tiistai 26. syyskuuta 2017

Laatikoita kerrakseen

Satuin kerrankin olemaan sopivasti lauantaivapailla samaan aikaan, kun paikallinen osto- ja myyntiliike piti huutokaupan. Suurin osa tavarasta oli astioita ja taidetta, jotka oli helppo sivuuttaa ja pitää huutonumeronsa kurissa, mutta jotenkin loppua kohti huutokäsi villiintyi nostamaan itseään esille tämän tästä.
 

Menin paikalle jo hyvissä ajoin etukäteen nähdäkseni myytävät romppeet ennakkoon, jolloin on helpompi huutaakin, kun on päässyt katsomaan läheltä huudettavia esineitä. Yläkuvan turhake oli heti pakko saada -listauksessa. Sen arveltiin olevan vanha leivontalauta. Hyvin se on ainakin pesty ja puunattu. Pinnassa on superkaunis patina.

Puulaatikoita oli muutenkin monenlaisia, ja suurin osa paikalla olleista huutajista oli sen verran vanhempaa sukupolvea, ettei näillä ruosteisilla ja lahoilla laatikon raadoilla tainnut olla heille kovin kummoista arvoa. Lisäksi niitä alettiin huutamaan vasta ihan lopuksi, jolloin yli kaksi tuntia kestäneen kaupanteon päätteeksi osa ihmisistä alkoi jo valua kohti ulko-ovia.


Minun onneksenihan se koitui. Yläkuvan rautavahvikkeinen laatikko kannella ja nahkasaranoilla lähti mukaan vitosella, joka on alin mahdollinen huuto. Kansi ei pysy paikallaan alkuperäisillä nahkapaloillaan, joten se on nyt väliaikaisesti tallessa muualla, ja laatikko komeilee ilman kantta muratin aluslautasena.


Kuopukseni, joka lähti äidin seuraksi huutokauppaa katsomaan, sai kärsivällisyydestään palkinnoksi kauan haluamansa puurasian, johon saa tallettaa pikkuisten poikien tärkeitä juttuja.


Sitten kävi niin, että useammalle laatikolle ei löytynyt yhtään huutajaa, koska minäkin totesin, että eiköhän minulla jo ole riittävästi laatikoita. Myyjä korotti panoksia ja pinosi useamman laatikon samaan kauppaan, minkä jälkeen en enää osannut olla hiljaa vaan möläytin ostavani vitosella ne kaikki, ellei korkeampia huutoja tule. Eikä tullut. 


Sanotaan nyt vaikka niin, että minulla on sitten aika paljon puulaatikoita. Tällaisia matalia kaikki, ja aika isojakin osa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, mihin niitä tarvitsee. Tällä hetkellä suurimmat keräävät pihalla lisäpatinaa.


Ja kuulkaas... jos joku ei vielä kääntynyt katsomaan silmämunat kuopistaan pullottaen tuota ylenmääräistä lahon puun ostoa, niin viimeistään tämän ruosteisen altaan huutaminen vitosella sai viimeisetkin kääntymään haudassaan tuoleissaan. Ehkä tuossa ei ole vanhemman väen silmissä romuromanttista nostalgiaa, vaan vanha haiseva allas?

Lokakuussa olisi tiedossa seuraava huutokauppa, joka mahdollisesti on kuolinpesän irtaimisto, joten eipä tiedä, vaikka sieltäkin jotain kivaa lähtisi matkaan. Jos satun vapaalla olemaan ja suinkin pääsen, niin takuulla menen. Vaikken mitään ostaisikaan, kuten en aina ostakaan, niin pelkkä huutokaupan seuraaminen on hupaisa harrastus. Ainakin täällä Savossa sitä lupsakkaa kaupantekoa ja vinoilua on lysti pohjanmaalaisenkin seurata!


Talon takanurkalle on alkanut ilmestyä autotallin profiili. Harjakorkeuteen talli nousi reilu viikko sitten, ja päivä päivältä siinä tapahtuu pientä edistymistä, vaikka työt ja sateiset säät koettavat parhaansa mukaan työn etenemistä estellä. Sen verran monesti on tällä tontilla kuitenkin menty läpi sen kuuluisan harmaan kiven, että edellä mainitut seikat ovat hidasteita, eivät esteitä.


Pihamaalla on satanut viikkokausia melkein päivittäin, ja harmaan kostea sää ei ole juuri houkutellut ulkoilemaan. Kesäkanojen ja tipujen muutto talvikotiinsa viikko sitten hiljensi sen vähäisenkin ulkoiluinnon, ja nyt kun lavatarhan satokin on korjattu talteen, syöty ja säilötty, ei minua juuri saa ulos kuin valokuvaustarkoituksissa.


Eilen kävin aamupäivällä viereisen pikkujärven rannassa kuvaamassa sumua. Tehokkaasti se peittääkin näkyvyyttä täällä jo toista päivää.




Haaveilen usein nousevani kesällä kukonlaulun aikaan kuvaamaan auringon nousua ja sumun hälvenemistä, mutta aamutuimaan se ajatus ei olekaan koskaan niin hyvä. Nukkuminen on niin mukavaa. Tällainen syksyn aamupäiväsumu on se toiseksi paras vaihtoehto.


On se syksy vaan kaunis, kun ei olisi niin tuhannen kylmä. 

15 kommenttia:

  1. Voi, mää ymmärrän varsin hyvin sun huutoinnon noiden laatikoiden kohdalla! Kauniita jokaikinen ♥ ja tuo allas vasta aarre onkin!
    Mulla oli vaikeuksia päästä paikallisen marketin pihalla olleen metallinkeräyslavan ohi tässä taannoin. Kaiken rautaromun seasta kun pilkisti kylpyamme, aih ja voih! Eipä sinne kehtaa mennä dyykkailemaan vaikka tosissani suunnittelin palaavani paikalle iltahämärissä...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kauhea, paha tilanne! :D Mun kylpyamme tönötti onneksi yksityisen ihmisen pihassa olevassa rautaromukasassa, niin kehtasin mennä kyselemään sitä. Hitaasti katsoivat kyllä silloinkin, mutta sain sentään tilaisuuden vähän selitellä. :D

      Poista
  2. Minua ei niinkään kylmyys haittaa, mutta ainainen vesisade pistää harmittamaan. Kylmällä voi puuhastella hyvinkin ulkona, mutta lähdeppä pikkusakin kanssa vesisateeseen. Ei sitten yhtään innosta. Kauniita sumuisia syyskuvia ja onhan nuo puulaatikot aika symppiksiä 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No totta puhut kyllä, sade se vasta onkin ikävää! Kylmään tottuu aikaa myöten, tällainenkin viluhiiri. :)

      Poista
  3. Ihania puulaatikoita bongasit!
    Ja satumaisen usvaiset maisemat...kaunista!

    Lempeitä syystuulia täältä Mantelilaaksosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna! <3 Sumusta tulee sellainen satumainen olo kyllä!

      Poista
  4. jos joku ei vielä kääntynyt katsomaan silmämunat kuopistaan pullottaen tuota ylenmääräistä lahon puun ostoa, niin viimeistään tämän ruosteisen altaan huutaminen vitosella sai viimeisetkin kääntymään haudassaan tuoleissaan- kirjoitit.
    Ja pakko on todeta, että juuri näin kävi minulle. Ei kuitenkaan kauhistuksesta, vaan silkasta ihastuksesta. Mä niin tykkään. Vallankin tuo leivontalauta ihastutti suuresti. Ja entäs sitten se ruosteinen allas, juuri tuollaista olen viime aikoina etsiskellyt. Sille olisi oiva paikka talomme seinässä:) Todellisia löytöjä siis.
    Olipa hienoa eksyä blogiisi, minuun kolahtavaa tekstiä ja kuvia, joten palaan varmasti toistekin.
    Mukavaa syksyä ja onnea uusille sisustus retkille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tervetuloa joukkoon! <3 Hauskaa, että tähänkin hiljaiseloa viettävään blogiin vielä uusia lukijoita löytää. Tuo allas oli muuten yllättävän raskas, juuri mietin tuossa, että en uskalla sitä talon seinään laittaa ollenkaan, mies saisi sydärin. :D Odotan että saadaan siirretyksi pihaan ostamamme hirsikehikko josta tulee pihavaja, saa pultattua sen siihen vaikka läpi koko hirren, niin luulisi pysyvän!

      Poista
  5. Kauniita kuvia olet saanut järven rannasta.

    Meilläkin on autotalli tekeillä, viime viikolla tuli vesikatto ja tällä viikolla tuulensuojalevyt. Saa nähdä onko enää maalauskeliä sitten kun saa seinät valmiiksi.

    Mari K.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä kohtalotovereille! Meillä oli kovasti haaveena että saataisiin ensimmäinen pintamaalikerros ulkoverhoukseen jo ennen sen asennusta seinille, niin ei irvistelisi ponttien raoista maalaamaton lauta seuraavana kesänä kun pinnat kunnolla kuivuu. Alkaa kuitenkin alkuillasta jo laskeutua niin voimalla tuo kaste, että taitaa jäädä haaveeksi.

      Poista
  6. Löysit ihania aarteita, joidenkin mielestä ei :) :)
    Mäkin haluaisin tollasia vanhoja laatikoita, niihin on kesällä kiva panna ulos kukkaruukut. Sisällä ei mulla ole tilaa.
    Hyvä ostaa ns. varmuuden vuoksi, kun kerran osuit saamaan noin halvalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minäkin ajattelin, ihan varmuuden vuoksi! Yleensä en koskaan ajattele niin että ostaisin "jos joskus tarvii",mutta jokin huutokaupan tunnelmassa saa toisinaan tekemään poikkeuksia. :D

      Poista
  7. Kuule, tuollainen allas oli myynnissä Pökkylän punasessa tuvassa hintaan 68€! Jos nyt vaan oikein katoin. Että halvalla olet altaasi saanut 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo minä oon kans nähny noita ihan sikakalliilla myynnissä, yllätyin kun olin ainoa siitä kiinnostunut. Satuin sopivaan aikaan huutokauppaan kun ei ollut muita "himosisustajia" paikalla!

      Poista
  8. Heippa, Ihania laatikoita olet löytänyt. En olisi pystynyt hillitsemään itsekkään. Olisin korjannut talteen. Toivottavasti sää pysyy raikkaan kuulaana puutarhan syystöitä varten. Tänne ainakin on luvattu vielä kesäisiä lukemia, kunnes ensi viikolla viilenee. Ihanaa viikonloppua. - Ritu

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.