perjantai 10. huhtikuuta 2015

Väkinäistä kevättä

Multasormessa oli tänään kevätkauden avajaiset, tai mitkä lie viralliselta nimeltään, mutta karmean kylmä tuuli ja räntäsadetta enteilevä sää sai ostohalut kyllä karisemaan aika lähelle nollaa. Kevättunnelmat ovat kaukaisia haaveita vain!


Onko tuo nyt sellainen perunanarsissi? Sellaisen ostin kädet kylmästä tutisten, kun oli niin soma. Tykkään muutenkin näiden sipulikukkien hankinnasta, koska niitä voi hyödyntää monivuotisina, kun työntää sipulit äiti maan helmoihin. Peltipöntön kylkiä vihmoo tuulen mukana vaakatasossa maahan satava räntä - eiks ole keväistä!


Jossain nämä ressukat ovat kuitenkin alkaneet lehtiään avaamaan, toivottavasti tämä ostamani puistoruusu 'Ilo' ei palellu tuolla ulkona, kun etupihallakin on vielä ehjä hankipeite. Taidan nostaa ainakin yöksi sisälle sen, kunnes saan istutetuksi maahan.


Ja lisää siemeniä! Ja sipuleita! Mukuloita ja juurakoita! Ehkä jonkinlaista keväthöyrähdystä sitten kuitenkin on ilmassa...?


Marskinliljat tuovat hauskaa vaihtelua romanttisiin röyhelökukkapenkkeihini, ja tuo Keisarinelämänlanka taas on juuri sitä röyhelöä. En ole ennen tällaista nähnytkään! Voin melkein jo nähdä sen kerrottuine kukkineen köynnöstuessa. Aaawww! 

Sisälle ostin yhden lisämuratin entisten ruipeloiden esikuvaksi - jos vaikka innostuisivat esimerkin avulla kasvamaan komeammiksi. Nätti turhakekin piti sille hankkia.. mikä se nyt sitten olisikaan.. aluslautanen yläkehyksellä? Teline? Pidike? Pääasia että se on kaunis.



Pelargonit, tammikuussa multaan kylvetyt, kasvavat tuskastuttavan hitaasti. Mutta kuitenkin kasvavat, ja näyttävän viihtyvän ihan kohtalaisesti. Odottelu kasvattaa luonnetta.



Viisi viikkoa sitten napsin kelta- tai valkokirjokanukan oksista talvipistokkaita ajatuksena kokeilla, tuleeko niistä mitään. Toinen kokeiluerä on jääkaapissa hiekkaan puoliksi upotettuna, toinen erä oli huoneenlämmössä vesilasissa, ja näitä vedessä heränneitä on jo viisi siirrettynä ruukkuun, kun tekivät veteen hentoa juurta.


Vedessä oksanpätkät työnsivät lehteä ja kukkaa niin että sitä oli ilo katsella, mutta juurtumisen varmistamiseksi napsin liiat lehdet pois ja jätin vain ylimmät. Vielä ovat ainakin hengissä ja hyvissä voimissa, ja minulla sen mukaisesti odotukset korkealla!


Järjestystäkin piti taas myllätä, ja vähän jäi haittaamaan tuon suuren arkun paikka, sille ei oikein löytynyt sopivaa koloa enää. Saapa nähdä kauanko maltan katsella tätä tupaa näin.


Kiikkutuolin alla on niin nätin värinen matto, että pitää sitä vielä erikseen korostaa. Se löytyi paikallisesta Ale-makasiinista ihan etsimättä, ja vaikka ensiksi ajattelin sen alkavan keittiön matoksi, oli se siihen pestiin ihan liian lyhyt. Sitten se oli aikansa vessassa, kunnes tälläsinkin sen keinun jalasten alle. On se vaan hauskaa, miten esineistä tulee kuin uusia, kun niiden paikkaa vaihtaa.



Pahoittelut kaikille ompelupostauksia odottaville - tämä kevään kaipailu nyt vain on mielessä tärkeämpänä! Ompeluksia olisi kyllä vinot pinot kuvaamista odottamassa, mutta jotenkin nyt ei huvita. Onneksi tämä on harrastus, ja voin itse päättää, mikä milloinkin huvittaa. Melkoinen tyrannimummo. 

11 kommenttia:

  1. Vaasassa pilvistä ja +7, mutta kuulemma kylmä tuuli. En ole päässyt kuumeeltani itse ulos.

    Söpöjä kukkahankintoja!

    VastaaPoista
  2. Keväällä taimikasvatus on ajankohtainen, hurahdusvaihe ;) Hienosti pelakuut kasvaakin.

    VastaaPoista
  3. No mutta nythän on nimenomaan kevät ja puutarha-aika parhaimmillaan. Ajankohtaista, ajankohtaista kato :D ompeluita voi postailla sitten niinä sadepäivinä!

    VastaaPoista
  4. Joo perunanarsissi, ja eikö tuoksukin hyvältä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten en edes tajunnut haistaa sitä? :D Asia täytynee korjata pikapuoliin, tosin juuri nyt kyseinen kasvis on lumipeitteen alla.. :(

      Poista
  5. Terhakkaat pelakuut! Tuo Marsikinlilja on minulle ihan uusi tuttavuus. Onko se monivuotinen vai yksivuotinen?
    Sain muuten ekaa kertaa teteet nousemaan syksyistutuksen jälkeen! Jotenkin olen aina onnistunut sössimään ne. Perunanarsisseja en ole vielä onnistunut talvehdittamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäis olla monivuotinen, mutta on tosi arka talvimärkyydelle. Saa nähdä miten käy, pitä'nee ainakin istuttaa hiekkakumpuun.

      Poista
  6. Minäkin haluan perunanarsissin! ! Ja voi että sormet alko syyhyämään päästä jotai istuttaan ja kylvämään. ..nyt tulee sankasti räntää, mut eiköhän se kevätkin sieltä....pikkuhiljaa! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä herättiin tänään valkoiseen maailmaan, melkein tekee mieli heittää kunnon itkupotkuraivarit kun uutta lunta saa, vaikka on tilannut kevättä! ;)

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.