sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Tavallisen hyvä joutenolopäivä


Onpas ollutkin.
 

Auto on korjattavana, siippa veteraanikonepäivillä ja me kotona. Mukamas piti vain olla, mutta niinhän siinä aina käy, että jos vain olen, alan huomaamattani touhuta. Kai mummot latautuvat parhaiten touhuamalla. Siinä vaivihkaa tuli siivoiltua talo ja järjesteltyä monen monta tavarapinoa, joita oli loman jälkeen päässyt kertymään pöydille ja nurkkiin. Eilen opettelin painepesurin käytön, ja nyt sain levittää itse pestyn räsymaton keittiön lattialle. Harmi vain, että osa liasta ei lähde, kun mattoa on käytetty asuntovaunun edessä maata vasten. Siitä huolimatta aion pitää tätä vähän aikaa lattialla. Se on jalan alla niin mukavan pehmoinen!


Pikkunaiset pitävät huolen jokapäiväisistä kukkatoimituksista, ja niinpä meillä on tänäänkin tuore kimppu pöydällä. Tälle kalpenee kaupasta ostettu pionikimppukin! Luonnonkukat ovat superkauniita, varsinkin lasten boheemeissa asetelmissa.

Samalla vauhdilla esittelen aikaisemmin valmistuneet vaatteet. Mummilta saadusta vanhasta neuloksesta ompelin esikoiselle maksimekon, johon laitettiin valkoisia pitsejä somisteeksi helmaan ja toiselle olalle. Vyötäröllä on kuminauhakiristys.



Herkkä voikukanhahtuvakuosi oli niin kaunis, että vähältä piti etten napannut sitä omiin vaatteisiini. Lasten päällä kaikki kuitenkin näyttää aina paremmalta, joten sinne meni tämäkin.


 Harmaat kanttaukset ja harmaat pilkkucaprit, ja siinäpä se.



Yksi pitkään mielessä pyörinyt kokeilu oli tehdä lakanapuuvillasta housut, sellaiset kevyet ja kesäiset. Lahkeita voisi pitää suorana tai kääräistä vajaamittaisiksi.


Vyötäröllä on helppo kuminauhakiristys, ilman sepaluksia tai nauhojen sitomisia. Hyvin kelpasivat, ja minäkin olen näihin tyytyväinen. Jee, taas yksi käyttötarkoitus lisää vanhoille retroaarteille! Tämä kyseinen vanha pussilakana on joskus jyväskyläläiseltä kirpparilta löytynyt.


Punaiset velourhousut ovat ihan peruspertit, mutta erikoista niissä on se, että niiden kankaat on anopilta saatuja paloja, jotka osoittautuivat valmiiksi housukappaleiksi. Etsiskelin kasasta neljä housupalaa, jotka olivat kooltaan samanlaisia ja ompelin ne kasaan. Ihan housujen näköiset tuli näistäkin, vaikka kaavoitus ja kankaiden leikkuu on tehty jo vuosikymmeniä sitten. Myös lahkeiden resori on vanhaa, ja sekin anopilta saatua.


Olihan tuossa jo yhdelle tyttärelle vähäksi aikaa! Housupula olikin jo aika huutava, välillä aivan kirjaimellisestikin. Sitä kun omaa riittävän hoikan vyötärön, joutuu olemaan ihan kotiompelusten varassa. Farkuista löytyy kaupoissakin kapeita malleja, mutta rennommissa collegeissa on aina vyötäröllä puolet liikaa.

Nyt kun on näin hyvin latauduttu, jaksaa huomenna hyvin aloittaa uutta vapaaviikkoa!

21 kommenttia:

  1. Samaisissa kapoisten vyötäröiden dilemmoissa painitaan täälläkin. Ostohousuja ei tarvitse paljoa ostella ellei halua operoida koko vyötäröä uusiksi. Onpas ihana tuo retropuuvilla ja kiva myös housun malli! Ja on teillä kyllä kaunis koti!

    VastaaPoista
  2. En muista millon olisin nähnyt nuin kivan ompeluksen mitä tekemäsi retropussilakana housut ovat:) Aivan makeet!! Jos kangasta jäi ja sinulla riittäisi aikaa niin tilaisisin meidänkin perheeseen tällaset:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kyllä kangasta ei jäänyt enää, paljon siitä on vuosien varrella tehtykin, mutta nyt se loppui!

      Poista
  3. Inspiroiduinpa nyt näistä sun tekemistä oikein kunnolla! Tilasin heti miehen lähtemään tyttöjen kanssa leikkipuistoon että saan ommella pari tuntia yksikseen. Tosi ihanat nuo retro"farkut" :)

    VastaaPoista
  4. Kivoja vaatteita, plussaa vanhojen kankaiden hyödyntämisestä. Olen tänä keväänä/kesänä miettinyt itselleni retrokukkahousuja, mutta idea on sen verran radikaali että taitaisivat kuitenkin päätyä yökäyttöön...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile jollakin rauhallisemmalla retrokuosilla (onko niitä) ensiksi ja siirry pikkuhiljaa räväkämpiin..!

      Poista
  5. somia vaatteita tyttösellä...retro-kuosit,niin ne iki-vanhat kuin nämä uudet ovat jotenki piristäviä...

    VastaaPoista
  6. Ihanan kodikas kotikuva:) Mukavan näköisiä ompeluksia olet tyttöselle tehnyt.

    VastaaPoista
  7. Voi nuo retrohousut on niin ihanat! Onko kaava omasi vai löytyisköhän jostain ottobresta?
    NinnA

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekä että, kaava löytyy Ottobrestä 1/15 nimellä Flower party, mutta olen muokannut sitä vähän sieltä ja täältä. Kaava on caprimittainen, mutta hyvin toimii housupitusenakin. :)

      Poista
  8. Minäkin tykkään tosi paljon noista retrokukkahousuista (ja siitä kankaasta)! Olen tässä juuri yrittänyt mielessä pyöritellä, miten tälläiset housut soveltaisi poikamaisemmiksi. Ikuinen dilemmani, kuinka ympätä pojille kukkakuoseja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun harvat yritykseni sen suhteen ovat karahtaneet kiville, pojat ja kukat vain ei oikein sovi yhteen.. :D Mutta voishan sitä yrittää markkinoida jonkinmallisia kukkia vaikka hammasrattaina... ;)

      Poista
  9. Lakanahousut, jee! Mulla on ollut kanssa suunnitelmissa itselleni ompaista sellaiset, josko nyt vihdoinkin inspiroituisin siihen hommaan. Teillä on niin kaunis koti! Ja ihania kaikki muutkin tekemäsi vaatteet.

    VastaaPoista
  10. voi rupes tekemään itselle mieli lakanahousuja kunnon lökäpöksy versiona. Olisi ihana helteellä. Jos vain saataisiin niitä helteitä... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos näihin päiviin tekee, on jätettävä kaavaan lisäväljyys kalsareita varten.. :D

      Poista
  11. Ihanan näköistä! sekä koti että ompelukset :)
    Noista retroista aloin kysymään, että tartteeko varata leveäpää kaavaa jos tekee joustamattomasta kankaasta? Ompelen pääsääntöisesti joustavista, mutta löytyy muutama ihana puuvillakin laatikoista ;)

    - Kati

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kannattaahan se aina huomioida, ettei ihan millään legginsien kaavalla ompele, mutta kuten kuvasta näkyy, ei se kuitenkaan kovin massiivisia väljyyksiä vaadi.

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.