perjantai 21. lokakuuta 2011

Kaikkea kahtena

Ehdinpä kuin ehdinkin ompelusten äärelle eilen, ja hyvä kun ehdin, nimittäin nyt vaikuttaa jälkikasvuun iskeneen flunssa. Sitähän ei tiedä mitä kaikkea se vielä käytännössä tarkoittaa (olikin justiin viimeisin korvakontrolli kuopuksella), joten kovin suuria toiveita tulevien päivien ompeluvapaista ei elätellä. Pieniä nyt kumminkin - eihän sitä koskaan tiedä, vaikka tapahtuisi joku ihmeparaneminen?! Sitä paitsi, eikös sairaat nuku pitkiä päiväunia?!

Anskulin pojille lähtee kahdet turkoosit velourhousut koossa 92 ja 110. Väriparina tietysti ruskea, se iki-ihana väri, jota kuusivuotiaana inhosin. Ysikakkosissa on kirahvi lahkeessa:



Ja satakympeissä on puolipallotaskut raidallisesta joustofroteesta. Ja kuten kuvasta näkyy, nämä ovat hoikkishousut, joissa on pituutta moninkerroin enemmän kuin leveyttä.



Siskon tyttö taas viipottaa tulevaisuudessa 86-senttisissä haalarihousuissa. Oliivinvihreät on ihan kiltit melkein-yksiväriset etupuolelta...


... mutta peffassa on sydämiä! Hiukkasen ylemmäs olisi saanut nuo sydämet lätkäistä, mutta oppia ikä kaikki, seuraaviin versioihin niitä voisi vähän nostaa.


Ruskeiden kanssa sain vapaat kädet kaikkien värien suhteen, ja koska Kestovaippakaupan ruskea oli juuri sitä ihanaaihanaa maitosuklaanruskeaa, ei liian tummaa, siihen oli ihan pakko käyttää keltaista ja oranssia.


Piirtäjän lahjoja kun ei kehuttavasti ole (mistä ihmeestä sain sen kympin lukion kuviksesta, kun en osaa yhtä ankkaa piirtää??) jouduin kaivelemaan virikekuvia netistä. Löysinkin söötin ankanpoikasen, ja tätä kuvaa on ehkä pakko käyttää myös johonkin oman muksun vaatteeseen. Visiot jo pyörii villinä päässä.



Niitä punaisia popoja tulee meille nyt ovista ja ikkunoista, kun menin mainitsemaan julkisesti aiheesta. Kontissa käteen osui 22-kokoiset Kavat, jotka oli pakko ottaa mukaan kahdella ja puolella eurolla, vaikkei ne ihan sellaiset olleetkaan, mitä olin ajatellut. Milloinpa niin hyvin sattuisikaan, että löytäisi juuri tarkalleen sitä mitä haluaisi.


Punaisia kenkiä täällä etsintäkuulutettuani sain vinkin H&M:llä olleista punaisista, ja niinpä vain sattui, että nappasin nekin tänään vahingossa mukaani. Nämä myös kokoa 22, ja hyvin sujahti pikkukirpun jalka villasukkineen päivineen näihin.


Inanat! Ja niin pirtsakat, et-tä!! Pihaleikeissä ja kovilla pakkasilla on turvana vanhat kunnon Kuomat, mutta näillä kyläillään ja matkustellaan autossa. Eiköhän näillä sen verran tarkene, kun karvavuorikin on ja kokoa tosiaan riittävästi. Kiitos ja kumarrus herra tai rouva Anonyymille tästä ihanasta punaisesta vinkistä!! =)


Ellokselta ehdin tilaamaan vielä yhdet Kavat - söpöt saappaat nekin, mutta eiköhän me pärjätä noilla, mitä jo on?! Eivät ole vielä tulleet nämä saapikkaat, katsoopa mikä näiden kohtalo on kunhan saapuvat sovitukseen.
 
Täten voin todeta, että punaisia kenkiä tosiaan on kuin onkin olemassa! Nuo alimmat Kavat oli valittavissa ruskeanakin, mutta ainakin kuvissa se ruskea näytti aika kummalliselta, sellaiselta punertavalta. Jos sellaiset oikeanväriset ruskeat joskus käppäilevät vielä vastaan, joudun ehkä kiusaukseen.

Eurokankaan saalis oli kapoinen, kun ei kaipailemaani valkoista paksua tikkivuoriakaan ollut, mutta jotain pientä sentään sain haaviini. Ihanan-ällön-okran-keltaista lakanakangasta piti ostaa, vaikka käyttötarkoituskin on vielä avoinna. Se on ainakin varmaa, ettei tämä tyhjänpantiksi tule jäämään. Minuun niin iskee nyt tämä väri - ja yllättäen ruskean parina!


15 kommenttia:

  1. miten ihmeessä ehit kaiken tämän?:D ihania haalarihousuja!!

    VastaaPoista
  2. Tykkäsin kovasti kans noista haalarihousuista!!

    Hyvännäköiset nuo H&M:n kengät ..täytyypä seuraavalla kaupunkikierroksella käydä kattomas :)

    VastaaPoista
  3. Ei kertakaikkiaan, miten mahtavia haalareita ja housuja!! :) Mun pitäs varmaan opetella tuo applikointi... :) Tuohan on just ihana sävy tuo kangas!! :) Ja nuo kengät on niin söpiksiä myös, että! :)

    VastaaPoista
  4. Vitsit mitä söpöyksiä täällä taas :)

    VastaaPoista
  5. Aivan ihania housuja ja haalareita!

    VastaaPoista
  6. Voi huokaus, varmaan ostaisin nuo ankkapökät jos olisivat kaupan. Tuo ruskea on ihan täydellinen!

    VastaaPoista
  7. Olet kyllä ollut tosi tehokas :) Ihania haalareita ja housuja ja tosi mageita nuo punaset kengät!

    VastaaPoista
  8. Ihania ompeluksia, voi että! Mulle on kans iskeny haalarikausi, täältä aina haen vähän inspistä sit jos jokin tökkii :D

    Ja mageet buutsit!

    VastaaPoista
  9. Ankkahaalarit on supersuperihanat!!! Housutkin hienoja toki, kuten kaikki tekemäsi...
    Varmaan näyttää hauskalta eteisessä tuo punaisten kenkien rivistö :)

    VastaaPoista
  10. Kiitokset kommentaattoreille, blogin elävöittäjille! =)

    Hansu: kyllähän kaikkea kivaa ehtii aina, mutta kuka pesisi vessat, laittaisi ruuan, pakkaisi muuttokuormaa...?! Olis paikka avoinna ruokapalkalla.. ;)

    aNNa: H&M:n myyjäkin niitä vielä pyöritteli kassalla kädessään ja totesi että "nää on kyllä niin ihanat!" =D

    Suvi: mun pitäis opetella applikointia kans! Välttäviä juttuja saa aikaiseksi, mutta kyllä mummon posket kalpenee kun katselee taitavampien tekeleitä. =)

    AnniP: olin kans ihan onnessani tuosta ruskeasta, vihdoinkin sitä oikean väristä ruskeaa!! =) Kuvisa näyttää vähän tummemmalta kuin todellisuudessa. Harmi etten tullut tilanneeksi sitä enempää!

    Katja: toivottavasti täältä sitä myös saat! =)

    Hannaliini: hih, sitä en vielä ollut ajatellutkaan, se olisi jo kuvaamisen arvoinen rivistö.. :D

    VastaaPoista
  11. Täällä ootellaan malttamattomana postipojan käyntiä.. Vaikka maksamatta ne taitaa vieläki olla.. ;)
    -Sanna-

    VastaaPoista
  12. aah, mä niin rakastan nyt jo noita poikien veloureja, tuskin maltan odottaa et saan ne pukea pojille <3
    ja arvaa mitä..kuhan meiän pienin kirppu kasvaa hitusen, ni varaan sulta sit jotku ihanat haalarit sille..jookos?;)

    VastaaPoista
  13. Sanna: ehtiihän sitä, valmiissa maailmassa.. ;) Postipoijalle nuo siirtyy maanantaiaamuna...

    Asnkuli: juu tilaile vaan, jospa siihen mennessä minäkin pääsen ihan oikeaan ompeluhuoneeseen huristelemaan ja meilläkin on joskus iltaisin isi joka voi vapauttaa äidin ompelemaan hetkeksi oikeasti-rauhassa! =)

    VastaaPoista
  14. Ja minä kun en tahdo pysyä näitten kirjotusten perässä ja sinä siinä välissä teetkin vielä tuon kaiken.

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.