maanantai 18. toukokuuta 2015

Sadepäivän laiskanläksyt

Vesisadepäänsärkyä uhmaten päätin vihdoinkin kuvata kaikki kuvaamatta jääneet omat vaatteet ja latailla kuvat virtuaalimummolaan. Helpommin päätetty kuin tehty, sillä ensiksi kamerasta loppui akku, sitten huomasin että osa vaatteista oli ruttuisia ja osa pyykissä, ja kirsikkana kakussa kameraan liitettävä, omakuvissa melkeinpä välttämätön etälaukaisimeni hajosi.




Että sellaista maanantaipäivää. Aamulla satelikin jo räntää, ja ajattelin sen nähdessäni, että tuskin tämä kovin paljon paremmaksi voi muuttua. Yritin kuitenkin päästä tavoitteeseeni, ja tässä siis yksi kauan sitten ommeltu pusero. Kaava on muistaakseni viime kesäisestä SK:sta, ja malli oli toteutettu ohuesta batistipuuvillasta. Minulla ei sellaista ollut, ja muutenkin halusin ensiksi vain kokeilin kaavaa, joten ompelin tämän kaapista löytyneestä kahisevasta keinokuitukankaasta. Jo vain, malli on kiva ja sopivia puuvilloja voisin tosiaan käyttää tällaisiin puseroihin useampiakin.

Toinen kaavakokeilu oli tämä sifonkiliehuke-pusero, joka on muistaakseni myös Suuren Käsityölehden suht tuore kaava. Jos joku tarvitsee tarkkaa tietoa, mistä lehdestä joku näistä kokeilemistani kaavoista on, etsin lehdet käsiini ja katselen tarkemmat numerot. Kysykää vain rohkeasti!


Tämän puseron ideana oli trikoinen "runko", jossa on etukappaleella lisukkeena sifonkinen liehuke. Mustasta kankaasta idea näkyy tosi huonosti, mutta sifonki on rypytetty toiselta olalta, ja se laskeutuu sieltä väljänä etukappaleelle. Toiselta reunaltaan sifonki on ommeltu kiinni sivusaumaan, toinen reuna on huoliteltu rullapäärmeellä. Helmassa on kuja leveälle kuminauhalle.

Tämä pellavapaita puolestaan oli ihan oma kaavoitus, kun halusin kokeilla, minkälainen vaate tulisi karheasta peruspellavasta. Ihan kivan näköinen vaate tuli, ja pintakin on ihanan ryppyinen, kun kuivasin pellavan rummussa, mutta on se tällaiselle herkkähipiälle sen verran karheaa tavaraa, etten pysty tätä käyttämään. Pitäisi varmaan pestä tämä pikkukivien kanssa koneessa muutamia kymmeniä kertoja, jos se siitä pehmenisi. ;)



Sinänsä tässä ei menettänyt mitään, sillä tämän puseron kappaleet on leikattu laskosverhosta, johon aurinko oli polttanut eteläikkunalla niin vahvat vaalennokset, että kankaasta ei oikeastaan ollut enää mihinkään.  Mallasin vaaleammat kohdat verhosta lähelle pääntietä, ja puseron sävy tummuu alas päin. 

Ja sitten tämä tuoreempi tapaus - uusi luottokaapuni, oltiinpa sitten kotona tai kylässä! 



Tämäkin on viime elokuun Ottobre Woman -numerosta,  ja tämä oli nyt ensimmäinen versio, jonka ompelin ohjeen mukaisesti viskoositrikoosta. Tämä on sellainen peruskaapu, joka on helppo heittää aamulla päälle sen ihmeemmin ajattelematta. Jos palelee, heitän päälle vielä hupparin tai neuletakin, mutta tavallisissa arkitohinoissa tällainen vajaahihainen tunika on ehdottomasti käytännöllisin.




Ompelin yhden (neljännen) tällaisen New Boheme -tunikan Nosh Organicsin vaaleanharmaasta Flamé-neuloksesta, mutta se oli pienoinen pettymys. "Laskeutuu upeasti" on minusta liikaa luvattu tälle jäykähkölle (vaikkakin tosi kauniille) kankaalle, ja lisäksi kankaaseen on ilmestynyt reikiä ompeleiden viereen. 


Minulla oli varmaan saumurissa huonot neulat tätä ommellessani, mutta toisaalta samoilla neuloilla ompelin monta muutakin vaatetta samaan aikaan, eikä muihin ole tullut reikiä. Muistakaa siis olla varovaisia flaméta ommellessanne - se reikiintyy helposti! Ja pesun jälkeen kangas vaatii silitystä ollakseen siisti päälle puettava. Kuvassa kangas on silittämätön.

Tähtipaita se vasta onkin iänikuisen vanha ompelus! Varmaan joskus syyskylmillä tämän tein. Kaavasta ei ole mitään havaintoa, eiköhän tuo lie joku oma viritys ole ollut. Muuten ihan peruspaita, mutta kokeilin isohkoja laskoksia etukappaleelle. Toimivat kivasti, mutta takakappaleesta tuli tässä turhan väljä. Ihan käyttämättä ei kuitenkaan ole tämäkään jäänyt.


Kovin on harmaata ja hillittyä tuo oma vaatetus. Onneksi tilaustyökankaissa on ollut vähän enemmän väriä ja kuviota!


Osa ompeluksista on jo omistajallaan, mutta tällä hetkellä hakijaansa odottelee mekko ja jakku, sifonkitunika, kellohame sekä mustat peruscaprit.. 












Mutta kyllä kaikken hauskinta on aina ommella lapsille! Kuvaamisesta nyt puhumattakaan.




Poika sai kesävaatetukseen täydennystä poikkeuksellisen värisestä kankaasta, mutta kankaan kuviot nähtyään ei jäbä epäröinyt ollenkaan, hyväksyisikö vaatteet.




Pappatunturilla vai vespalla?




No rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei mitään hajua, ovatko ne edes pappiksia ja vespoja, mutta minusta ne ainakin näyttävät niiltä. Pojalle riittää, että äiti sanoo niin!

Tässä laiskanläksyä tehdessä vesisade on tauonnut, ja niskat on saatu totaalijumiin tällä naputtelulla. Uskoisin säiden loppuviikoksi tästä paranevan - olenhan sentään neljänä iltana tällä viikolla töissä! ;)

25 kommenttia:

  1. Ylin pusero on kivan mallinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään kans! Vois olla aika kiva farkkushortsien kanssa joku tuolla kaavalla ommeltu kukkapusero.

      Poista
  2. Kauniita paitoja! Täytyisi itsekin saada jotain siistimpää kesäpaitaa aikaiseksi. Tuo ylin on kyllä todella hyvän mallinen. Komppaan tuota kukkakuosia...

    Mulla on ollut kirjastosta lainassa Henna-Kaisa Sivosen tuore kirja Mummoillen-henkisen mummon käsikirja. Tulit mieleen, kun kaappasin kirjan kainalooni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tuosta mummoudesta on tullut The Ilmiö tässä viiden vuoden bloggaamisen aikana, ja nyt musta tuntuu että minä kopioin ja koko blogin nimi on ihan vanha keksintö. :D

      Poista
  3. Kivan mallinen tuo New Boheme-tunika! Ai, siellä on kans yksi joka tykkää olla töissä hyvillä ilmoilla ;) Me ollaan miehen kans naureskeltu (tässä vaiheessa kevättä vielä naurattaa), että miten sillä onkin sattunut olemaan töitä aina hyvinä ilmoina ja kun vapaapäivät tulevat niin vettä tulee tuutin täydeltä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutulta kuulostaa! Nimim. Kolme viikkoa kesälomaa oli yhtä kuin kolme viikkoa sadetta ja kylmää...

      Poista
  4. Kiva nähdä aikuisvaateompeluksiakin, kun itsellä on aina suuret suunnitelmat (--> suuret kangaslaskut) ja toteutumisprosentti taas on surkea.

    Minua kiinnostaisi tuo ylimmän puseron kaava, mistä lehdestä löytyisi, kiitos :) Helpottaa muksujen kanssa kirjastoreissua kummasti, kun on eksakti numero haussa ;D Mopedikangas on valloittava juuri tuossa pohjavärissään. Muuten onkin vähän lastenkuosiähky meneillään ja kuosit tuntuu toistavan toisiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli Suuren Käsityölehden numero 4/14, ja paita on sivulla 14.. ;)

      Poista
    2. Nin ja ähky, mulla kans vähän! Jotenkin monet kuosit on nykyään tungettu liian täyteen mun makuun, tykkään enemmän ihan peruskuvioista, joskus mustat ääriviivatkin on liikaa. :D

      Poista
  5. moikka, tuon "tähtipaidan" laskosidea on tosi kiva, taidanpa kokeilla sitä johonkin paitaan.. Nyt kun minäkin olen onnellinen saumurin omistaja. ritu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, onnea uudelle saumurille! :D

      Poista
    2. Kiitos. Sitä pohdittiinkin monta vuotta ja lainasaumurin varassa eläminen kävi liian "raskaaksi" tänä keväänä.

      Poista
  6. Mahtava pläjäys ompeluksia:) Kauniita vaatteita olet tehnytkin!

    VastaaPoista
  7. Hyvältä näyttää nämä kaikki! Aikuisten vaatteita on aina kiva nähdä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, niitä katselisin blogeissa mieluusti enemmän itsekin! Mutta tiedän omasta kokemuksesta että niiden kuvaaminen blogiin helposti jää.. ;)

      Poista
  8. Mä tykkään luottokaavuista! Ja vajaamittaisista hihoista, ne kun antavat kivasti kuvan siitä että mulla on hihat ylös käärittynä kuin olisin touhukkaasti alkamassa tekemään jotakin ja se saa muihinkin paikalla olijoihin vipinää:D Tätä en keksinyt itse vaan eräs raksatyömies kerran tokaisi näin ja muut miehet nyökyttelivät vieressä:D Eivät uskoneet heti kun sanoin että hihat on leikattu sen pituisiksi etten mä tahallani ole niin reippaan oloinen...Sen jälkeen olen tehnyt hiljaista tutkimusta ja huomannut ( luullut huomaavani) että kun laitan vajaamittaiset hihat omaavan puseron niin tosiaan se pitää muutkin touhukkaana

    Mutta siis ihania ompeluksia kaikki! Just sellaisia tarpeellisia ihan oikeeseen käyttöön!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuohan voi hyvin ollakin noin! :D Hauska ajatus. Pitäisi ihan jonkun alan immeisen tätä tutkia! Pomot ja opettajat ja ryhmänvetäjät aina palelemaan vajaamittaisiissa hihoissa! ;)

      Poista
  9. Mistä on kangas tuohon pojan paitaan? Itselläni 3 poikaa ja heille voist tehdä tuosta kankaasta jotain

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos muistan oikein niin tilasin sen Royal-tuotteelta!

      Poista
    2. Juu sieltä se oli, 90cm jäljellä!

      http://www.royal-tuote.com/mopedi-pinkki-jljell-p-3021.html

      Poista
  10. Näin vinkkinä vanhoilta hyviltä ajoilta, jolloin itte ompelin kaikki vaatteet, että kai sinulla on koneessasi, myös saumurissa pallokärkineula? Tavallinen neula näet on liian "terävä" ja leikkaa joihinkin tiukkoihin trikoisiin ja collareihin reiän ommellessa, mutta pallokärki hakeutuu neulossilmukoiden väliin ja reikää ei tule. Aikoinaan törmäsin tähän ongelmaan, kun TaiToon collareista ompelin paljon. Ja trikookankaissa ohyt 70 numeroinen neula ehdottomasti. Näillä menin itse ja reikiintyminen loppui siihen. Nykykankaista en niin tiedä, kun en enää ompele paljon, mutta kai tuo sama pätee niihinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No toki pitää pukuompelijana nämä jutut tietää. ;) Tietyt kangaslaadut vaan reikiintyy helpommin kuin toiset, ja tuo flamé kuuluu niihin.

      Saman reikiintyvä kangas -ilmiön olen huomannut töissä vaatteita hälyttäessä, useimpiin laatuihin hälyn neula ei tee mitään jälkeä, joissakin taas tuntuu tosi pahalle lävistää kangasta tylsällä hälyneulalla kun tietää että siitä voi tulla leviävä reikä. :(

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.