tiistai 14. huhtikuuta 2015

Toisen romu, toisen ei

Kotikylämme nuorisoseurantalolla tehdään remonttia, ja sisälläni asuva dyykkari on ollut tuntosarvet koholla jo pitkään, kun talon ohi ajellessa silmiin on osunut purkutavarasta koostunut romukasa. Yhtenä päivänä sitten olin havaitsevinani rojuen seassa osan puisista A-tikkaista, ja minun teki mieli lyödä jarrut pohjaan keskellä tietä. Maltoin kuitenkin mieleni, esitin kypsää aikuista ja jatkoin matkaani tikkaat mielenpohjalla kihelmöiden. Samana iltana otin selvää talon omistajasta ja soitin kysyäkseni, saanko ottaa hänen roskiaan.
 


Sain luvan, ja huvittuneena omistaja lupasi tarjota pullakahvit, jos veisin koko kasan.


Ihan kaikkea en saanut hoidetuksi pois, mutta muutamia kiinnostavia juttuja löytyi. Puupenkistä näkyi kasan alta vain pääty, ja kokoakin penkillä oli sen verran reilusti, etten olisi sitä farmariin saanut mahtumaan. 

 

Siippa mukaan roudariksi, ja uudelle dyykkausreissulle peräkärryn kanssa. Saalina oli komea, massiivinen lankusta nikkaroitu penkki, joka saa kunnian jäädä ulos harmaantumaan. Siinä on puutarhurinkin hyvä lepuuttaa selkäänsä pihatöiden välissä.


Tämän ihanan rupelihanan meinasin jo hylätä, koska se on putken jatkona minun makuuni väärinpäin, mutta koska siippa sanoi saavansa hanan kyllä käännetyksi haluamaani vinkkeliin, otin senkin onnesta soikeana matkaan.


Olen iloinen näistä löydöistä ja siitä, että kesä kesältä pihamme alkaa saada enemmän persoonallista ilmettä, eikä muistuta enää pelkkää rakennustyömaata. Tikkaat jäävät ulos köynnösten kiipeilytelineeksi. Ne vaativat muutaman tukiriman pysyäkseen pystyssä, mutta köynnöksiä ne kestävät pikkuremontin jälkeen vallan mainiosti. Hana putkineen istutetaan tietysti keskelle kukkapenkkiä.


Talon seinustalta on vihdoinkin sulanut lumi, ja pienen siistimisen jälkeen saan nyt keskittyä muistelemaan, mitä kaikkea siellä olikaan kasvamassa. Pikkuhiljaa aion luopua pihalle tökityistä kasvien nimikylteistä, ja jos jokin jättää nousematta keväällä, se saa jäädä. Jos en muista jonkin kasvin lajimääritystä, sekään tuskin on kuolemanvakavaa. Varsinkaan, kun huomaan tunnistavani kuitenkin jo pääryhmiä (esim. "tuo on joku maksaruoho"). Onko sillä niin väliä, mitä ne tarkemmin olivat, pääasia että kasvavat!

Jokohan tänä kesänä saan tämän kaistaleen täyteen kasveja niin, ettei hiekkaa enää erotu?


Maksaruohot siinä ovatkin jo ajan hermolla, ja aloittelevat uutta kasvuaan heti, kun lumen alta löytyivät. Samoin hopeahärkissä on elon merkkejä havaittavissa. Se tunne, kun koko kesä on vielä edessä, on jotain niin mieletöntä!!!



Ja sisällä sen kuin viherrys lisääntyy. Tomaatit rehottavat jo yli parikymmensenttisinä, tarhadaaliat pitäisi raaskia koulia omiin kippoihinsa kasvamaan, ja keisarinelämänlanka itää.




Voimaannuttavaa viherrystä sinunkin viikkoosi!

10 kommenttia:

  1. Nuo aarrekasat on ihan parhaita. Ihanat tikkaat! Just eilen näin samanmoiset Suomen huutokauppakeisari -ohjelmassa, tosin jäi näkemättä mihin hintaan ne myytiin.. =)

    VastaaPoista
  2. Meiltä löytyy noita kasoja ihan omasta takaa.... =) Muutimme vanhempieni taloon, vanhaan kouluun, ja paikkoja tyhjätessä on löytynyt vaikka mitä! Joskin paljon myöskin sitä ihan romua... Työnsarkaa riittää... Mutta löydetty on juurikin samanmalliset tikkaat ja viimeisimpämpänä penkkisi kanssa samaan henkeen tehty pöytä, josta maalaamalla ja jalkoja lyhentämällä tuli hieno olohuoneen pöytä =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavia kaivajaisia! Mikäs sen siistimpää kuin kaivella ihan omia romuja! :D

      Poista
  3. Hyvät löydöt! Hana puutarhapenkissä :D, kun toimis vielä vesiletkuun kytkettynä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Teoriassahan sekin voisi olla mahdollista, mutta taitaa jäädä ideatasolle. :D

      Poista
  4. Riemusta hihkuen oisin ottanut myös tikkaat ja penkin. Onneksi toisen romulle lähes aina löytyy joku joka arvostaa.

    VastaaPoista
  5. Oot haka löytämään noita "aarrekätköjä" :) Mukavia ideoita puutarhaan!

    VastaaPoista
  6. Eihän nuo todellakaan ole mitään romuja ! Ihanaa kun pääsee tonkimaan,niin se vain on, et toisen romu on toisen aarre ;)

    VastaaPoista
  7. Tikkaat ja penkki on kyllä huippulöytöjä :) Jopas sun tomaateilla on jo pituutta. Mulla meinasi tyssätä tomaattien kasvu vallan kokonaan. Olivat vissiin liian valottomassa paikassa. Nyt kun siirsin ne aurinkoisimman ikkunan eteen niin johan niihinkin on alkanut tulla elämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että sait tomaatit vielä innostumaan! Taitavat tosiaan kaivata runsaasti valoa, onneksi meillä on talon julkisivu ja suurin osa ikkunoista etelään päin.. :)

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.