keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Kympin kevättakki


Taisin viime viikolla kehuskella kangasvarastojeni vajentumisella. Mitenkäs se menikään - kuuseen kurkottava kapsahtaa johonkin toiseen piikikkääseen... No ensin on kyllä puolustuksekseni mainittava, että on niitä kaapissa muhineita kangaspaloja kyllä ommeltukin urakalla! Yksi urakka, johon upposi kaksi kaapissa pitkään lymynnyttä, alunperin kirppiksltä ostettua kangaspalaa, on pojan uusi kevättakki.


Päällinen on leveävakoista samettia Kontista, eikä tainnut olla montaa euroa hintaa tällä palalla. Kontista taisi olla myös vuorikankaana käyttämäni oudon värinen college, jonka itse joskus värjäsin harmaalla kangasvärillä. Harmaa olikin aika vihertävä, minkä vuoksi värjätty pala jäi aikanaan kaappiin. Tähän takkiin tuo vihertävyys kuitenkin kävi kuin nenä kenen tahansa päähän.


Hihojen vuoriksi ompelin liukasta vuorikangasta, kuten tapanani on ollut. Pukeminen sujuu näin istuvan mallisessa takissa helpommin, kun paidan hiha ei nouse pukiessa kainaloon. 


Leikkasin vuorikankaasta vielä koristemielessä suikaleet tuohon vuorin ja alavaran väliin, kun se tuntui ideana kivalta.



Alunperin kuvittelin tehneeni tämän takin myyntiin, mutta koska poika ihastui tähän, päätin jättää tämän omaan käyttöön. Onpahan yhden tenavan kevättakkipulma nyt menneen talven lumia, eikä takille tainnut kertyä hintaakaan juuri kymppiä enempää! Se on jo poikkeuksellista näinä kalliiden kankaiden aikoina.


Takin vetoketjun poikkesin hakemaan paikallisesta kangaskaupasta, jossa olikin viekkaasti hinnoiteltu paljon kankaita vitosen metrihintaan! No pari metriä ostin, kun halvalla sain! Saattaa olla että poikkean myöhemmin uudestaan. Käykääpä paikalliset lukijani ostoksilla, tämän ja ensi viikon ajan sieltä saa vitosella mm. Nanson trikoita!


Minä jo silppusin toisen metrin pitkiksiin, toinen on vielä ehjä ja odottaa saksien joutohetkeä.

Ja lisää kankaita! Armaalta anopilta olen saanut lahjoituksena kankaita aikaisemminkin, ja tällainen onni kohtasi taas eilen. Esikoinen poimi kangaspinossa päällimmäisenä olleen punaisen kukkacollegen väittömästi hyppysiinsä ja "tilasi" siitä itselleen hupparin. Tämän päivän päätoimena olikin toteuttaa tuo toive.


Sivusaumoihin kaaritaskut, eteen vetoketju. Ihan perus.


Parasta näissä on, kun lapset vielä huolivat päälleen melkein mitä tahansa ja jopa pyytävät äitiä tekemään. Nautin tästä vaatettajan etuoikeudesta niin kauan kun sitä kestää!

  
Eräältä "asiakkaalta" sain tilaustöiden ohessa isot määrät nappeja, lankoja, nauhoja ja kaikkea mahdollista tärkeää. Vaatimattomaan nappikokoelmaani tuli merkittävä määrä lisäystä. On minulla nyt, mistä valita, kun inspiraatio iskee! Näitä on ihan mahtava pelkästään katsellakin, kun heti tuntuu, että alkaa sormia kutittaa siihen malliin, että tekemään on päästävä!



Miten sinä muuten yleensä kehität ideasi? Kun aamulla heräät, joko tiedät, mitä uutta sen päivän aikana käsilläsi luot? Minulla se menee enemmän niin, että kun velvollisuuksiltani selviän, pujahdan ompeluhuoneeseen, pysähdyn kangaskaapin eteen ja tuumaan hetken. Katse tarttuu joskus johonkin kauan unohduksissa olleeseen kankaaseen, ja illalla se onkin muuttunut vaatteeksi. Näin kävi esimerkiksi tuon pojan kevättakin kanssa. Ja koska olen sellainen tuulella käyvä kello näiden inspiroitumisteni kanssa, en oikein näe itseäni alan yrittäjänä, joka ompelee tehokkaasti sarjatyönä samanlaisia takkeja ja puseoita jonossa. Nautin suunnattomasti siitä, että voin itse päättää, mitä ompelen ja milloin. Kun vimma yllättää, saatan kyllä ommella kymmenen samantapaista tilkkupeittoa putkeen, mutta väkisin siitä ei tulisi mitään. Ainakin siitä puuttuisi tekemisen ilo, ja se kai lopulta tässä on tärkeintä!

14 kommenttia:

  1. Ihana tuo huppari! :) Ja tuo nappilaatikko! Mikä aarreaitta! Mistä moisen olet löytänyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Tuo laatikko oli muistaakseni jossain Anttilassa tai vastaavassa joskus alekorissa. Tai saattoi olla jopa ABC:llä, sieltäkin olen useampia laatikoita ostanut vuosien varrella! :) Sen kuitenkin muistan että se oli alennuksessa. :D

      Poista
  2. Ihania vaatteita jälleen kerran! Tuollainen kukkahuppari voisi itselläkin toimia kotivaatteena, olisi joskus vähän väriä päällä. Onneksi suunnittelin perjantaille käyntiä tuolla Kangas ja Sisustus In:ssä, en tiennytkään noista aleista. Taitaa periaatepäätös kankaiden ostamattomuudesta nyt kärsiä (tarkoitus oli tuhota kaappien kankaat ensin ja ostaa vain tarpeeseen esim. resoreita).

    Ideat yleensä kehittyvät vähän milloin mitenkin, joskus on tarkat suunnitelmat ja selkeä visio siitä, mitä teen ja milloin. Olen kuitenkin sellainen ihminen, jonka ideat muuttuvat usein tehdessäkin. Parhautta onkin, kun huomaa keksineensä jonkin kivan jutun siinä ompelun tiimellyksessä, vaikka sellaista ei alunperin suunnitellut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin aina suunnittelen, mutta joskus kun tulee halvalla vastaan, on silkkaa hulluutta jättää ostamatta, kun kuitenkin taas joskus tarvitaan lisää kangasta. Vai mitä.. ;)

      Poista
  3. Tuo takki! Mulla olisi kevättakit mielessä, kun vaan joskus olisi aikaa toteuttaa! Miten tuntuu että kokoajan on jotain ylimääräistä, ettei sitten ehdi tai enää jaksa. Ideoita tulee siis pitkin päivää tai joskus kangaskaappia tuijotellen, harvemmin on niin että jo kangasta tilatessa tietäisin mitä tulee.

    VastaaPoista
  4. Upea on pojan takki ja tytön huppari myös tosi kaunis! Kyllä minulla tahtoo ne ideat pursuta kun joku mielenkiintoinen kangas osuu eteeni. Ja useimmiten ideat kehittyy myös samalla kun teen. Siinä tehdessä hoksaa ja keksii uusia kivoja (ainakin omasta mielestä) ideoita, joita tekee mieli kokeilla. Ideoin paljon myös arkipuuhien keskelläkin.

    VastaaPoista
  5. Ihana ja niin upeasti toteutettu takki! Ihana on hupparikin, mutta oman ensimmäisen takki-projektini kanssa painiskellessa tuo takki erityisesti sykähdytti :)

    VastaaPoista
  6. Kyllä teet siistiä jälkeä! Tuo huppari vallan ihana! Onneksi vielä vaatteissa kelpaa melkein mikä vaan, meillä isommasta päästä alkaa kohta takkuilla..

    VastaaPoista
  7. Ihanuuksia taas! Tuo takki on kyllä ihan huippu! Jaksaiskohan sitä omillekkin tytöille sellaiset värkätä (:

    Ja täälläkin ommellaan sitä mikä milloinkin hyvältä tuntuu (: Ei tulisi minustakaan yrittäjää tai sarjatuotantona ompelijaa.

    VastaaPoista
  8. Samaa oon minäki joskus miettiny, että en varmaan jaksais ommella työkseni. Kun koulussa piti alkaa suunnitella "tyhjästä" ja Sitte ei ikkään löytyny kaupasta semmosta kangasta mitä siihen oli aatellu.. niin nykyään Se menee juuri niin päin, että löytää kivan kankaan, josta alkaa suunnitella. Ja aika paljon lasten vaatetarve sanelee, mitä milloinki tulee ommeltua..

    VastaaPoista
  9. Kukkahuppari on upea, huolisin tuollaisen itsellenikin! Eikä samettitakkikaan paha ole. Näyttää hyvin samanlaiselta kankaalta mitä mulla on vuosikaudet ollut komerossa ja jonka vastikään laitoin huutikseen tyrkylle. Niin paksua ja synkän mustaa, en ole osannut siitä mitään tehdä vaikka sinänsä upea kangas. Joskus kyllä meinasin jo tehdä itselleni takin...

    VastaaPoista
  10. Saipa tyär kerrassaan hienon hupparin ja poka komian kevättakin! Ja äiti-mummo on niin ylypiä taitavasta tekijästä! =)

    VastaaPoista
  11. tilanteen mukaan,koskaan en aamulla tiiä,mitä päivän mittaan teen tai oon tekemättä...
    upea takki! Ei onnistuis minulta ;)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.