Takki tuli

Harmittelin jo useampi viikko sitten, että kun alkavat viileät ilmat, mutta ei ole vielä kovia pakkasia, pojalle ei ole sopivaa takkia. Hankin Seppälän alerekistä viime keväänä hänelle muhkean toppatakin täksi talveksi, mutta se näyttäisi vielä syyskeleillä naurettavan paksulta - ja varmasti myös tuntuisi siltä. Samaan aikaan mietiskelin, että kun olisi tarvikkeet, tekisin pojalle jonkinlaisen välikausiversion, mutta kun ei ikinä-koskaan pääse kangaskauppaan tuon rakentamisprojektimme vuoksi.

En tiedä, miksi en ollut huomannut tätä aarretta aikaisemmin, mutta onneksi huomasin sen edes nyt! Nimittäin löysin tämän sekalaisen kasan samasta kangaskorisysteemistä, josta päivittäin kankaita kaivelen - tämä oli vain ajautunut kaikkein alimmaksi:

Kasa sisältää vedenpitävää, suklaanruskeaa ulkoilukangasta, samanväristä vuorikangasta ja muutama iso pala vanulevyä. Ompelin joskus kolme vuotta sitten poikaa odottaessani mahanmentävän talvitakin, ja siitä oli jäänyt sopivasti kankaita yli. Jess!! Että sattuikin! =) Ja vielä ruskeita, ja minä kun olin haaveillut pojalle ruskeasta takista (taviskaupoista on melko turha etsiä yksivärisiä, täysin sukupuolineutraaleja ulkovaatteita).

Ottobren vanhasta talvinumerosta, olisko ollut vuodelta 2002, löysin takin kaavaan pohjat, jotka kopioin koossa 92. Olipa vaan jälleen kerran niin vaaaltavan kokoiset, että piti pienennellä vähän joka suuntaan, kuten kuvasta näkyy...

Takki siitä kuitenkin lopulta syntyi, parin päivän taistelun jälkeen. 

Välissä on vanua, jonka aputikkasin vuorikappaleisiin ennen päällisen ja vuorin yhdistämistä. Vetskarin tähän takkiin ratkoin vanhasta hylkäämästäni collegetakista. Kaikenkaikkiaan siis aika "ilmainen" takki (sitähän ei lasketa, että olen ostanut nuo kankaat kolme vuotta sitten)!

Alkuperäisessä kaavassa ommeltiin virallisen mallista samettitakkia, jota muuntelin sen verran, että lisäsin kädenteille ja hupun etureunaan somisteeksi resorit. Sitten sain vielä päähäni kesken ompelun, että haluankin jättää hupusta pois siihen kaavoitetut tarranauhalerpakkeet, ja leikkasin ne huppukappaleista raa'asti pois. Nyt huppu näyttää kai jonkinlaiselta hupun ja kauluksen sekoitukselta...

Jos nyt aloittaisin tekemään tällä kaavalla toista takkia, tekisin toisin ainakin seuraavat kohdat: 

- ompelisin vetoketjun ihan alas saakka

- jatkaisin vanuvuoria helmaan asti (nyt se loppuu samaan kohtaan kuin vuorikangas)

- laittaisin ohuemman vanun, koska tästä tuli ihan oikea toppatakki, tällä tarkenee varmasti vaikka koko talven.. toisaalta, nyt oli laitettava sitä vanua, jota löytyi jo ennestään...

Ja sen päätin, että ensi kevään takit ompelen mukeloille itse, mikäli suinkin jaksan, ehdin ja pystyn =)

Ps. jiiiihaaaa, löysimme vihdoinkin kauan etsimämme pienen kerrossängyn!! Huomenna haemme sen kotiin, joten rumiluksesta kuvia tulossa. ;) Tiedossa tuunaamista ensi kesäksi.....