torstai 21. toukokuuta 2015

Viherrystä naamassa ja pihalla

Toukokuun loppu, +8 astetta. Pihalla touhutessa on vaatetuksena tavanomainen ulkoilupuku, jonka alla kammottavat fleecehousut ja toppaliivi. Unohtamatta paksuja villasukkia. No onneksi sisällä on lämmintä ja mukavaa - jos muistaa lämmittää tarpeeksi uunia.

Apple Blossom -pelargoni x 2

Ei pitäisi valittaa. Koko pitkä kesä on vielä edessä, ja eihän nyt sentään sada lunta! Siis juuri nyt ainakaan.

Riippapelargoni White

Kaiken mukakurjuuden keskelläkin vähän huvitti, kun huomasin ulkona sieniä. Juu-u, on ilmoja pidellyt!


Sitten kun tässä on vielä viikon verran saanut katsella äitimummon lähettämiä, kännykän näytölle lävähtäviä kuvia etelän lämmöstä ja vihreydestä, niin meinaahan siinä oma naamakin hiukkasen vihertää.


Mutta ei auta mutristella. On kotomaassakin kivaa, kun muistaa sen Asenteen. Sitä paitsi täällä on saatu viikon aikana sen verran aikaiseksi, etten haluaisi kuitenkaan vaihtaa sitä etelänlomaan, jos vastapainona kaikki tehty työ olisi nyt tekemättä. 


Liiteri on saanut ovet ja alkaa näyttää jo vallan somalta. Ovissa on miehen itse suunnittelema ja tekemä lukko, joka jää piiloon ovien sisäpuolelle, ja jos nyt ihan tarkkoja ollaan, koko liiterihän on samaisen siipan tekemä ja suunnittelema. Minä olen ainoastaan heiluttanut sutia ja pitänyt (ainakin välillä) jälkikasvua aisoissa.


Leikkimökin eteen istutimme lasten kanssa rinne- ja koivuangervoja, ja ladoimme edustalle myös kiviä ja hiekka-sementtiseosta, toiveena vähän siistimpi sisäänkäynti. Koko mökkihän ui vielä savivellissä, kun sen ympärillä ei (vieläkään) ole nurmikkoa, mutta ehkä se vielä joskus alkaa näyttää hyvältä! Ulko-ovi kaipaa vielä maalia ja ehjää kahvaa, muuten julkisivu alkaa olla jo siedettävällä mallilla. Sisäremontti on tietysti ihan kesken vielä.




Isomman mökin julkisivu alkaa olla vähän siedettävämmässä kunnossa, ainakin näin kuvasta katsottuna.  


Sokkelin reunuskiveystä on harjoiteltu muutaman metrin verran, ja saatu muutama ahaa-elämys, miten ei kannata toimia. Kyllä se siitä!
 

Jos naamalla näkyykin pientä viherrystä siitä, että edeltävä sukupolvi venyttelee mukavasti auringon lämmössä, niin löytyy niitä ilon aiheita lähempääkin. Ja viherrystä muualtakin kuin peilistä... sentään!


Lamoherukkaa on saanut jo leikatakin, kun on valunut komeasti kiviltä alas nurmikolle, ja siitähän se vain tuuheutuu entisestään. Kerrassaan mainio kasvis! Siellä täällä harvakseltaan erottuvat pienet soirot ovat erilaisten pensasruusujen alkuja, vaaleanpunakukkainen pensashanhikki ja ties mitä muuta somaa. Viimesyksyinen patjarikkokin on vallannut A3:n kokoisen alueen omaan käyttöönsä. Ja näyttää tekevän jo kukan nuppuja!


Talon edustalla, johon sokkelin kiveystäkin kehuin tunnustin harjoitelleeni, olen kylvänyt yksivuotisia iloja, ja ainakin paperikukka ja ruiskaunokki itävät jo.


  
Suosin suoraan maahan kylvettäviä kesäkukkia, joista yksi viime kesänä kylvetty on näköjään viihtynyt paikallaan niin hyvin, että jatkaa kasvuaan siinä edelleen, varsien ollessa jo nuopollaan ensimmäisistä nupuista. Ihana, sitkeä siperianunikko!


Vuosi sitten siirtelin luonnostakin mukavan näköisiä puskia pihalle kasvamaan, ja hyvin näyttävät ravinteikkaassa puutarhamullassa viihtyvän. En edes muista mitä tuossa kasvaa, mutta ainakin puna-ailakkia siirsin ja jotain kurjenpolvia. Minusta on tosi kiva, että näitä massiivisia neliömääriä voi vihreyttää ihan oman maan kukkasillakin, kaiken ei tarvitse olla kaupan taimista kasvatettua!


Kylmistä ilmoista kertoo sekin, että täällä kukkii edelleen iloisesti sekä maahan istutettu perunanarsissi että siniset helmililjat. Ovat toisella kierroksella jo.


Sisätiloissa huonosti voinut muratti on virkistynyt kevään viileydessä kummasti, mutta olisiko aika saada kuivahtaneen kanervan tilalle jotain vähän iloisempaa? :D


Lämpimämpiä jatkoja toivotellen,
Mummelssoni
 

11 kommenttia:

  1. Tänä keväänä on kyllä tullut taivaalta niin paljon vettä joka ikisessä olomuodossaan, että kesän on PAKKO olla yhtä pilvetöntä taivasta ja aurinkoa! Ehkä sitä pian pääsee pihalle touhuamaan ilman pitkiä välikalsareita. :D

    VastaaPoista
  2. Teillä on kyllä komia puuliiteri (tilaat vielä samanlaisen puutarhavälineille) ja leikkimökki on totisesti muuttunut parempaan suuntaan. Kivimuuri on kyllä ihana. Tsemppiä siihen nurmikon kasvuun, kyllä se sieltä.. Ritu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se, itse asiassa mies puhuikin vähän sen suuntaisia että jos tekisi toisen juuri noille puutarhavälineille. Olishan se aika ihana!

      Poista
  3. kylläpäs teiän piha näyttää jo niin kauniilta :) muistan ne teidän muutaman vuoden (?) takaiset epätoivoiset hetket kun pihassa oli pikkuisen tekemistä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm.. kesä 2012 muuton jälkeen oli ainakin melko painajaismainen, kun ei päästy edes aloittamaan mitään kun satoi koko kesän, mutta seuraava se vasta olikin, kun päästiin aloittamaan ja selvisi se kivien määrä... :D

      Poista
  4. Noniin, näiden kuvien myötä tekisi mieli mennä möngertämään tuonne omalle pihalle, mutta ehkä sitä pitää malttaa mennä nukkumaan.. Onhan se päivä huomennakin! :)

    VastaaPoista
  5. Jospa sitten kesäkuu olisi nimensä veroinen, kun nyt on ollut kylmää ja SATEISTA. Mieluummin näin päin mitä viime vuonna, kun toukokuu oli lämmin ja kesäkuussa joutui vetämään ne pitkätkalsongit jalkaan. Sekin oli meinaan aika synkkää. Toki tietenkinhän sitä toivois, että koko kevät ja kesä hellisi lämmöllä :)

    VastaaPoista
  6. Hih hih, nuo sienet kiven vierellä näyttää just siltä, mitä ilmat on ollu. Pakko on ollu kasvaa, mutta mahollisimman lähekkäin että vieruskaverilta vähän saa lämpöä... :D :D
    -Sanna-sys-

    VastaaPoista
  7. Näyttää todella kauniilta teidän piha<3 Varsinkin tuo talon edusta kivineen<3<3<3Täällä meilläpäin on niin sanotusti ikivihreää joka pistää kaipaamaan kyllä kevättä jolloin näkee luonnon puhkeavan kukkaan ja vihreään ihan oikeasti. Täällä sitä ei huomaa muusta kuin puista, välillä on ruskeat lehdet ja välillä vihreät ja välissä kuukausi ilman lehtiä...

    VastaaPoista
  8. Kylläpäs teillä näyttää kivalta!

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.