa (katselee ympärilleen etsivänä, että kukahan se on mahtanut oikein olla)!

Tämä se kuulkaas vasta on surullinen näky. Jos tällä nyt ei miestä kyyneliin saa, niin mummon melkein ainakin. Voi raukkoja. Luulevat varmaan ikuisen pimeyden koittaneen!


No mitä raksalla sitten... sillä kyllähän se raksa on, vielä. Ainakin siellä jakoi eräs putkimies tietotaitoaan tuleville sukupolville, kun taikoi kahvin tippumista odotellessaan kuivakäymälästä vesivessan. Kaikkea ne putkimiehet osaa! Ja voi sitä riemua, kun kuivaan pönttöön ilmestyi vettä. Heti oli molemmilla mukeloilla kaamea vessahätä, ja oli pakko päästä kilpaa koeponnistamaan tämä uskomaton uutuustuote.


Ja kun asiat on hoidettu, pestään tietysti kädet. 


Toistaiseksi se on mahdollista lähinnä kodinhoitohuoneessa, sillä vessan hana on vasta jossain matkalla, ja keittiön hana ei edes matkusta vielä (Oras selvittää ko. mallissa ilmennyttä vikaa ja toimitukset seisovat kokonaan, kunnes vika on selvitetty - alkuun joudumme pärjäämään keittiössä varahanalla). Vessaan muuten tulee kuin tuleekin tämä Electra, koska se oli kertakaikkiaan liian hieno ohitettavaksi.
Muutakin on miekkonen ehtinyt tekemään kuin juomaan kahvia. Ainakin se on silpunnut paneelia ihan urakalla...


... ja kiinnittänyt sitä vähän sinne sun tänne. Tuulikaappiin, keittiöön ja lastenhuoneeseen, josta löytyi muuten jo ensimmäinen lyijykynäpiirustuskin toteutettuna tuohon kyseiseen paneelipintaan. Auts!

Päätimme olla koekaniineja ja toteuttaa keittiön välitilan mdf-paneelista - sittenhän sen näkee, kuinka se käytössä kestää. Helppohan (hehheh) tuo on repiä pois ja laittaa vaikka laatat, jos ei toimi. Sen mitä aiheesta olen netistä tietoa löytänyt, ovat useimmat käyttäneet välitilassa Lujalla maalattua puupaneelia, mutta jossain määrin roiskeita sietävä on mdf:n pintakin, ja ainakin ulos sateeseen jätetyt testipalat antoivat toivoa.

Tuohon salaperäiseen yläkaappiaukkoon on muuten tulossa tietysti liesikupu, joka meidän tapauksessamme löytyi Savolta. Valkoisena, tottakai.


Muoks. nyt se kupukin on on paikallaan, kas tässä - listat puuttuu toki vielä:


Puukeitaasta löysi miehenpuoli täydellisen kulmalistan sekä lastenhuoneen puolipaneelin katkaisijaksi että keittiön panelointia reunustamaan. Kyllä se jo tyylin tuntee, kun tietää mikä kopsahtaa mummoon ihan kuus-nolla. Ja kai se kopsahti mieheen itseensäkin, kun tällaisen kerran valikoi.


Väliovien kahvojen suhteen päädyimme kannattamaan kotimaista Pislaa. Tarvetta olisi kahdeksalle kahvalle, joista hyppysiin on saatu nyt kolme. 


Sinä päivänä, kun näitä kaupungilla metsästin, oli Maxi Kodintukkuun saapunut Pislan viimeisin tilaus, mutta koska kahvoja oli vielä hyllyssä se kolme kappaletta, ei näitä tullut siinä kuormassa lisää. Seuraava lasti tulee joskus parin viikon päästä, ja siihen saakka hylly loistaa tyhjyyttään näiden kahvojen kohdalta. Nokkelana tyttönä ajattelin sitten tsiigailla, löytyisikö näitä netistä, ja löytyihän niitä Kärkkäisen verkkokaupasta. Kappalehinta kolme euroa enemmän kuin Kodintukussa, mutta väliäkös sillä, jos sitä kautta saataisiin puuttuvat viisi painiketta neljän päivän sisällä. Mutta niinhän siinä kävi, että riemu oli ennenaikaista. Klikattuani viisi kahvaa ostoskoriin viisas verkkokauppa kertoi omistavansa vain kaksi kappaletta kyseisiä kahvoja, ja lisää olisi turha ruinata. Ei siis auta kuin odottaa kiltisti Kodintukun seuraavaa toimitusta, ellei jostain ihmeestä ilmaannu sitä ennen ylimääräistä aikaa kierrellä pitkin kaupunkia etsimässä näitä jostain ihan muualta. Sellaisia lisäaikoja ei pahemmin ole näkynyt meillä päin.

Entäpä valot sitten! Tässä eräänä päivänä eräässä toisessa blogissa pohdittiinkin valaistusasioita, ja kun ne meillä ovat niin hienosti mallillansa, esitellään näitä disain-valoja teillekin! Clas Ohlson se taas osasi ilahduttaa! Kyllä nyt näkee hilimat siivota tuonkin mökin, kun kattoja komistaa tällaiset tyylivalaisinten riisutut mallit. Mikä oiva keksintö joltakin klausilta, ja näillähän me pärjäämmekin siihen saakka, että ehdimme hankkimaan ajan kanssa mieluisia valaisimia joka huoneeseen. Eipähän tarvitse sitäkään työtä tehdä juosten pissimällä.
 

Mutta kyllä se nyt on kuulkaas niin, että mummon on haettava jostain rohtoa puheripuliinsa ja tukittava sormensa näppäimistöltä. Mies lahjoi minua romanttisesti Bilteman muuttolaatikoilla, ja niitä olisi ryhdyttävä uskollisesti täyttämään. Siinä sitä riittää taas iltapuhdetta vaikka usemmaksikin illaksi, mutta mitäpä tuosta - sehän on vain vääjäämättä lähestyvän muuton merkki, ja se on hauskaa se!

Ps. lisäsin sivupalkkiin laskurin joka kertoo kuinka moni näitä sivuja milloinkin selailee, ja olen ihan hölmistynyt! Nytkin 29 tyyppiä käyttää kallisarvoista aikaansa mummon kuivakoita juttuja lukien - olette te hassuja! =D Mutta onpa hauska tietää, ettei täällä tyhjille näytöille jorise, vaikka kommentin jättäneitä onkin vain murto-osa kaikista kävijöistä.

19 kommenttia:

  1. Tsemppiä!!!

    Mä totesin että ei se pakkaaminen eikä muuttaminenkaan ollut yhtään niin rankkaa kuin noiden muuttolaatikoiden purkaminen. huh huh, tuntuu ettei loppua näy... saatikka että pitäs ne kaikki naulakot ja sun muut ruuvatut jutut saada tännekki joskus seinille ;)

    VastaaPoista
  2. Oon muuttanu viimeisen 10 vuoden aikana 8 kertaa, joten voin yhtyä sun mielipiteeseen muuttamisen väsyttävyydestä! :( Aivan rasittavaa puuhaa se on! Tuo talolokerikko on aivan ihana! Mistä se on hankittu? Jos käykin niin muuton tiimellyksessä ettei sillä löydy paikkaa ni se voi muuttaa aivan mainiosti meille! ;)

    VastaaPoista
  3. Sani: totta on, se purkaminen se vasta työstä käykin!! Sen kanssa ei vain onneksi ole ihan yhtä kiire, vaan tavarat saavat löytää paikkansa ajan ja voimien mukaan.. ja siinä vaiheessa työskennellään toivottavasti ilman näitä supisteluita ja kaikenmoisia kipuiluja. ;)

    Saila: itte asiassa se on varmaan menossa huutikseen muuton jälkeen, kun en raaski ruuvata sitä työhuoneen seinälle! Olen sen joskus ostanut männynvärisenä ja ruutannut päälle pari purkkia mattavalkoista sprayta, ja ompelulankoja olen siinä sen jälkeen säilytellyt. =)

    VastaaPoista
  4. Voi mahdoton oot sinä reipas! Tsemppiä pakkaamiseen. Minä jo luulin, että oot synnyttämässä kun ei kuulunut mitään ;)

    VastaaPoista
  5. Voi ei, olsit aikaisemmin kertonut, että välitilan voi noinkin toteuttaa :P Metsästin kuukauden verran budjettiin sopivia laattoja (ja nekin on nyt sit väärän kokosia miehen mielestä, jäkä jäkä), vaikka noin helpolla ois valmista saanut.... Tää on pakko muistaa ens kerralla :D

    Voimia laatikko-rumbaan, täälläkin ois taas sama toivottavasti edessä ens kesänä :)

    VastaaPoista
  6. Kipsilevyseiniä tuleekin ruuvailtua sitten vähän hitaammalla temmolla. Ja se on ihan oma tekniikkalajinsa:)

    VastaaPoista
  7. PikkuHoo: eihän sitä ennen laskettua aikaa semmosiin hommiin jouva, nyt pakataan! ;)

    Taru: toivottavasti ens kertaan mennessä ehdit kuulemaan, oliko tuo järkevä ratkaisu vai jotain aivan muuta.. ;)

    Anna: mieheltä kysyttäessä se on varmaan todellinen pelastus että talossa on kipsilevyseinät eikä vaneria tai hirttä - ehkä se vähän hidastaa poran jurinaa siellä päin, tai ainakin puoliso voi yrittää valehdella, että proput loppuivat! ;)

    Katja: kiittäen ;)

    VastaaPoista
  8. Tsemppia sinne, minusta muutto on ihan kiva, pääse eroon turhasta roinasta... Ihana koti Teillä kohti valmis!!!

    VastaaPoista
  9. Ihanalta näyttää ja kohtahan siellä on jo valmista ;) Tsemppiä pakkaamiseen!

    VastaaPoista
  10. Tsemppiä täältäkin! Rankkaa puuhaa se on, mutta se hyvä puoli pakkaamisessa on, että pääsee siitä ylimääräisestä ja tarpeettomasta rojusta eroon samalla kun pakkaa ja purkaa!

    Ja tiedätkös, siinä käy varmaan niin, että sitten kun olet saanut uuden kämpän asuttavaan kuntoon, niin sinä päivänä tulee sitten lähtö sinne laitoksellekin! :)

    VastaaPoista
  11. Tsemppiä ja voimia sinne :) Mites sulla muuten olikaa se laskettuaika? Ja en ihmettele yhtää jos kävijälaskuri pyörii koko ajan, kyllähän noita mummon höpinöitä lukkee jokkainen mielellään ku aina saa hymyn huulille :D

    VastaaPoista
  12. On siellä touhua ja tohinaa mummolla nyt... ota ihmeessä vaan päiväunet aina kun siltä tuntuu (ja sen on muuten mahdollista ;))! Kovasti tsemppiä vielä loppurutistukseen, sulla on niin hauskaa tekstiä että ilo käydä lukemassa! :)

    VastaaPoista
  13. On teillä hommaa viel ja muutto touhua! Jaksamista muuttoon! Kivan nä'könen uusi koti!

    VastaaPoista
  14. No voi kuule! Anna vain puheen pulputtaa ja sormien juosta näppäimillä, näitä sun juttuja on niin mukava lukea! Voimia vaan sinne muuttohommien keskelle :)

    VastaaPoista
  15. Tsemppiä tähän loppurutistukseen!

    VastaaPoista
  16. kewa: se on kyllä totta, mikä ihana tunne kun jätesäkki täytyy turhasta ja sen saa heittää menemään.. ;)

    Salla: kiitos =)

    Hanna: siinä tapauksessa menis varmaan kuukauden yli lasketun ajan.. ;D Mutta pääasia että saatais tavarat uuteen kotiin ja vanha siivotuksi ennen kuin tulee lähtö.

    Anskuli: en oo tarkkaa päivää täällä julkistanutkaan, ja niitä laskettuja aikoja onkin kyllä kaks, kymmenen päivän erolla, joten se on vähän mihin uskoo, mutta kuun puoliväliä pidän jonkinlaisena etappina. =)

    Suvi: kyllä täällä on torkahdeltu - sitä oppii vuosien ja lasten myötä kummasti nukkumaan toinen silmä raollaan ja heti havahtuu jos kuulee jotain epäilyttävää tai kuulee liian hiljaista leikkimistä. =D

    Minnariitta: kiitos =)

    Satu: kyllä minä annan, silloin kun aika vain antaa myöten, nyt vain saisi tehdä vähän muuta.. ;)

    mepudi: kiitokset =)

    VastaaPoista
  17. Hei! Oli pakko tulla kysäisemään: miten on mdf-paneeli keittiökaappien takana toiminut? Haluaisin itse sitä välitilaan, mutta sitä kun ei suositella....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Hyvänä se on tämän pari vuotta pysynyt, mutta kosteuttahan se ei kyllä kestä. Kauhulla odotan, kun lapset kasvavat ja tahtovat osallistua kokkaukseen/leipomiseen, jos kovin vettä roiskuu niin tuskin pysyy enää niin hyvänä. Voisin laittaa tällaisen uudestaankin, mutta värin takia (tämä on sellainen listavalkoinen, eli mun mielestä liian kellertävä) ottaisin puupaneelia ja maalaisin lujalla. Saisi samalla vedenkestävät. :)

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.