perjantai 17. huhtikuuta 2015

Pieni vihreä mies ja muita virityksiä

 Niitä vihreitä kankaitahan tosiaan oli aika lailla...

 

Niinpä täällä vihertää nyt vaatteissa. Pihallakin jo arasti vihertää, ja jos ollaan ihan rehellisiä, enemmän kiinnostaisi nyt kuvata ja silitellä niitä ulkovihreitä, mutta pitää tässä hommassa joku roti säilyttää. Jos jätän viikkokausien ompelukset kuvaamatta, kynnys kuvata niitä myöhemmin kasvaa aina vain suuremmaksi - siispä mummot ruotuun!


Mammanpoika sai alusvaatekerran Eurokankaan paloista löytyneestä superihanasta raitavihreästä. Oikea pappakalsarikangas! 

Tuollainen kolmevuotias on aika vekkuli. Ymmärtää paljon, ehtii vielä enemmän ja yllättää usein puhumalla jotain älyllistä. Sydäntä särkee sanomattomasti se pikkuinen vesseli, joka eilen illalla löytyi hukkuneena kotinsa lähistöltä. Ihan saman ikäinen kuin tämä meidän aurinko! En osaa sanoa mitään järkevää. Kyllä te tiedätte.



Isompi poika, eskarilainen, joka sai tänään osakseen pelkkiä kehuja kouluunsiirtymiskeskustelussa, sai isompien poikien paidan. Rintatasku on ommeltu reunat avoimina paikalleen, reunat saavat rispaantua ja rullautua pesussa vapaasti. Tästä tuli heti uusi lempipaita, mutta miten minusta näyttää, että tässä on jo valmiiksi melkein lyhyet hihat! Apua, äitin iso poika!


Ja "isompien" immeisten vaatteita sitten, pitkästä aikaa. Syksyn Ottobre Womanissa ollut New Boheme -tunikakaava jäi ensikokeilun jälkeen odottamaan kaavanmuokkausta, ja nyt lumisateisen kesälomani kunniaksi tartuin vihdoin toimeen (niin, kesäloma - saa nauraa...).


Leikkelin sieltä ja taittelin täältä, ja leveyttä lähti alaosasta yhteensä reilusti yli 10cm. Nyt tämä kaava on niin minua!


Tämäkin kangas on Eurokankaan paloista, pystysuunnassa kulkee hennot reikäpitsikuviot ja vaakaan taas näyttää olevan jotain tummuuseroa raitojen muodossa. Voi kun tällaisia kankaita löytäisi enemmän!


Jos osaisin, ja jos meillä olisi tilaa nettikaupan varastolle, perustaisin hempeiden vaatekankaiden verkkokaupan. Roosaa, harmaata, pellavaa, valkeaa, kaikkia pehmeitä värejä ja sellaisia kankaita, trikoita ja muitakin, joita ei tahdo saada mistään. Sitä, mistä minä niitä saisin, en tiedä. Mutta onhan niitä nyt jossain, kun valmiissa vaatteissakin niitä on! Mitä luulette, olisiko sellaiselle kaupalle kysyntää laajemminkin, vai löytävätkö kaikki muut omiin vaatteisiinsa kankaat jo olemassa olevista verkkokaupoista?

Huivi on Ikean sisustuspellavasta ommeltu tuubi, kerrankin tarpeeksi muhkea! Alla oleva mekko on vanhempaa tuotantoa ja löytyy kaukaa historiasta tästä blogista.

Jo aika lähelle etsimääni kangaskategoriaa meni tämä SuttuPitsii-trikoo, johon sovelsin samaa OB:n taskutunikakaavaa rankalla kädellä.


Kankaan vähyyden vuoksi ja siksi, että vaakatasossa kulkevat suuret kuviot olisivat kärsineet turhista leikkauksista, jätin taskut ja leikkaussaumat kokonaan pois sekä edestä että takaa. Myös olalla kuvio jatkuu ehjänä, koska hiha on etu- ja takakappaletta, eikä pyöriöllä ole saumoja. 


Alkuperäistä tässä tunikassa on enää etukappaleen pääntien laskokset - tai no, niitäkin kyllä muokkasin. Tykkään tästä muuten kauheasti, mutta koska kangas on aika vahvaa trikoota, jää laskosten muodostama väljyys eteen pussittamaan. Siksi tämä meneekin myyntiin, ja löytyy pikapuoliin täältä. Toivottavasti joku keskivertovauvamasun omaava 36/38-kokoinen tämän löytää - nimittäin sellaisen parina tämä olisi ihan supersöpö!

Sainpas tehtyä kokonaisen postauksen ompeluksista! Phuuh! Pahoin pelkään että seuraavalla kerralla höyryän taas kasviksista, vaikka ompeluksistakin on osa edelleen kuvaamatta. Mutta kun tämä kevät!!!

3 kommenttia:

  1. Kuvaamallesi kangasnettikaupalle olisi todellakin kysyntää! Neutraaleja, laskeutuvia kankaita, joissa olisi joku juju kuitenkin. Sellaisia tarvittaisiin enemmän! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohdullista kuulla, etten ole ainoa joka tällaisia ei löydä!

      Poista
  2. Varmasti olisi kysyntää hillitymmillekin kankaille, sillä nyt netissä on lähinnä retroa väri-ilottelua. Hienoja ompeluksia :)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.