keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Loma jolla "ei tehdä mitään"

Talvilomaviikko on alkanut, ja jalo suunnitelmani on olla suunnittelematta mitään ohjelmaa koko viikolle. Se, etten suunnittele mitään, tarkoittaa meidän taloudessamme sitä, että sohva vaihtaa paikkaa, kaappi ja sänkykin vaihtavat paikkaa, ja tässä tapauksessa on niiden lisäksi on vaihtunut esimerkiksi kuivausrumpu ja sängyn jalat.


On nimittäin niin, että vaikka tuo meidän uskollisesti palvellut jenkkisänkymme olisi kuinka hyvä nukkua, kiukuttaa semmoinen, ettei sen alle saa mahtumaan imurin suulaketta. Lastalla tai rikkaharjalla vedellessä jää johonkin nurkkaan aina pölyä, ja sitten ihmetellään, miksi on aina yöllä nokka tukossa. Niinpä aloin puuhaamaan sänkyyn korkeampia jalkoja, kun tajusin, että huonekaluliikkeissä myydän semmoisiakin.



Tuli kuitenkin mutka matkaan. Kaikissa harkitsemissani valmisjaloissa kiinnityssysteemi on pitkä kierretappi jalan yläpäässä, mutta meidän sängyn jalat olivatkin hiukan monimutkaisempaa sorttia. No hätäkös tässä - siippa päätti tehdä jalat itse. Kakkosnelosesta sorvaili samanlaiset kiinnityskohdat, ja sen verran karvalankun kylkiä höyläsi, että ne saattoi tuoda sisälle. Minä maalasin jalat valkeaksi kalkkimaalilla. Vanhat, paljon ohuempaa tekoa olevat jalat joutivat polttopuulaatikkoon.



Uudet jalat eivät kuvassa näy, mutta korkeutta tuli sängylle kymmenisen senttiä lisää, ja imurin suulake mahtuu nyt iloisesti kulkemaan sängyn alla, ja mahtuupa sinne muutama tenavakin. Lupasivat noutaa sinne joutuvat tavarat sieltä tarvittaessa, koska siellä on kuulemma hauska lymytä. No kun jalat vaihtuivat ja järjestys koko makuuhuoneessa, alkoi mutenkin tehdä mieli muutosta. Yöpöytiä olen jo pitkään katsellut sillä silmällä, että hankkiudun niistä eroon. Yläkuvassa on oikeassa reunassa näkyvillä vanhan mallin yöpöytä, jollaiset aikanaan kävin Citymarketista ostamassa. Valkoiset korit on jo aikaa sitten maalattu harmaiksi, ja siniruutuiset kankaat vaihdettu itse ommeltuihin beigesävyisiin. Ne ovat turhan maalaisromanttiset nykymakuuni, ja tänään kokeilin pientä muutosta. Haalasin eteisestä Ikean Hemnes-pikkupöydän tuonne nurkkaan ja pöllin pojan koulupöydältä siihen valaisimen. Heti alkoi näyttää paremmalta, etenkin, kun pöydän sävy on ihan sama kuin puolison aikoinaan nikkaroimassa sängynpäädyssä.


Näyttää pahasti siltä, että on haettava meille toinenkin Hemnes. Ja hankittava pojalle uusi koulupöydän valaisin! Narsissit majailevat muuten hedelmäcocktail-säilykepurkissa. Se on aika kaunis tuollaisenaankin, enkä ehkä ryhdykään sitä maalaamaan, vaikka alunperin ajattelin vetäistä sen mattamustaksi.


Olohuoneeseenkin on tullut sen verran muutosta (sen järjestyksen muuttumisen lisäksi), että sohva vaihtoi värinsä valkoisesta pellavaisen beigeen. Beigelle olin jossain vaiheessa jo melkein henkisesti allerginen, mutta toisin kuin aikaisemmat Ikean beiget päälliset, tämä uusi malli on sen verran vaalea, että näyttääkin yhtäkkiä hyvältä.

Sain muuten maalatuksi nuo pirtinpenkkien jalat valkoisiksi. Tuli aika paljon raikkaampi ja valoisampi, ja nyt maltan ihan helposti odottaa, että ilmat lämpenevät ja pääsen viimeistelemään pöytä- ja penkkitasot valmiiksi.


Ja koska lomaviikko on vasta alle puolessa välissä, ehdin aloittelemaan ompelujuttujakin vielä. Menoksi siis!

3 kommenttia:

  1. Meillä on myös itse tehdyt sängynjalat. Ne ovat korkeammalla kuin kaupassa olisi ollut ja säästettiin myös yllättävän paljon rahaakin. Jalat, kun olisi pitänyt ostaa erikseen.
    Oikein leppoisaa ja mukavaa lomaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo selvää säästöä tuli kyllä, vähintään satasen luokkaa olis maksaneet valmisjalat, joita katseltiin. Sillä sääästyneellä rahallahan voi nyt ostaa toisen yöpöydän! 😄

      Poista
  2. Ihanan näköistä teillä :) Tuo on muuten monesti ongelma, että sängynjalat ovat liian matalat ja hankala siivota.

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.