sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Toukotöitä

Raparperinlehtilaatat pihanurmella on jo ikivanha juttu ja jokaisella sellaiset varmaan jo on, minullakin, mutta minäpä tein niitä lisää. Tein jo viime syksynä autotallin pohjan valun yhteydessä yli jääneestä betonista, mutta vasta nyt sain asennetuksi ne paikalleen. Työnjohtaja oli tietysti paikalla valvomassa, että kaikki sujuu kuten pitää.


Laatat olivat viime postauksen kuvan mukaisesti maanneet nurmen päällä aloillaan jo hyvän aikaa, ja alla kasvava nurmi oli kellastunut. Kellastuneen nurmen kohdalta kaivelin maat pois, ja mallasin vielä reunat suoraan laatan reunojen mukaisiksi. 



Nurmikon juuret tekevät hommasta näppärää, kun irrotettavan palan saa nostaa levynä suoraan kottikärryyn, eikä multasotkua pääse syntymään. 




Jotta laatat saisi asettumaan keikkumattomiksi kuoppiinsa, vaatii kuoppa pientä hiekkatäyttöä. Minun valosteni pohjat eivät ainakaan ole vatupassinsuoria, ja hiekka elää sopivasti laatan muotojen mukana.


Jaahas. Laatta jäi turhan syvälle. Lisää hiekkaa alle ja uusi yritys.


Sinnehän ne lopulta asettuivat kuka mitenkin kallelleen. Ei mene kauan, niin nurmi peittää reunoille jääneet arvet, ja laatat ovat kuin olisivat aina tuossa olleet.


Aikaisemmin tein samalla systeemillä askelmat leikkimökkiin päin, ja hyvin on nurmi hoitanut maisemoinnin. Tällä hetkellä viherryksessä on tosin vielä pientä sanomista, mutta sallittakoon se, kun ollaan kuitenkin vasta toukokuussa.


Siitä uskaltaa huoletta ajella päältä päältäajettavalla. ;)


Kasvun vauhti on kyllä tällä hetkellä hurja. Melkein jo jännittää, mitä loppukesälle jää, kun kaikki kasvaa niin kohinalla. Raparperipiirakkaa ja kiisseliä on pitänyt vääntää jo kaksin käsin, kun puskat pukkaavat siihen tahtiin uusia varsia, ja humala ottaa vuorokaudessa puolimetrisiä harppauksia puutarhakaaressa ja kivien väleissä.



Keskellä kaariportin kulkuaukkoakin kasvaa topakan näköinen mätäs humalaa, ja mietinkin nyt kuumeisesti, mihin sitä siirtäisin. Ollapa se vanha piha monilla piharakennuksilla, niin kasvattaisin humalaa jokaisen mökkerön seinustalle!


Tammikuussa meidän vierestä katosi metsä niin äkkiä, että kun aamulla lähdin töihin, ei asiasta ollut vielä merkkiäkään ilmassa, ja kun palasin iltapäivällä kotiin, meinasin kääntyä väärästä risteyksestä, kun maisema oli muuttunut niin rajusti. Nyt kuvien taustalla näkyykin entisen kuusikon sijaan melkoinen hakkuuaukea, mutta jos asiasta pitää keksiä hyvää sanottavaa, niin ainakin oksasilppuriin riittää materiaalia. Meillä on nimittäin omistajalta lupa käyttää kaikki mikä entisen metsän paikalle koneilta jäi, ja sinnehän jäi. Aimo kasat polttopuuta, ja tosiaan tuota oksaa - eli ihan kauheat kasat tulevaa haketta! Muutamana vuonna on turvauduttu muualta haettuun hirsisorvin lastuun katteena, mutta tänä kesänä taidetaan pärjätä ihan ilman. Lapsista oksasilppurin käyttö on siisteinä ikinä, joten apuakin on luvassa.



Ruusut selvisivät kaikki talvesta, mutta ihmekös tuo, kun lunta oli metrin verran suojana. Oksia tosin jouduin leikkaamaan paljon, kun lumi oli painanut niitä rikki, mutta vielä jäi paljon jäljellekin, ja leikkaisinhan minä näitä muutenkin. Siitä ne vasta innostuvat!




Takapihan lavatarhassa on vielä aneeminen tunnelma. Colomba-kesäperuna alkaa työntää varsiaan mullasta, mutta muutama päivä sitten tehdyt porkkana-, herne- ja salaattikylvöt eivät vielä näy. Esikoisen vuosi sitten pataan istuttama metsämansikka puolestaan näyttää riehaantuvan tosissaan, ja pian se varmaan vaatiikin monta kertaa isomman alueen elintilakseen. Aika kaunis maanpeittäjä muuten!


Juuri nyt nautin ihan eniten siitä, että tuomi kukkii. Se edustaa minulle kaikkea sitä, mitä odotan koko talven. Lämpöä, edessä olevaa kesää, lasten lähestyvää lomaa koulusta ja sitä myötä jonkinlaista kalenterin rauhoittumista. Omat lomaviikot ovat vielä kaukainen juttu, mutta vanhastaan tiedän, että heinäkuu on pian täällä.


Nautitaan kuitenkin juuri nyt toukokuusta, joka onkin harvinaisen lämmin!

9 kommenttia:

  1. raparperista en tykkää, mutta niistä tuli kyllä tosi kauniit petonilehdet.
    Kivan näköinen sinun puutarhasi.

    VastaaPoista
  2. Näyttääpä ihanalta! Mikä/mistä tuo musta rautainen systeemi on tuossa ruusun tukena?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Se on nettikirpparipalstalta ostettu metallinen sängynpääty, jonka lapioin siihen toissa kesänä! :D

      Poista
  3. Wau, sinulla riittää noita ihania ideoita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna-Maija, mutta tästä en ota itselleni kunniaa, vanha idea joka on kopioitu toisilta! :)

      Poista
  4. Hyvältä näyttää laatat nurmikolla 😊 raparperiä ois meilläki vaan ei oo vielä mitään joutanu siitä tekemään. Kiisseli oliski hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kyllä! Ropsautin sekaan vielä vähäsen kanelia, kävi siihen superhyvin. <3

      Poista
  5. Ai että teillä on nätti piha. Minä käyn aina ammentamassa inspiraatiota ja toivoa siitä, että omakin piha voi olla joskus vähän valmiimpi 😄 Tuosta sun humalaportista inspiroiduin niin, että meillekin tulee etupihalle heinäseiväsportti johon pääsee humala kiipeään. Humalat tuola jo odottelee porttiaan valmiina 😁

    VastaaPoista
  6. Kauniit, meilläkin noita riittää tuoreina sekä betonisena. Kipaise marjakuja mukaan.

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.