tiistai 22. maaliskuuta 2016

Valokuvaus-ufoja

Minulla ei juurikaan loju keskeneräisiä ompelustöitä nurkissa, koska ompelen yleensä vain, jos iskee innostus, ja jos se iskee, innostus laittaa tekemään vaatteet valmiiksi asti. Jos ei samana päivänä, niin ainakin lähiaikoina. Mutta se valokuvaaminen! Varsinkin nyt, kun takakuukausina niin suuri osa vuorokaudesta on ollut ikävän hämärää, jää kuvien ottaminen vain tekemättä. Ja tokihan se kuvaaminen on osa viimeistelyä. Tässä kuitenkin kolme kertaa Un-Finished-Object, olkaa hyvät!


Ensimmäinen kokeilu on vanhasta SK:n numerosta 11-12/2007. Alkuperäinen mallivaate oli ommeltu läpinäkyvästä sinisestä joustopitsistä, mutta minulla oli kaapissa palanen harmaata mitä-lie-pukukangasta, ja käytin sen tähän kaavakokeiluun. Kaavaa sieltä täältä muokkaamalla tästä tulee kiva, ja kaava päätyikin kansiooni jatkojalostettavaksi.


Toinen joutava kangaspala, jonka alkuperää en edes muista, on tämä ohut, sinipohjainen sydänvelour. Sen tiedän, etten ole tätä ainakaan mistään metritavarana ostanut. Tytär kuitenkin on niin kertakaikkisessa mekkoiässä nyt, että mikään muu vaate ei tahdo kelvata päälle kuin mekot. Tämä mekko saa toimia pitkähihaisen trikoopaidan päällä lisälämmikkeenä, kun kankaasta ei riittänyt pitkiin hihoihin saakka materiaalia.


Tämä oli todellinen plääh-työ; kangas ei sytyttänyt missään vaiheessa, visioita oli päässä nolla, ja lähinnä tästä kankaasta piti vain päästä eroon. Nytpä pääsin. Kaukainen haave on päästä eroon myös suuresta kangaskaapista, sillä ompeluaika on varmaan pysyvästi vähän niukemmalla kuin takavuosina, joten en tahdo käyttää puolta huonetta pienestä talosta ompelutarvikkeiden säilytykseen. Jonkinlaista varastoa toki tarvitaan, mutta ehkä vähän pienempi kaappi tai senkki riittäisi.


No, tähdet sen sijaan innostavat ompeluun aina. Nuo tähtitrikoot on vaan sellainen ikirakkaus, ettei niistä pääse yli näköjään ikinä. Aina löytyy joku väri, jota ei ole kokeillut, tai idea, joka pitää päästä toteuttamaan. Tällä kertaa toteutin isommalle pojalle t-paidan petroolinsinisestä (on se joidenkin mielestä myös vihreä) trikoosta, ja koska palanen oli pihisti tilattu, ja auttamatta liian lyhyt ison pojan paitaan, piti sitä jatkaa mustan trikoon paloilla, joita oli tilkkulaatikossa.



Ei muuten näytä sitten yhtään petroolinsiniseltä tuo kangas näissä kuvissa. Taitaa olla hankala sävy tallennettavaksi kameralla! Joka tapauksessa ideana oli, että jatketaan etukappaletta mustalla helmasta, takakappaletta ylhäältä, ja jotta säilyy joku kauhun tasapaino tässä hässäkässä, toinen hiha piti myös tehdä mustasta.


Värien vaihtumakohtiin tietysti tein tikkaukset peitetikin nurjalla puolella.





Nyt saan aloittaa taas puhtaalta pöydältä, kun vanhat työt on hoidettu pois kummittelemasta mielen perukoilta. Toisinaan kyseenalaistan blogin mielekkyyttä, kun kaikessa tekemisessä on kiusana aikapula, mutta en taitaisi osata enää lopettaakaan. Kuusi vuotta tätä blogia tauotta on takana, joten eiköhän samaan konkurssiin jatketa edelleen! ;)

Ps. muutama käytetty lastenvaate lisätty myytävien välilehdelle!

3 kommenttia:

  1. Onpa tosi näpsäkän näköinen pusero! Ihana harmaa väri ja alle toppia vaihtamalla saa erinäköistä ilmettä aikaan. Tähdet ne jaksaa minuakin miellyttää vuodesta toiseen ja mekossakin on ihanan pirteät värit! Onnea ja menestystä kangaskaapin tyhjennysprojektiin :)

    VastaaPoista
  2. Moikka. Ihana, että joku jaksaa "kaavakokeilla". Itsellä iskee välillä suuri turhautuminen, jos kaava ei sitten vastaakaan odotuksia jne. Mielenkiinto lopahtaa ennen aikojaan. Toisaalta saatan kyllä tuntikausia viettää vanhaa/käytettyä vaatetta purkaen ja näin luoden sille uuden elämän. Kai sitä pitäisi vain rohkeammin kokeilla.. Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
  3. Hienoja kaikki, ekassa on tosi ihana malli! Onneksi (?) on joku muukin, jolta jää kuvaaminen. Mulla on iso pino vaatteita kuvaamatta, ja varmasti jääkin, kun on tullut jo niin paljon pidettyä. Minä tykkään seurata sun blogia, joten jatka vaan ;).

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.