keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Kaikki tämän talon vihreät

Mitä kuuluu kylvöilleni? Ihme kyllä suurin osa on edelleen elossa, vaikka vaaratilanteita on riittänyt. Pelargonit olivat vasta sentin mittaisia, kun vietin pitkän viikonlopun Prahassa unohtaen kokonaan valmentaa siippaa taimenkasteluun, ja sen seurauksena muutama kitukasvuinen riippapelargoni menetti henkensä lopullisesti. Topakammin kasvaneet appleblossomit selvisivät siitä jokainen.




Toinen, vielä pelottavampi tilanne taas oli päinvastainen, sillä kuopuksemme oli päättänyt huolehtia taimien kastelusta, ja se kastelu ei tapahtunutkaan varovasti suihkepullolla, vaan ihan reilulla kädellä kastelukannusta, ja reilusti kädenlämpöisellä vedellä. Suurin osa taimista lillui kyljellään mutavellissä, ja luulin jo kaikkien kuolevan, mutta ihme kyllä suurin osa selvisi siitäkin. Nousivat pystyyn ja jatkoivat kasvuaan, tomaatitkin, vaikka niillä oli siinä vaiheessa vasta neulan ohut varsi ja pienet sirkkalehtien alut.


En tiedä mikä noissa riippapelargoneissa alun alkaenkin on mättänyt, mutta eivät ne kovin hyvinvoivilta näytä. Molemmilla ostamillani pelargonin siemenillä oli samat kylvö- ja kasvatusohjeet, mutta samanlaisista olosuhteista ja tasapuolisesta kohtelusta huolimatta suuri osa riippapelargonin siemenistä jäi itämättä ja itäneetkin ovat olleet kituliaita. Onneksi Apple Blossomit näyttävät viihtyvän hyvin eteläikkunan valossa.


Pelakuiden seuraksi kylvin jokunen viikko sitten tomaatinsiemeniä, kun toiveena olisi saada muutama pensastomaatti ruukkuun kasvamaan. Bitonto-lajike on minulle entuudestaan vieras, mutta siemenpussin kuvat olivat aika kannustavia. Saas nähdä miten näiden kanssa käy. Ainakin niissä on jo se ihanan kirpeä tomaatin tuoksu, josta tulee niin kesäolo, että ihan huimaa!


Kolmantena kylvin daalioita, ensimmäistä kertaa ikinä. Jos niin pitkälle päästään, että näistä joriineista jotain tulee, talvettaisin mieluusti myös näiden juurakot, mutta kun se kellari puuttuu. Jääkaapissa olisi tietysti sen verran tilaa, joten nyt täytyy heti kysyä, onko joku teistä talvettanut daalian juurakoita jääkaapissa?




Kuvan ottamisen jälkeen peitin siemenet ohjeen mukaisesti mullalla ja kastelin. Sielläpä nyt muhivat kelmun alla - ja minä odotan kasvun ihmettä. Miten se onkin joka kerta yhtä jännää odottaa, että kylvökset alkavat itää! 

Jollain kirpparivisiitillä lähiaikoina löysin huonekasvikirjan, joka tietysti lähti mukaan, nyt kun on se kirjahyllykin! Sitä en allekirjoita, että tässä kirjassa olisi ainoastaan helppoja huonekasveja, mutta on ainakin niitä huonekasveja.





Tästä kirjasta sain lajimääritykset niillekin kasveille, joiden oikeita nimiä en ole tiennyt. Tätä anopinperintöä olen kutsunut aasinkorvaksi, mutta onkohan se kuitenkin muulinkultakorva? Samalta se ainakin näyttää, ja tuossa kirjassani ei aasinkorvaa ole ollenkaan.




Tämä korva, oli nyt kenen tahansa, on sinänsä hauska tapaus, että se on peräisin anopiltani, joka on saanut sen omalta anopiltaan. Tämänkin olisin kertaalleen jo saanut hengiltä, mutta onneksi olin antanut siitä pistokkaita siskolleni, jolta sain kerjätyksi uuden alun, kun omani kuoli. Mitä tästä opimme - aina kannattaa jakaa! Tämä kasvaa aikaa myöten aika rumaksi, ja siitä repsottaa lehtiä vähän joka suuntaan, jolloin otan nuorempia lehtiä vesilasiin ja juurrutan ne uudestaan. Tämän tein taas ihan vasta, ja siksi lehtiä ei ole vielä paljon.

Toinen anopilta saatu on tämä kultaköynnös, joka on kyllä pysynyt hengissä jo vuosia, mutta kasvanut uskomattoman kituliaasti. Monen monta kertaa olen siitä elinvoimaisimpia osia pätkinyt ja uudelleen juurruttanut, ja nyt se näyttää ehkä ensimmäistä kertaa siltä, että se aikoo oikeasti alkaa kasvamaan ja tehdä lehtiä riittävän tiheään.


Olivatpa nämä muille helppoja tai mitä tahansa, niin minulle helppoa huonekasvia ei olekaan. Olen ehdottomasti enemmän pihatarhuri, vaikka siinäkin vasta aloittelija. Osa huonekasveistani kuolee talvella aina, teinpä mitä tahansa. Olen päätellyt suurimmaksi syyksi liian lämpimän talon. Voi miten kaipaisinkin suurta taloa, jossa osan huoneista voisi pitää talvella viileämpänä... tai jos saisi sellaisen kylmän lasikuistin!  Muratti ainakin kiittäisi.


Tämä sissi on pysytellyt hengissä talven yli, en tiedä miten, mutta pieni rääpäle se on. Nyt se on kuitenkin herännyt talvihorroksestaan ja puskee uutta lehteä. Ja minulla on voittajaolo!


Joka kevät hankin kuitenkin uusia huoneen sulostuttajia talvella mystisesti kadonneiden tilalle, ja tämän kevään hankinnoista yksi on tämä. Ajatella, minulla on ensimmäistä kertaa elämässäni rönsylilja!




Pojan hieno näkemys auringosta antaa olemuksellaan valoa koko olohuoneeseen. Eihän se ihan sisustukseen sovi, mutta olen alkanut pehmentyä tällaisissa asioissa. Lasten pitää saada taiteilla! 

Toinen uusi tulokas on liisantyyny, joka näytti ostettaessa rähjäiseltä, mutta piristyi ihmeesti kun leikkelin huonoja osia pois. 


Nyt siihen on kasvanut jo paljon uutta.


Tällainenkin töpökäs meille tuli talvella, olisiko lie palmuvehka.


Tämä ei varsinaisesti kuulu suosikkeihini, mutta minun on annettava tunnustusta sen innokkuudesta. Kukkakaupassa kehuivat sen pärjäävän vähemmässäkin valossa, ja se tosiaan tuntuu pärjäävän. Se pitää majaansa eteisessä, joka on keskellä taloa, eikä se saa suoraa auringonvaloa mistään.




Kodinonni on vähän surkuhupaisa kaveri tällä hetkellä, mutta niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa. Unohdin sen päiväksi keittiön pöydälle, johon paistaa etelästä aurinko, ja se nuupahti. Kirjan mukaan se viihtyykin paremmin pohjoisikkunalla, johon sen heti siirsin, ja nyt se ainakin yrittää toipua.




Sen enempää viherrystä meiltä ei löydykään. Yksikään huonekasvi koskaan ei ole kasvanut meillä ongelmaksi asti - tai no, jonkin sortin juoru oli kyllä innokas, ja sitä sai lyhentää jatkuvasti, mutta senkin onnistuin uuvuttamaan kesken taiston kuopukseni vauva-aikana. Juorun voisinkin hankkia uudestaan, siitä pidin kovasti! 

Nyt on teidän vuoronne kertoa, mitä teiltä löytyy, ja saa antaa vinkkiäkin, miten saisin omat kasvikseni pysymään hengissä talven yli! Perusjutut, vähemmät kastelut sun muut, ovat tiedossa, mutta kun nekään eivät auta. Onko se vain niin, että joko minä tai kasvit, sillä minä taas en pärjää talvea viileässä? ;)

Ps. nuo kylvämäni daaliat ovat tarhadaalioita pussin mukaan, ja pussissa sanotaan niiden olevan yksivuotisia. Saakohan niiden juurakoita talvetettua niin kuin tavallisia daalioita, vai onko daalia ja tarhadaalia ihan sama asia?

13 kommenttia:

  1. Kunnon taimet jo pelakuissa ja tomaateissakin jo noin isot. Mun tomaatit vasta itää, olin vähän myöhäinen. Mulla ei ole mitään viherkasveja enää, kyllästyin sant paulioihin (miten kirjoitetaan) ja saniaiseen. Silloin oli hyvät kukkataimet kaupasta ja saniainen "varastettu" poikanen. Eli ei oo neuvoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielähän sitä ehtii tomaattien kanssa, mulla kasvavat tätä menoa aika isoiksi rokaleiksi ennen kuin saan ne ulos.

      Poista
  2. Hioo hoi, ajattelinpa kysäistä oletko kevätmessuille Helsinkiin menossa? Sain lippuja ja yksi olisi jäljellä epäonnistuneiden arpajaisten johdosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kunpa olisinkin!! Olis niin ihana päästä joskus. Ovat vaan nuo etelän messut niin kauhean kaukana että ei pääse. Kiitos kauniista ajatuksesta! :) ♡

      Poista
  3. Neuvoja en osaa antaa, kun mullakin tahtoo sisäkasveille käydä ohraisesti. Reunustraakkipuu on ollu sitkein. Se on jo varmaan 10 vuotta vanha. Ja yli 5 vuotta sitten saatu orkidea sinnittelee vielä, mutta kukkimaan sitä en oo saanu toista kertaa. Sinulta saaduista terveisistä toinen iti kunnolla ja elää vielä :). Siinäpä minun kukat. Ulos on niin kiva laittaa kukkia, kun luonto huolehtii niistä. Paitsi saa nähdä kuin kävi jo kasvun alkuun päässeille perennoille kun aamulla oli 19 astetta pakkasta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, sielläkö on jo ulkona jotain elämää! Täällä on vielä paksu hanki suojana kaikella. Tässä tilanteessa se on kerrankin vain hyvä. :)

      Poista
    2. Tulppaanien kärjet jo kurkisteli ja krookusten sekä keltapäivänliljat, sekä jotain muuta. Lunta satoi onneksi pakkasta edeltävänä päivänä 10-15cm. Toivottavasti se ois suojannu kukat!!

      Poista
  4. Auttaisiko suihkuttelu siihen lämpimään ja samalla varmaan kuivaan huoneilmaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä.. on noita tullut suihkuteltuakin toisinaan, tosin ei varmaan kovin säännöllisesti. Meillä on iv-koneessa joku huoneilman kosteudenpalautussysteemi, että ihan superkuivakaan ei pitäisi ilman olla.

      Poista
  5. Oletko kuukalenteria seurannut? Yläkuulla (nousevalla) kannattaa istuttaa, kylvää, jakaa. Silloin kaikki lähtee paremmin kasvuun kuin alakuulla.
    T: kuuhullu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai ne huonekasvit osaa ikkunasta katsoa että miten päin se kuu makaa?! ;) Ei vaan voi kai noissa olla perääkin, tosin pistokkaiden juurruttamisetnja jakamiset sun muut ei koskaan olekaan ollut se ongelma.

      Poista
  6. Teillähän on oikein viheriää tähän tupaseen verrattuna. Tällä hetkellä meiltä löytyy vain muratti ja orkidea. Nimittäin vähän samaa vikaa löytyy täältäkin, mikä tulee sisällä kasvaviin vihreisiin. Joulun jälkeen meiltä kuoli kaikki kasvikset ja kuulinkin, että joulukuusi saattaa olla myrkkyä viherkasveille. Ensi jouluna pitää muistaa siirtää kuusiajaksi viherkasvit yläkertaan evakkoon, niin sittenpähän tiedän onko hengettömyyden syy ollut aina minussa vai kuusessa (tai siis kuusisssa).

    VastaaPoista
  7. Elinvoimaisiltahan nuo kaikki vihreät näyttävät! Blossomit varsinkin niin tomeria. Ennen mulla oli aina useita huonekasveja, mutta nyt kun on lapset ja huusholli hoidettavana, niin huonekasvien määrä on karsiutunut pariin sorttiin. Pitäis petrata tässä. Kirjelähetys saapui eilen :) Suurkiitokset siitä!

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.