perjantai 6. toukokuuta 2016

Kesälomalaiset

Isäntäväki käy tiiviisti töissä vielä viikkotolkulla ennen lomia, mutta kanat pääsivät taas kesäkotiinsa.


Hetken ihmettelyn jälkeen kanalauma kukon opastuksella räpisteli itse itsensä pois laatikosta, eikä yhtäkään lopulta pitänyt auttaa nostamalla, kuten viime kesänä. Taitavat olla aika paljon omatoimisempaa sakkia kuin vielä vuosi sitten tehokanalasta tulleina, passiivisina munijoina.

 
Loppukesästä kiukkuiseksi muuttunut kukko oli saanut passituksen ilmavoimiin, kun oli alkanut kiusaamaan ihmisten lisäksi kanoja. Äkäpussin tilalle saimme talvihoitopaikasta kukon, ja lähtöhetkellä vielä toisenkin. Ovat isä ja poika, ja kasvaneet tähänkin saakka samassa laumassa, joten hellyimme ottamaan molemmat sillä ehdolla, että palautetaan toinen, jos tulee ongelmia. Aika vähänhän neljä kanaa on kahdelle kukolle.


Näiden kukkojen rodusta ei ole mitään tietoa, mutta on niillä ainakin isot lerpakkeet naamassaan! 


Isäkukolla, josta tuli Hemmo, on nuo heltat melkein tiellä, kun se nokkii jyviä maasta. Kanaakin ihmetyttää.


Kanoilla alkaa puolestaan olla ihan oikeat höyhenet. Parilla on selässä pikkuisen paljasta, osittain siipien alla, mutta jos vertaa lähtötilanteeseen vuosi sitten, on muutos aika huomattava. 

Vuosi sitten lattiakanalasta haetut raaskut näyttivät tältä:


Nyt ne näyttävät jo kanoilta, eikä kukaan enää pyllistele nahka paljaana!



Lasten riemu on ollut hyvin näkyvää ja kuuluvaa. Kanoja on odotettu hartaasti siitä syyskuun alusta saakka, kun ne talvihoitoon vietiin, ja jatkuvasti on myös kyselty, joko kanat voisi hakea. Silloinkin, kun häkin pohjalla oli puoli metriä lunta. Aamulla seitsemän jälkeen koko nelikko oli jo ihmettelemässä häkin verkon takana, kun Hemmo kiekui kaula pitkänä.


Kanat osasivat mennä oma-aloitteisesti vanhaan tuttuun koppiinsa, mutta toisen kukon isäntä kävi tyrkkäämässä sinne illalla, kun muut olivat jo asettuneet sisälle, ja yksi sen kuin tepasteli pihalla. Hetken ajan sieltä oli kuulunut kaikenlaista motkotusta ja kahinaa, mutta sinne ne lopulta kaikki asettuivat sulassa sovussa, ja seuraavan kerran liikettä näkyi kanalan suunnasta vasta aamulla.



Ensimmäisen aamun saldona oli jo yksi muna. Isäkukko on uhitellut minulle jo pariin kertaan, ja se on nyt erityistarkkailussa käytöksensä suhteen. Kanat ovat yhtä säyseitä kuin viime kesänä, ja tulevat taas syömään kädestä uteliaina ja ahneina. Tästä alkaa kanankouluttajan kesä 2016 - moisen lisänimen olen töissä jo saanut, kiitos kesähoidokkieni! 

20 kommenttia:

  1. Voi ihanaa, tätä jo vähän ehdinkin odotella! :) Kukko on kyllä todella maskuliininen ilmestys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa että heitä on jo odotettu! <3 :)

      Poista
  2. Oi kuinka ihanaa, teilläkin alkoi kesäkausi! Ihan erivärinen kukko kuin viimeksi, mielenkiintoista nähdä miten käy. Olen itse ollut havaitsevinani että ne jotka sanovat kukkoaan kiltiksi, omistavat parvessaan useamman kukon. Siksipä mekin nyt kokeillaan kahden voimalla ja katsotaan miten käy, lauantaina on uusien kukkojen määrä astua komentoon. Toivotaan että teillä kukot asettuu taloksi eikä mitään ikävämpää näy.
    On kyllä hienoa ja sydäntä lämmittävää nähdä kuinka nämä rouvat ovat saaneet mahdollisuuden jatkaa kanaelämää ja kasvattaneet jo hienon höyhenpuvunkin. Ettei olisi polkemisesta tuo höyhenpuku vähän resuinen, jotkut kukot tuntuu verottavan juuri siipien tyvvestä noita höyheniä, meidän entinen vain niskanpäältä.. Kanamaista kesää teillekin! Ihan sinun (ja sinun kanojen) ansiosta meilläkin tulee juuri vuosi täyteen kotkotusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kanakesää myös teidän poppoolle! :) Kyllä varmasti osittain johtuu polkemisesta, niskat on kaikilla paljaana ja siipihöyhenissäkin resuista. Selkään ei kaikilla näytä joka kohtaan kuitenkaan kasvavankaan, ei ole edes tuppia.

      Poista
  3. Jee, he ovat saapuneet! Toivottavasti kukot muistavat käyttäytyä ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahalta näyttää - isäkukko tuntuu oikein ottaneen minut silmätikukseen, meinaa verkonkin läpi hyökkiä kohti. Joka kerta kun menen häkkiin, pitää kertaalleen vähintään testata, kumpi meistä on pomo.

      Poista
  4. Kiitos näistä ihanista jutuista! Ilahduttaa tällaista, jolla ei ole laitettua pihaa, kanoista puhumattakaan. Iloitsen kanssasi ❤ -Tuula

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihahan meillä toki on, mutta hyvin "luonnonmukainen" 😉

      Poista
    2. Kiva kuulla että näistä jutuista on jollekulle muullekin iloa kuin itselleni! Ps. Luonnonmukainen piha on stressitön! :)

      Poista
  5. Komeita kukkoja! Isäkukko varmaan vain puolustaa parveaan uudessa tilanteessa, kannattaa yrittää kesyttää sitä herkuilla vaikka. Itse jouduin hoitamaan yhtä kanaa hiljattain ja kun otin sen rääkyvänä kiinni, kiltti kukkomme hädissään nokkaisi minua kun vein häneltä rouvan. Palautettuani kanan on ollut yhtä kiltti kuin ennenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo niinhän se epäilemättä tekee, kokeeko lie uuden ympäristön ja uudet ihmiset uhkana, kun kuitenkin on kuulemma ollut kiltti aikaisemmin. Herkut eivät ole tätä kukkoa pehmittäneet, vaan päinvastoin tuntuu "purevan ruokkivaa kättä". :(

      Poista
  6. Itsellä ei minkäänlaista kokemusta kanoista, niin hauska lukea teiän juttuja, kenellä kanoja on :)
    Miten se kukko hyökkäilee ja mitä sille täytyy tehdä, jos ja kun kiinni käy? Itehän juoksisin varmaan karkuun :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ainakin käyttäytyy kuin mikäkin äkäinen ukkometso - uhittelee tulemalla sivuaskelin kohti ja kun pääsee vauhtiin, juoksee kohtisuoraan vastaan nokka edellä ja yrittää päästä nokkimaan jaloille. Pari mustelmaa olen jo saanut sääreen. Mulla tulee aika vaistomaisesti se potku vastaan kun kukko hyökkää, se lentää kyllä takaviistoon kun jalalla huitaisee, mutta tulee samantien takaisin. Saattaa hyökätä monta kertaa peräjälkeen samalla tavalla. Ja jos sen saa lopettamaan, saa koko ajan olla varuillaan: jos selän kääntää, niin jo kohta saa sen taas niskaansa. Ja jo kun lähestyn häkkiä, kukko päästää varoituskotkotuksen kanoille, kokee siis ilmeisesti uhkana minut jo ennen kuin olen edes lähellä häkkiä.

      Poista
  7. On tämä kummaa kun minulla vaikuttaisi olevan nyt kaksi fiksua herrasmiestä kanalassa jotka kauniisti väistää minua, mutta minä (!) Yllättäen olenkin alkanut pelätä noita. On tosi epävarma olo kun en tiedä yhtään mitä ne ajattelee, entisen oppi tuntemaan niin hyvin että oli kokoajan tilanteen herrana. Nyt ahdistaa kun ei tiedä onko ne hermostuneita vai mitä kun ne vaan käppäilee edemmäs ja tuijottavat. Kokemusta on tietysti vaan yhdestä äksyilijästä mutta ei siinä herkut tai muutkaan auttanut, tilanne vaan paheni koko ajan teki sitten ihan mitä vaan. . Teillä tilanne on tietysti eri kun on uudessa ympäristössä, mutta hirveän kauaa ei toinna katsella kun kesä loppuu kesken ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo näin minäkin koen, mullahan oli oletuksena että tuo on kiltti kukko, ja ensimmäinen hyökkäys tuli täysin yllärinä, iski kiinni pohkeeseen kun pyllistelin siivoamassa koppia. En oikein edes uskonut, että se tosiaan hyökkäsi, mutta myöhemmin on kyllä käynyt selväksi herran aikeet. Yhden vihaisen kukon jälkeen helposti alkaa varomaan kukkoja, ei siis sinänsä ihme että vieroksut vähän uusia kukkojasi. Hyvä joka tapauksessa, että ymmärtävät kuka on pomo! :D

      Poista
  8. Voi, näitä on niin kiva lueskella! Vähän kyllä naama vihretää, olisin myös ottanut meille kesäkanoja jo viimevuonna (ja oli jo kanatkin sovittuna) mutta menin hölmö kysymään kunnan tarvitsemia lupia ja se ilmoituksen käsittely olisi maksanut niin paljon (300€!) että piti unohtaa koko juttu! :( Tuo on mielestäni niin ryöstöhinta, etten periaatteesta rupea maksamaan, autotallin rakennuslupakaan ei maksanut noin paljon!) Ja koska siellä nyt on tiedossa tämän hölmön kuuliaisen kansalaisen osoite, niin ei voinut luvattakaan niitä ottaa, tulevat vielä tarkistamaan. Hämäykseksi tehtiin kyllä aitaus pihalle, mutta siellä on vain kani. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä ihmettä!!? Onkohan asialla ollut joku joka ei tiedä mistä on kysymys.. ei meille kananpitoilmoitus mitään maksanut! Jotenkin en oikein usko tuohon mitä kunnasta ovat teille väittäneet. Mun piti ainoastaan tulostaa eviran sivuilta laput ja lähettää ne maaseutusihteerille kuntaan, ja paluupostissa tuli "siipikarjatilan tunnus", eli oma numerosarja. Ainoa, josta jotain maksoin, oli postimerkki lomaketta lähettäessäni. :)

      Poista
    2. Eviran sivuilta löytyi kyllä tällainen lause: "Lisäksi kaava-alueella ota yhteyttä kuntasi terveydensuojeluviranomaiseen ja rakennusvalvontaan." Me emme asu kaava-alueella, olisko se sitten siinä se ratkaiseva ero. Muuttakaa maalle! ;)

      Poista
    3. Se ero on juurikin tuo, asuuko kaavalla vai sen ulkopuolella :( Heee-hei, minä en saanut mitään tunnusta tai muutakaan dokumenttia!? Onkohan tullut oltua kanallinen ilman tunnusta vuoden.. pitää selvittää.

      Poista
  9. Juu, taajamasta kyse. Ja tais olla noillekin uusi juttu koska sain (pari viikkoa odoteltuani) sähköpostilla lomakkeen joka näytti veesiohistorian mukaan tehdyn 2 pv aiemmin. "Haa, tällaisten viherpiipertäjien kustannuksella voidaan helposti rahastaa..." Maalle haluaisinkin mutta sopivaa paikkaa ei oo löytyny (eikä lapset halua vaihtaa koulua vaikka maalle haluaisivatkin..)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.