Jotain harmaata, jotain omaa

Aikaisemmin kehittelemäni lepakkopaidan kaava sai osakseen pienen iltamuokkauksen, ja sen myötä minä sain uuden paidan. Pääntietä on pienennetty, siihen on lisätty korkea ja väljä poolokaulus ja koko paitaa hiukan kavennettu kauttaaltaan. Voisinkin laittaa sen mustan myyntiin - siinä kun on tällaiselle pienirintaiselle vähän liian suuri kaula-aukko, joka latistaa helposti entisestään. Tämänkin paidan kangas on muuten niitä erinomaisia ja edullisia Harjun trikoita.


Muutama vuosi sitten olisin voinut vaikka vannoa, ettei minulla koskaan enää tule olemaan harmaita vaatteita. Mutta tässäpä sitä ollaan, eikä tämä uusin tulokas suinkaan ole ainoa harmaa paitani... Tosin harmaavihani kohdistui lähinnä siihen meleerattuun harmaaseen, jota oli kaikissa halpiscollegepaidoissa sun muissa kotilumpuissa. Sellaista, etenkään collegemuodossa, ei taida löytyä minulta vieläkään, vaikkei se enää niin silmää särjekään.