keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Nuppupeittoja ja nukenpeittoja osa 2


Poikakin sai lupaamani nukenpeiton, ja tällä kertaa kävi niin päin, että sen innoittamana tein lisää tilkkuja ja ompelin niistä toisen nuppupeiton. Voi kun saisikin viettää päivänsä ompelemalla tällaisia pieniä ja sieviä peittoja, ja joku muu hoitaisi sillä välin kaiken arkisen työn!!!


Nuppupeittoon ompelin tällä kertaa väliin ohuen vanun, ja peiton alapuoli on valkoista, pehmeää puuvillatrikoota.Vanu on tikattu päällikankaaseen ruuduittain, mutta alapuolen trikoo on tikkaamaton. Kuvassa peitto on vielä silittämättä, ja vähän saumat sisässä, joten ei näytä ihan neliskulmaiselta...


8 kommenttia:

  1. Kiva peitto tämäkin! Minä kans suunnittlein täs toisenkin peion tekemistä :)

    VastaaPoista
  2. Ihania, tosi kivoja! Niin on varmaan lapsistakin. Meidänkin tytöt olis otettuja tommoisista. Ehkä joskus sitten kun saan(?) aloitettua ompeluharrastuksen, nii sit meinki tytöille.=) Lähitulevaisuudessa tyydyn täällä katteleen ihanuuksia. Ja kiva muuten ku olit laittanu tänne ompeluohjeitakin!

    VastaaPoista
  3. sulosia peittoja ja ihana ajatus <3 Meidän nuorin aloitti elämänsä keskolan teho-osastolla joten tuttua on sekin...

    VastaaPoista
  4. Kiva kun lapset on saanu peittoja! Meillä myös lapset ottais mieluusti jos äiti sais vain aikaseksi.

    VastaaPoista
  5. kävin näin yömyöhällä lukemassa pitkät pätkät sun kuulumisia, ja ihastelemassa sun aikaansaannoksia! Voi hurja, miten sä ehdit tuon kaiken kolmen lapsen kanssa? Kerro ihmeessä mullekin se salaisuus?!

    Ja ihan vielä spesiaalikiitokset tuosta paidantekopostauksesta, olen niin kovasti kaivannut tuollaisia ohjeita, kun niin kauan olen haaveillut vaatteiden tekemisestä itse...mutta kertoisitko vielä, onko ihan turha yrittääkään trikoovaatteiden ompelua ilman saumuria? Mulla ei ole sellaiseen varaa varmaan ikipäivänä. :(

    Ps. työpöytä on i h a n a!

    pps: kertoisitko vielä ammattilaisen mielipiteen: onko ihan hullua yrittää kaventaa toppaliiviä itse? Se on sellaista liukasta matskua, ja aivan liian leveä rintamuksen kohdalta. Muuten niin täydellinen enkä haluaisi siitä luopua, mutta kun on niin isoksi jäänyt. Että miten sen kavennuksen tekisi, vai onko turha edes yrittää?

    VastaaPoista
  6. Tyytis: Kiitos ihanan pitkästä kommentista! :) Ei mulla oo salaisuuksia, teen mitä ehdin - joskus enemmän, joskus tuntuu etten viikkoon saa tehdyksi edes kotitöitä. Oottehan tekin rempanneet kuin hurjat ja hoidelleet ties mitä juttuja siinä samalla, kolmen lapsen vanhempina tekin. Niin että kerro sinä?! :D Onhan se toisaalta niinkin, että mä en vapaahetkinäni juuri muuta teekään kuin näitä tosimummoiluja. En juuri lue, nyt raksa-aikana edes lenkille ei pääse, en istu sohvalla muuten vaan jne, vaan koko ajan vähintäänkin suunnittelen mitä tekis seuraavaksi.. kai sitä ehtii tehä, mistä tosissaan tykkää, aina joskus edes, vähän kerrallaan.
    Kiva että noista paitaohjeista on iloa!! Tarkoitus olis postailla muitakin ohjeita kunhan keksin mistä niitä voisi kehitellä, ja millaisille ohjeille vois olla muilla käyttöä. Ideoita? =)
    Kyllä minä joitakin ihan satunnaisia trikoovaatteita ompelin jo ennen saumurin hankintaa, mutta niin hidasta ja työlästä se on, että siihen pitää ainakin olla aika hirveä palo, ettei se sammu ens-yrittämällä. Mun mielestä ainakin. Hidastahan se on, eikä jälki ole yhtä siistiä kuin saumurilla. Hanki asiantuntevasta liikkeestä huollettu, käytetty saumuri - mulla on sellainen Elna, käytettynä ostettu liikkeestä puolen vuoden takuulla, ja hintaa oli muistaakseni n.260e. On toiminut nyt pari vuotta kuin ajatus eikä ongelmia ole ollut. <3
    Ja tuohon toppaliiviin - jos ihminen on sellaisen toppaliivin ommellut, niin pitäisi sitä ihmisen pystyä kaventamaankin. Eli eikun kokeilemaan!! =) Siinä on varmaan vuori? Jos ei siitä ihan järjettömiä määriä ole lähdössä pois, niin vuorin puolelta ratkot auki, otat sisään tarvittavan määrän ja sitten vuori taas kiinni. Tietysti jos sieltä pitäis kaventaa tosi paljon, niin hankalaksi menee, että sais samalla kuitenkin sen muodon säilytetyksi. Ja hankala tietenkään sanoa näkemättä. Mutta yrittänyttä ei laiteta, eikös se niin menny!! =)

    VastaaPoista
  7. Tä on ihaillu monessa blogissa noita nuppupeittoja ..tä jos mikä ois kohta yllättää nurkassa pölyttymässä oleva ompelukone :D

    Hienoja peittoja oot saanu aikaan :)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.