Leikkimökkejä ja peukalon viherrystä

Se on kuulkaas rouva Mummon vapaapäivä nyt! Ja erittäin tehokas sellainen, kun heti piti ryhtyä pihaa kääntämään, ja ompelukonekin on surissut. Pikainen kirpparikierros on myös tehtynä, ja mitähän kaikkea... vapaapäivinä tehdään koko viikon projektit kerralla!

Paitsi työpäivien kiivas vilistys silmissä, hirvittää myös ajan kuluminen yleensäkin. Ihan pian on kesä, ja ekaluokkalainen, tuo väliinputoaja-ikäinen, jää kesälomalle (lue: ilman hoitopaikkaa). Onneksi työmatkan varrella asuva avulias ystävä on lupautunut katsomaan tyttären perään niinä päivinä, kun menemme siipan kanssa kumpikin aamuksi töihin.

"Läksykotien" alla on tämän päiväisen kirpparikierroksen mattolöytö, Toivonsäde-kirppikseltä löytynyt hempsakka räsymatto tytön huoneeseen. Aikaisemmin Ellokselta ostamani Olle-matto oli pettymys laadultaan, mutta onneksi vanha kunnon räsymatto on aina yhtä luotettava valinta!

Samalta räsymattokirppikseltä bongasin vaaleanpunaisen korivaunun, mutta lasten pettymykseksi se ei ollutkaan leikkimökkiä varten, vaan äidin saumurilankoja! Vähän näppärää nimittäin, kun vaunu mahtuu ompelupöydän alle säilöön, ja on sieltä tarvittaessa helposti esiin vedettävissä. Väri täsmää ompeluhuoneen sijainnin kanssa, sillä sehän pitää majaansa tyttären huoneessa.

Kotitalon huoneiden lisäksi saamme tulevana kesänä sisustella vähän toisenlaisiakin huoneita, sillä olemme hankkineet leikkimökkejä vähän joka lähtöön.

Pihan väreihin sopimaton mutta muuten hyvä ja iso leikkimökki muutti meille viime viikolla, eikä lasten riemulla ollut rajaa. Maalaamisiin ja muihin välttämättömyyksiin menee toki euronsa siihenkin, mutta silti tämä oli paras ratkaisu, sillä uuden rakentaminen olisi tullut reippaasti kalliimmaksi, ja olisi vaatinut myös rutkasti enemmän aikaa. Ja jos joku on tässä talossa pahasti kortilla, niin se on aika. Jos nämä eivät ole ruuhkavuosia, en halua tietää niistä mitään...

Voin kuvitella, miten paljon tämä mökki tästä raikastuu, kun saa valkoista maalia pintaansa! Seinälle tulee tietysti naulakkoa ja hyllyä huvikumpuhengessä, ja lattialle saadaan samanlainen wannabe-lautalattia kuin meillä tässä 1:1 -talossakin on. Astiahankinnatkin jo aloitin, kun löysin kirpparilta sopivaa kattilaa ja kapustaa leikkimökkiin lahjoitettavaksi. Isommat ovat kinunneet jo yöpymislupaakin leikkimökissä, ja saanevatkin lupansa, kunhan oikea kesä tulee. Ihanhan tässä tulee oma lapsuus mieleen (paitsi että meidän leikkimökkiin tuli yöllä itikat sisälle - tuo on niin tiivis, ettei sitä riesaa ole)!

No siellä ne nyt ihmettelee, että miten niin leikkimökkejä monikossa. Se toinen leikkimökki oli vähän isompi ja kalliimpi, mutta ei kauhean kallis sekään. Myyjässä oli pientä huijarin vikaa, ja vaikka tämän toisen leikkimökin verhojen piti olla sohvalla olleessa muovikassissa, ei niitä siellä ollutkaan. Oli vain yhteen ikkunaan, eikä se ihan vastaa käsitystäni kaikista  verhoista. Ei auttanut muu kuin ryhtyä ompelutoimiin.

 

Sohvien verhoilutkin mielelläni vaihtaisin, mutta nykypäivän verhoilukankaiden hinnoilla hautasin haaveen samantien, oikeastaan ennen kuin olin sitä edes suunnitellut. Onneksi verhokankaiden suhteen päästiin puoli-ilmaisella, kun lähikangaskaupasta löytyi vitosella metri sohvan päällisiin hienosti natsaavaa verhoainesta. Nyt vain toivon, ettei puuvillan väri haalistu auringon porotuksen seurauksena!

Sivuikkunoihin pitäisi jotain vielä värkätä, ylös kapoinen kappa tai keskelle tuollainen näköestehörhelö joka etuikkunassakin on. Näin on kuulemma liian alaston.

Pihamaalla kulkiessani kämmenen keskellä sijaitseva peukaloni alkaa vihertää oudosti. Haluaisi kai asettua lähemmäs kämmenen reunaa. Yksi lumipalloheisi on tälle keväälle saatu maahan, ja lisää on tulossa. Kiviaidan reunus täyttynee kesän mittaan kaikenlaisesta kasvavasta. Varjopuoli alkaa toivon mukaan vihertää sammalesta.

Pensasvauvan juurelle lisäsin muutaman hopeatäpläpeipin alun, jotta pensas saisi aikanaan juurelleen vihreä-valkoläikkäisen katteen.

Aikaisemmin sieltä sun täältä hamstraamani perennat alkaisivat olla siirtopaikoissaan oikein sopivan kokoisia muuttoa ajatellen, joten sellaisiakin puuhia on luvassa lähiaikoina. Syksyllä saatiin etupihan suuri perennapenkki kasveja vaille valmiiksi, joten nyt on edessä se projektin paras vaihe. Sitä onkin jo odotettu!