lauantai 30. toukokuuta 2015

Armas aika

Kyllä se taisi nyt oikeasti tulla. Kevät kesti minulla pari päivää, ja nyt tuli kesä. 

Kaunis, lämmin ja erittäin pitkä päivä takana. Aamuvarhain ensiksi koululle laulamaan armasta aikaa, ja sitten nauttimaan siitä kotiin. Monen työillan katkaisuksi minulla on nyt vapaa viikonloppu, ja siitä on kyllä otettu kaikki ilo irti.


Pihalle on tehty uutta kukkapenkkiä, ja siinä sivussa naputeltu kaikenlaista jännää, mistä kerron lisää myöhemmin, mutten malta nytkään ihan hiljaa olla. Mutta jotten paljastaisi enää enempää, kerrottakoon tähän väliin, että paviljonki on pystytetty eikun yläkuvan kukintaa aloittelevat kaunottaret ovat oman metsän antimia, eli viime kesänä tontin reunoilta pihaan siirrettyjä. Ihan perennoista menevät nekin, ja niitä oikeastaan ovatkin, jos perennan määritelmä on monivuotinen, ruohovartinen kasvi.

Voi ilta-aurinko, voi lämpö! Voi voi!


Joku muukin on alkanut viihtyä ulkona. 


Aloitamme vuosittaiset ulkoilumme tämän herran kanssa samoihin aikoihin, ja kun siippa tönii tätä eläjää välillä kylmällä säällä ulos, yritän torua ja kerron ymmärtäväni sisälläolohaluja paremmin kuin hyvin, ja ettei ole pakko ulkoilla jos ei halua. Kyllä kesällä ehtii. Ja se kesä on NYYYT! Itikatkin saapuivat tänään, mutta ei paljon haittaa. Tulkoon vaikka kumikäärmeitä, nyt tarkenee!

4 kommenttia:

  1. No, kuka sitä nyt kylmällä haluaa ulkoilla... Ihana kisu ja kivat, keväiset kuvat!

    VastaaPoista
  2. Ensimmäisessä kuvassa näyttää olevan ojakellukka. Mullakin on sitä kukkapenkissä, se tuli vahingossa mullan mukana ja annoin sen jäädä kun olen tykännyt siitä lapsesta asti. Ihan tavallisen päivänkakkarankin olen antanut kasvaa kukkapenkissä ja siitä tulee rehevämpi kuin luonnossa. Ja nyt meille on ilmestynyt kanervaa kivikkorinteeseen sammalleimujen sekaan ja sekin saa jäädä kasvamaan. Luonnonkasvit ainakin kestää ja leviää vähällä vaivalla.

    Mari K.

    VastaaPoista
  3. Kyllä nyt on tosiaankin KESÄ! ♥
    Eilen istuteltiin miehen kanssa kukkia pihalle ja nautittiin samalla katsella eläinten nauttimista pihalla olemisesta. Tämä se on sitten ihanaa aikaa :)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.