Pitkään työn alla olleet nojatuolin päälliset on nyt molemmat ommeltu. Olisi aika luovuttaa istuin oikealle omistajalleen. Se on tosin ihan kotiutunut uunin kylkeen, ja minäkin olen kotiutunut siihen.
Puolen vuoden jälkeen tämä lainatuoli on ihme kyllä edelleen ihan kunnossa. Lujaa tekoa!
Totta puhuen
hankintalistalla on ollut jo pitkään jonkinlainen laiskanlinna, vaikken
laiskaksi tunnustaudukaan. Linnan tarvitsisin silti, ihan vaikka jo
neulomista varten.
Tila vain on tiukalla, enkä haluaisi tehdä olohuoneesta liian ahdastakaan.
Toisaalta tällainen pehmoinen pesä olisi aika mahtava näin talvea kohti kuljettaessa. Tuohon ei paha maailma löydä - paitsi Remeksen jännäreiden muodossa!
Vaaleanpunainen, itse itselleni ostama suuri torkkupeitto on superihana hyvän mielen tuoja ja niin lämmin! Kiepautan sen joka ilta itseni ympärille ja istun hetkeksi alas nauttimaan hiljaisuudesta ja omasta rauhasta.
Olen jo vuosia katsellut tätä Ikean nojatuolia, että josko siitä tulisi meidän laiskanlinnamme, mutta en ole kuitenkaan hankkinut.
Ehkä kuitenkin toivon salaa löytäväni vanhan, ettei tarvitsisi ostaa uutta.
Kyllä on hyvä istua noissa Netankin tuoleissa. Pääliset on hienot,olet taitava.
VastaaPoistaTunnelmallisia kuvia teidän kauniista olkkarista! Tuollainen nojatuoli on varmasti ihana, päällinen näyttää kuvissa hienolta :).
VastaaPoistaKiitos! Ainakin tilaaja oli tyytyväinen päällisiin, ja sehän se on tärkeintä! :)
PoistaKyllä nuo vanhat nojatuolit on niin hyvä istua! Vaikka nätti on kyllä tuo ikean nojatuolikin.
VastaaPoistaJoo on se kaunis. Vanhaan jos tekisi pestävät päälliset, olisi helpompi pitää vaaleitakin päällisiä välillä. Tuosta ei saa kaikkia osia pestyksi koneessa.
PoistaTeillä on aivan ihan kakluuni! Ja kyllä toi yhden laiskalinnan kaipaa ihan ehdottomasti :D Mäkin tykkään tosta Ikean nojatuolimallista.
VastaaPoistaKiitos! Tuo Uuniseppien kaakeliuuni on kyllä sellainen aarre, tteettäisin varmaan uudestaan samanlaisen jos tekisimme toisen talon.
Poista