keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Ensimmäiset kesäkukat

On tämä kyllä niin mainiota aikaa, kun on kevät


Joko mainitsin, että on kevät? Tykkään niin hirveästi!




Lisätutinaa aiheutti ihana lähetys Greencarelta. Multaa, lannoitteita - mmm kaikkea ihanaa! Tegeran puutarhakäsineetkin olivat juuri sopivaa kokoa - että sattuikin! Lannoite-poretabletteja on testailtu tässä parisen viikkoa, ja liekö johtuu siitä vai jostain muusta, mutta omat siemenkasvatuspelakuut alkavat työntää ensimmäisiä kukkavarsiaan. Ja lapsista on tietysti superhauskaa seurata, miten poretabletti liukenee kasteluveteen...




Keittiön pöytä on meillä kyllä iso, mutta alkaa sekin käydä pieneksi, kun tämä villi viidakko valtaa alaa. Kun saisi kaikki jo ulos!


Keisarinelämänlanka kuristaa riippapelargonia - tappelu!


Uloskin on jotain jo saatu, kun hyödynsin aikaisemmin mainitsemastani lähetyksestä saatua  kesäkukkamultaa Multasormen kesäkukissa. Koskaan aikaisemmin minulla ei ole ollut keijunmekkoa, mutta monta kesää olen sitä ihaillet katsellut. Nyt on, ja varmaankaan ei viimeistä kertaa, mikäli suinkin saan sen kasvamaan ja menestymään. Suunnitelmissa olisi laittaa kaunokainen riippumaan johonkin, mutta toistaiseksi se saa viihtyä kelapöydän ääressä.




Pääovelle laitoin ison irtolaatikon (jostain pöydästä kai peräisin), johon istutin monen monta somaa kesäkukkaa. Miljoonakelloa, jotain valkoista neilikkaa ja hopea-jotain. Käpälää? Taakse nappasin palasen viiruhelpiä - jos se vaikka kasvattaisi kunnon pehkon tuonne taustalle. Vähän vajaaksi tämä jäi, eli vielä on asiaa kukkakauppaan!



Olen kyllä varsin ihastunut kaikenlaisiin neilikoihin tässä lähiaikoina. Sulkaneilikka, voi että niitä on hirveästi ihania noissa taimimyymälöissä! Ketoneilikka taas on niin paikallaan tuossa etupihan paahteessa, ja leikkokimppuna ostettavat roosat neilikat on tällä hetkellä ihan ykkössuosikkeja maljakkoon.




Pensastomaatteja olen alkanut ulkoiluttaa päivittäin, vaikka ensimmäinen ulkoilukerta meinasikin päättyä katastrofiin. Kai ne pökräsivät äkillisestä lämpötilan vaihdoksesta ja tuulesta, kun menivät ihan kyykkyyn koko sakki. No onneksi nousivat kuitenkin, ja elolla ovat edelleen. Mutta pitkäpinnaista karaisua ne taitavat kaivata!




Maahumalaa, tuota joidenkin puutarhureiden kauhua, kävin nyppimässä muutamia alkuja istutuksista ruukkuun, jotta saan sitä myöhemmin kesällä amppelien reunoille roikkumaan. Minusta maahumala on ihana keksintö, vaikka leviääkin aggressiivisesti!




Huomatkaa muuten, että maahumalan palasen alla on aikaisemmin nikkaroimani istutuspöytä, varsin kauniisti harmaantuneena! Ei tullut pintakäsittelyä, eikä se sitä kaipaakaan.


Akaisemmin tyhjäksi jääneeseen tonkkaan ostin myös korostusta, mutta pakko paljastaa, että sitä ei ole siihen vielä istutettu, vaan ainoastaan tökätty ruukku tuohon tonkan suulle. Siitä kuitenkin hahmottaa jo idean.




Alkaa olla töihin lähdön aika, ja aurinkokin alkoi sopivasti aamun vesisateen jälkeen taas paistamaan. Jätetään ruosteinen tirppa kylpyaltaineen nautiskelemaan hyvistä säistä ja mennään itse siisteihin sisätöihin. Adios!




Puutarhatuotesetti saatu blogiyhteystyönä Greencarelta.

10 kommenttia:

  1. Neilikat ovat jälleen muodissa!
    Ja niistä löytyy uskomattomia värejä ja lajikkeita!
    Ihana tuo puinen istutuslaatikko ja kopat!
    Lempeitä toukokuun tuulia täältä Mantelilaaksosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai ne on muodissa, no sehän selittää sen että niitä näkyy taas! :D

      Poista
  2. Upeita taimia ja tomaatteja. Siis neilikoita?? Vanhojen ihmisten kukkia, olen kyllästetty niillä lapsena ja kestää varmaan vielä muutama vuosi ennenkuin tälläinen tunne häipyy :D Mut onhan ne kauniita kuitenkin...silti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhojen ihmisten.. :D :D Ilmankos niistä tykkäänkin! Eikös pelakuutkin ole mummokukkia.. ;)

      Poista
  3. Mukavia yksityiskohtia sun puutarhassa. Keijunmekko on kyllä kaunis! Onko se yksvuotinen? Sain juuri tänään lähetyksen Viherpeukaloilta. Sormet syyhyäis istutushommiin, mutta penkki on vähän kesken ja tarvin siihen apuja toiselta puoliskolta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, yksivuotisena olen sitä ainakin pitänyt! Toivon mukaan tuo lintuhäkki on syksyllä eri runsaan näköinen! <3

      Poista
  4. Kyllä tosiaan vaikuttaa jo keväältä. :-) Meillä tomaatit kasvihuoneessa alkavat kohta kukkia - ovat tosin ostotaimia. Itse kasvatan vain avomaankurkun, kesäkurpitsan ja talvikurpitsan taimet. Haaveilen iiiisosta kasvimaasta, jossa voisi kasvattaa kaikkea mitä mielii, mutta meidän pihaan sellaista ei mahdu.

    Mullakin on nyt herännyt neilikkainnostus! Niistä on tullut ihania uusia värejä. Takuuvarma kukkija läpi kesän, jos jaksaa nyppiä vanhat pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan olisi ihan viisasta tuo ostotaimien hankkiminen, mahtuisi kodariin ja keittiöön keväällä vielä itsekin. Meillä kun tuppaa olemaan tätä nykyä vähän ahdasta.. ;)

      Poista
  5. Neilikat on ihania! Minua ei ole kyllästetty niillä ja olen jopa tykästynyt leikkokukkinakin niihin taas, vaikka siinä käytössä olivat pitkään minulle epämieluisia. Harjaneilikoita on tullut muutaman vuoden ihasteltua pihassa ja siemeniäkin tulee ostettua lisää lähes joka vuosi, vaikka kylväytyvätkin itsekin.

    Tykkään myös pelargonioista ja tänä vuonna huomasin yllätyksekseni ihastuvani myös petunioihin. Petuniat ja miljoonakellot ovat olleet minulle pitkään ei nyt inhokkeja, mutta ei ostoslistallakaan.

    Meneeköhän se kukissakin silleen, että omien isovanhempien aikaisia juttuja ihannoidaan, mutta omien vanhempien ei. Lapsille annettavissa nimissähän se menee ainakin niin.

    VastaaPoista
  6. Maahumalako riesa – eivät ihmiset ymmärrä maanpeitekasvien ideaa! Ja kyllä, mainio lisä muissa istutuksissa myös.

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.