maanantai 5. syyskuuta 2011

Tuliaisia ja oliaisia

Reissu onnellisesti takana; 1018 kilometriä ehjää autoa ja rattoisaa ajelua, ja monta mukavaa muistoa taskussa. Yhteen blogilukijaankin törmäsin, ja meistähän tulikin melkein sukulaisia tuon lauantaina solmitun avioliiton kautta. Hauskaa, että tulit rohkeasti nykäisemään hihasta! =) 

Ja nyt, nyt on kiva olla taas kotona!

Ajomatkojen lomassa syntyi monen kivan keskustelun lisäksi villasukat, joita on esitelty blogissa jo tämän vuoden tammikuussa.. tässä tapauksessa voisi jo todellakin puhua sietämättömästä hitaudesta! =D


Esikoinen otti iloisena vastaan tuliaissukat, jotka tosin päättelin vasta kotona. Hyvin tuntuvat jalkoja lämmittävän. Neulomuskäsialallani en pääsisi läpi yhtäkään ainoaa mummotestiä, mutta kyllähän ne villasukat asiansa hoitavat, vaikka pinta olisikin vähän töyssyinen.


Perillä Rovaniemellä koin pakottavaa tarvetta päästä kiepahtamaan pikaisesti edes yhdellä kirppiksellä. Koska aamupala oli syöty jo kymmenen aikaan, hääkirkkoon olisi ajomatkaa hotellilta vain poronkuseman verran, eikä pikkuisessa hotellihuoneessakaan viitsisi tuntikausia istua ja tuijottaa seiniä, oli sama saada tahtonsa läpi. Seuraksi kierrokselle ei puoliso sentään lupautunut, mutta lupasi tulla kantamaan isommat ostokset autoon. ;)

Pikaisella kännykkänetin pläräämisellä löytyi Tuhat-Tori osoitteineen, ja sinne annoin Nokiani meidät opastaa. Pelkästään tällaisten ex tempore-kirppiskeikkojen vuoksi tuo navigaattoripuhelin-ostos on kyllä ollut hintansa väärti! Tällä kertaa sain nimittäin hyperventiloida tällaisia:


Siellä ne nököttivät, lähes uudenveroisessa kunnossa olevat pikkuäidin Emmaljungat, hintaa 32 euroa! Koko loppukierroksen aikana en päästänyt vaunujen aisasta irti hetkeksikään, jotta en joutuisi kolkkaamaan jotakuta toista näihin silmänsä iskenyttä.


Olihan ne lapsetkin onnellisia tällaisista tuliaisista! Pitkään ovat nukenvaunuja toivoneet, mutta minulla ei ole antanut sinni periksi ostaa sellaisia uudenaikaisia rumia vaunuja, jotka kestävät ehkä viikon. (Jätettäköön muuten kertomatta, että kun poika näki tällaiset tuliaiset, ensimmäinen kysymys oli: "Mutta ostittehan te sitä karkkiaki?" )

Vintistä löytyi sopivan kokoinen, aikaisemmista projekteista jäänyt superlonpatjan suikale, josta sain leikellyksi vaunuihin sopivan kokoisen patjan. Tänä aamuna ompelin patjaan pirtsakasta retropuuvillasta irrotettavan, konepestävän kangaspäällisen, ja samaan syssyyn vielä tyynyn.


 On siellä vauvan nyt hyvä kelliä! Tilkku-raitapeitto tuli vaunukauppojen mukana.



Koska on selvääkin selvempää, että yhdet vaunut on kolmelle nukenhoitajalle liian vähän, piti alkaa entraamaan miehen kuopukselle kesällä ostamia sateenvarjorattaita kiireesti vähän parempaan kuntoon. Tuollaisissa vitosen rattaissa on suhteellisen jämäkkä runko, mutta kankaat on ilmeisesti tarkoitettu ainoastaan kaavoiksi, koska niiden kestävyys on nollaluokkaa. Jofotexin paksuhkosta tähtipuuvillasta ja valkoisesta vinonauhasta saatiin uudet päälliset sinänsä hyvälle (vaikkei niin kauniille) rattaiden rungolle.


Vyöt käytin alkuperäisistä päällisistä, kaikki muu meni uusiksi.





Jospa nuo kestäisivät vähän kauemmin kuin alkuperäislirpakkeet! Tätä ei tietenkään sanota ääneen, mutta kankaiden puolesta noiden luulisi nyt kestävän vaikka kuopusta itseään! ;)


24 kommenttia:

  1. Kyllä pienten nyt kelpaa - ja toivottavasti saivat myös namua :D

    VastaaPoista
  2. voihan ihanuus!!! minullakin edessä nukenrattaiden kunnostus, uutta kangasta kaipaa (ehjä on vaikka jopa meidän 5v siellä istuu mutta niin ruman kuosinen...)

    VastaaPoista
  3. Aivan mahtavat vaunut, oikea löytö <3 Ja pirtsakat villasukat..:)

    Kiitos paljon onnitteluista, sisarukset on ottaneet pikkuneidin ainaki vielä tosi hyvin vastaan :) Innoissaan hoitavat pientä <3

    VastaaPoista
  4. Tuhattori on kyllä aivan mahtava paikka. Ostin sieltä vuosi sitten meikkipöydän ja nyt alkukesästä tuolin, joka oottaa vielä tuunausta. Nuo nukenvaunutkin ois voinu kyllä kotiutua, on samanlaiset ku mulla pienenä :).

    VastaaPoista
  5. Herkulliset nuken vaunut oot löytänyt! Sinä se osaat joka reissulla löytää jotain.=)

    VastaaPoista
  6. Aika mahtilöytö! Todella hyvässä kunnossa vielä! Ja villasukatkin ovat ihanan syksyisen näköiset, kyllä noilla nyt kelpaa!

    VastaaPoista
  7. Oi miten ihanat vaunut!Rattaistakin tuli ihanat.:)

    VastaaPoista
  8. Nätit tuli sukista ja eipä haittaa vaikka kesti kun ovat oikein vuodenajan väriset!

    Luulin ensin noita aivan oikean kokoisiksi vaunuiksi. Runko niin saman näköinen, kun meidän 80-luvun emmaljungissa. Kyllä noissa kelpaa nukkevauvan kelliä!

    VastaaPoista
  9. Minäki luulin, että ovat oikean vauvan vaunut ennen ku luin koko jutun! :) Ihanat on. Ja mukava, että reissussa ehit käymään myös kirppiksellä. :)

    VastaaPoista
  10. Oli hauska bongata blogissa nähty asu juhlissa. Sattumalta olen tätä blogia alkanut seuraamaan ja sitten löytyykin jotain yhdistävää. :)
    Tätä blogia seuraan kyllä jatkossakin - mukavaa luettavaa ja kivoja käsitöitä.

    - Toinen juhalvieras

    VastaaPoista
  11. Oletpa löytänyt ihanat vaunut!!! kateellinen.
    Meillä on ollut sama "harrastus" matkalla, minäkin sain kudottua yhdet sukat loppuun ja toiselle kokonaisen sukan. Vaikka pettymyksekseni yksi puikko puuttuikin neulomuspussukasta, siinä meni aikaa, kun piti oottaa seuraavaa abc:tä että sai ostettua puikot ja siellä tosiaan oli puikkoja myynnissä, minun onnekseni.

    VastaaPoista
  12. Kiitokset vaan kateellisille! ;) Itse olen moisia vaunuja katsellut huutiksen kautta jo pitkään, mutta hinnat tuppaavat nousemaan välillä aika rumasti, joten on jäänyt ostamatta.

    Kaisa: oletko saanut puolisolta palautetta matkaharrastuksestasi? Meillä mies sanoi heti kun kaivoin neulomuksen esiin, että "alat muistuttaa äitiä!" ;D Aikaisemmin en oo Volvossa juurikaan uskaltanut neuloa etupenkillä, ajatus turvatyynystä on hirvittänyt sen verran, mutta tuossa Alhambrassa apukuskin paikan tyyny on deaktivoitu joten mielikuva kolaritilanteesta ei ole niin paha. Todellisuudessa sillä ei ehkä kamalasti merkitystä olis, onko tyyny vai ei.

    VastaaPoista
  13. en ole saanut palautetta matkaharrastuksesta. mies ihaili vierestä miten kaunis sukka tulee nallen mustikka marjaretki langasta. hienot värit siinä onkin.

    VastaaPoista
  14. voihan emmaljungat! onneks en tiedä missä asut, saattaisin poiketa varkaissa.... ;)

    no ei ny, mutta kyl kelpais mullekki. :D

    ja hienot villasukat, ja tosi namu väri!

    VastaaPoista
  15. No voi kääk miten ihanat nukenvaunut. Pitäisi näköjään aika pitkälle matkustaa että tuollaiset löytää =)
    Tyttörukkani on ollut ilman nukenvaunuja koska tyhmä äiti ei suostu ostamaan mitään nuken juoksurattaita, vaan on metsästänyt tuollaisia =P

    Tuli itsekin tehtyä uusi istuinosa juuri samaisille rattaille kun sinäkin. Kummasti sitä saa lelu uuden elämän pienellä vaivalla. Ja taas kestää vaikka katolta tippuvaa lunta !

    VastaaPoista
  16. Oijoi, mitkä vaunut! Tuollaiset pitäisi jokaisen nukkeäidin saada. Meillä oli juuri sellaiset viikon kestävät yhdistelmärattaat, jonkalaisten myynti pitäisi ehdottomasti kieltää. Nolona tunnustan myös meidän nukkeäidin omistaneen jälkimmäisen kaltaiset sateenvarjorattaatkin. Niiden kangas ei todellakaan ollut kestävää sorttia! Laatuun kannattaa aina ja joka asiassa vähän satsata!

    VastaaPoista
  17. Mahtavat kiesit löysit kyllä! :) Todella hyvässä kunnossa vieläpä.

    Mulla myös mielessä tuollaisten rattaiden tuunaus. Vähän aikaa sitten tehdyn kirppislöydön kangas on ehjä, mutta äidin mielestä kangas voisi olla nätimpikin... ;)

    VastaaPoista
  18. Eipä oo tullut mieleenkään, että voisi tuunata tommoset sattari-rattaat.. tosi hauska idea! Meiltäkin tuommoiset löytyy.. ällöttävän pinkillä disneyn prinsessat -kuviolla :P Kun ei muuta ollu silloin saatavilla.. korvan taakse siis..
    -elluelina.vuodatus.net

    VastaaPoista
  19. Tyylikäs toteutus sateenvarjorattaissa! Ja mä vaan roudasin meidän versiot kirppikselle kun en kestänyt katsella :/

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.