tiistai 6. lokakuuta 2015

Puhkipalaneita kuvia

Jos kynttilöistä saakin iloa pimeimpiin kuukausiin, niin viimeistään valokuvatessa tätä ikkunoista tulvivaa valoa tulee ikävä.


Puhkipalaneet kuvat näyttävät hämäävästi siltä, että koti olisi totaalisen siisti, mikä ei tosiaan pidä paikkaansa. Koti on, kuten meillä useimmiten, perussiisti.



Roskaa kuitenkin on, hiekkaa eteisen lattialla ja pölyä sängyn alla, mutta mitäs niistä! 




Näitä kuvia palaan katselemaan, kun pimeys oikein alkaa väsyttää.



No, tuota, poikien huone on kyllä tässä epätavallisen siisti. Ihan pakko myöntää!




Sitä suuremmalla syyllä katson näitä kuvia taas joskus.

8 kommenttia:

  1. Teillä on kaunista :)
    Nyt jo huomaa että esim. vaatteita kuvatessa ei voikaan kuvata enää milloin vaan, vaan pitää odotella valoisaan aikaan. Ikävä tulee valoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tulee! Ja sitä riemukkaampi on taas keväällä se tunne, kun valon määrä lisääntyy.. nyt jo odotan!

      Poista
  2. totta tosiaan,valon määrä on niin erilainen syksyn ja talven hiipiessä nurkkiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Lapsena en muista kinnittäneeni asiaan juurikaan huomiota, mutta nyt sen jotenkin tuntee joka solussaan, että pimeäksi taas menee. :)

      Poista
  3. Sinulla on silmää sisustamisessa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jokaisella omanlaisensa silmä. :)

      Poista
  4. Onnitteluni perussiististä kodista. Mitä luksusta! Meillä on sotkuinen se perustila, ja tuollainen perussiisti on se siivottu tila... totaalisiisti on täysi mahdottomuus! Ja kuitenkin meitä on täällä vähemmän ja vanhempia kuin teitä siellä, kumma juttu. Sotkuisia luonteita ilmeisesti.

    VastaaPoista
  5. Se on ehkä luksusta toisille, mutta en tiedä minusta.. minä kun olen se talon siivousfanaatikko joka ei osaa asettua paikalleen ennenkuin ollaan taas jossain siisteystolkussa. Ei täällä olisi perussiistiä ilman että joku ottaa siivousasiat aika tunnepitoisesti... :D

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.