tiistai 11. helmikuuta 2014

Peruspukineita ja "kahvikupposen äärellä"

Ihme ja kumma, en ole tilannut kankaita aikapäiviin (ainakaan paljon)! Sen sijaan olen ommellut tilauksia asiakkaiden omista kankaista, lajitellut omia kangasvarastojani ja ommellut sieltä tarpeen mukaan omille vaatetusta. Tämä vanha raitaneulos on anopilta, oli leikattu jo vaatteen kappaleiksikin, ja niitä muokkaamalla tuli sopivasti 122-senttinen paita. Onhan tämä nyt paljon miehekkäämpi kuin kaikki kuviokuosit!



Käänsin raidoituksen hihoissa alareunaan, jottei tule sellainen kauluri-vaikutelma.





Harmaasta collegepalasta, jonka olemassaoloa tuskin enää muistinkaan, ompelin pienemmälle pojalle housut.


Ihan peruspökät legginsien kaavaa leventämällä, mutta eteen tein polvipaikan tyyliin pienet taskut. Käänteet ompelin oikealle puolelle, ja taskun huolittelemattomat reunat saavat käpristellä pesussa kivasti rullalle.




Kyllä kelpaa hymyillä.. no ehkä hetken, mutta tosiasiassa tämä mies on nyt tässä iässä:



 Kuvia on äärimmäisen hankala saada, varsinkaan valkoista taustaa vasten. Siksipä en edes yrittänyt toista kertaa, vaan teippasin paidan kiinni seinään.


Metsolaan olenkin tehnyt tammikuun aikana sen muistaakseni ainokaisen kangastilaukseni. Siellä oli niitä hyviä tarjouksia tietyissä kankaissa, ja tuo traktorikuosi puhuttelee edelleen eikä siitä nyt ole kenelläkään vaatetta, joten tilasin sitä uudestaan. Pienimmäinen omistaa nyt traktoripaidan. Esikoinen puolestaan sai kaunokirjoitusmekon, ja oli siinä opettajakin vähän katsonut, että mikäs tuo on, kun mekko oli ensimmäistä kertaa tytöllä koulussa päällä. 


Edessä on rintatasku vaikka nenäliinaa varten, näin flunssakauden kunniaksi. Tekstejä en siinä alkanut kohdistamaan, ainoastaan rivit mallasin kohdakkain.



Siinäpä ne viime viikon perusankeat. Jos lähtis tästä vaikka ompelemaan lisää! 

Vinkatkaapa muuten, jos jossain on myynnissä oikein tyttömäisen herkkää ja hempeää kuviovelouria. Itse en minulle tutuimmista verkkokaupoista sellaisia nyt löytänyt, vaikka tarvetta olisi. Onko niin, että herkkien tyttövelourien kohdalla on nyt musta aukko?

Jouduin muuten poistamaan anonyymi-kommentointimahdollisuuden käytöstä. Roskapostia on alkanut tulvia ovista ja ikkunoista kommenttibokseihin niin, että tosissaan jo ärsyttää. Enää ei pitäisi tulla. Pahoittelut tästä muutoksesta niille, jotka eivät kommentoi tunnuksella. Ps. Gmail-tunnusten tekemiseen ei kauan mene! ;)

Ai niin, minulle heitettiin haastekin jokin aika sitten! Kiitos tästä. Olen siihen viimein vastannut ja julkaisen sen nyt tässä samalla. En tätä nyt suoraan jatka mihinkään, mutta haastan tähän mukaan kaikki blogiani lukevat bloggaajat, jotka olen tavannut kasvokkain. Kerrothan kommenttiboksissa, jos otat haasteen vastaan ja vastaat blogissasi kysymyksiin!

IMG_0023 blog


“Määrätynlainen uteliaisuus on johtanut meidän bloggaamaan, liittyi se sitten ympäristöön, luontoon tai maailmanmenoon, omaan elämäämme, harrastuksiimme tai lemmikkeihimme. Monipuolisuus on valttia blogeissa! Jos vastaat kysymyksiini ja jaat viidelle eteenpäin, voit viedä pullakahvit mukanasi (Copy/Paste). (Ei ole aivan pakko jakaa :) Esitän kysymyksiä, mitkä saattavat useinkin tulla esille kahvikupposen ääressä ystävän kanssa keskustellessa. Mitä sinä vastaat seuraaviin kysymyksiini? Voit myös vastata kysymyksiin pelkästään valokuvin.“

1. Mikä on sisustustyylisi?
Ei mitään hajua. En sisusta tyyliuskollisesti, vaan niin, että lopputulos miellyttää omaa silmää. Jos jotenkin pitäisi määritellä, tämä olisi kai jotain maalaisromanttisen, shabby chicin ja pienesti teollisen tyylin sekametelisoppaa. Tähän kotiin sopii kaikki, mistä itse pidämme, tyylillä ei niin väliä. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin en edes tiedä, mitä kaikkia sisustustyylejä on määritelty olevan olemassa.





2. Mihin huoneeseen olet panostanut eniten sisustaessasi?
Rahallisesti varmaan keittiöön, koska muistatte varmaan upean Romuritari-pöytämme uusine tuoleineen... ja lamputkin vielä. Olohuoneessa taas on niitä huonekaluja, joihin olen käyttänyt eniten työtunteja kunnostaessani niitä.





No jaa, on niitä näköjään vähän joka huoneessa...



3. Mihin käyttäisit paljon rahaa ilman huonoa omaatuntoa?
En mihinkään. Pihi ei käytä rahaa tuntematta kolkuttelua. Tai no, ruokaostoksilla ei kolise missään. Ruokaa kun on pakko hankkia.

4. Mihin käytät paljon rahaa?
En mielestäni mihinkään. Mutta jos vertaa vaikka naapurin isäntiin, niin tuhlaanhan minä toki enemmän kankaisiin kuin he ikinä yhteensä. Kaikki on niin suhteellista!

5. Mistä onnesta unelmoit?
Ihan tästä tavallisesta. Siitä, jota kai elänkin. Tasaisesta arjesta rakkaiden kanssa. Terveydestä, ystävistä ja olemisesta. En toki panisi pahakseni, jos tämä parivuotias kotimme muuttuisi yhtäkkiä upeaksi, vanhaksi taloksi, jossa neliöt kerrottaisiin nykyisestä kahdella.

6. Mikä olisi mielestäsi huonoin onni?
Terveyden tai rakkaimpien menettäminen.


7. Missä asiassa olet tunnollisin?
Niissä, joita olen luvannut muille.


8. Minkä inhimillisen virheen annat helpoiten anteeksi?
Toivottavasti kaiken.


9. Mikä on naisen parhain ominaisuus?
Herkkyys, tai miksi sitä sanoisi... sydämen sivistys.


10. Mikä on miehen paras ominaisuus?
Samaa toivon tasapuolisesti molemmilta. Luotettavuutta ja ihmistenlukutaitoa.

8 kommenttia:

  1. Ai että kun nauratti tuo naapurin insäntä -vertaus :D :D
    Mistäs sitä ikinä tietää naapurin isäntien heikkoudet!
    Ja sydämen sivistys - hienosti sanottu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No yllättyisin kyllä, jos herrat kankaita ostelisivat... :D

      Poista
  2. Tosi kivoja vaatteita, perusvaatteillahan sitä eniten käyttöä on. Ja kun on mukavat kankaat, niin eihän sitä tarvitse mitään sen kummempaa. Teillä näyttää mukavalle ja kodikkaalle! Mahtavia huonekaluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Itse ainakin viihdymme, ja sehän onkin pääasia. :)

      Poista
  3. Ihana tuo ensimmäinen paita. Sopiva jo isolle pojalle :) Ja ton sisustuksen huolisin kans ;)

    VastaaPoista
  4. Pitääpä ehkä kokeilla vastata, jos/kun tulee sopiva hetki.

    Mulle tulee nykyään paljon englanninkielisiä "I really liked this post" -tyyppisiä roskakommentteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juurikin tuollaisia ne on mitä mullekin syytää nykyään kymmenittäin päivässä. Ärrrh!! ;/

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.