perjantai 29. marraskuuta 2013

The Pöytä

Siinä se nyt on.

 

Jokainen mitta on tarkasti mietitty, sentit suunniteltu, värit ja käsittelyaineet valittu, ja varmaan sata sähköpostiviestiä lähetetty. Välillä otettu aikalisä, palattu taas asiaan ja lopulta päätetty, että nyt se tehdään. Ja lopputuloksena pääsimme vihdoin ihastelemaan taitavien käsien tuotosta omassa keittiössä.


Suuri lankkupöytä teetettiin Romuritarilla, ja koska emme asu pistäytymisetäisyydellä, kaikki yhteydenpito hoidettiin sähköpostitse. Toivoimme jyhkeää ja hiukan rouheaa pöytää leveistä lankuista, ja sellaisella käsittelyllä, että väistämättä ilmaantuvia kolhuja ja naarmuja voisi itse myöhemmin peittää saman aineen avulla.



Olen jo vuosia sitten ihastunut Liberonin Vanhanaikaiseen viimeistelyyn, joka on nestemäinen, bitumin ansiosta voimakkaasti värjäävä vaha. Itsellänikin on ollut tällainen vahapullo kaapissa ja satunnaisessa käytössä jo vuosia.




Kun vielä näin Romuritarin sivuilla samaisella vahalla käsitellyn lankkupöydän, oli päätös selvä. Sitä laitetaan.


Vahassa oleva bitumi värjää rosoisemmat kohdat mustanpuhuviksi, mikä luo aidon oloisen, patinoituneen vaikutelman. 


Pöydän strategiset mitat tuottivat sitäkin enemmän päänvaivaa. Toivoimme istumatilaa kahdeksalle, mutta koska keittiö on melko pieni, on mittojen oltava sen verran nihkeät, että pöydän ohi mahtuisi vielä kävelemäänkin.


Aikaisemmalla pöydällä oli kokoa 100x200cm, ja tämän uuden pöydän kooksi päätimme lopulta monien vaiheiden jälkeen 100x230cm. Jalkamalli valittiin siten, että se olisi tyyliltään meille sopiva, mutta kuitenkin tolppajalkainen, jotta tuoleja saataisiin mahtumaan puolelleen neljä.


Olikin positiivinen yllätys, miten mukavasti tuohon mahtuu suunnitellut kahdeksan tuolia. Suunnitelmat onnistuivat mittojenkin suhteen just eikä melkein! Kuopuksen ruskea syöttötuoli on saamassa häädön asap, ja sekin korvataan samanlaisella valkoisella juniorituolilla kuin sen vieressä on. Tuolit, sekä isot että lasten malli, on muuten ikealaisia, jos joku ei tunnistanut.


Pöydän materiaalia mietittiin myös pitkään, ja alkuun oli puhe tehdä pöytä vanhoista lankuista, joissa on rosoa ja elämän jälkiä jo entuudestaan. Tällä jalkamallilla se olisi kuitenkin ollut työläs, eikä näin leveää lankkua ollut juuri silloin saatavilla. Päädyimme siis uuteen lankkuun, sillä ajatuksella, että lapset kyllä huolehtivat pinnan vanhentamisesta vuodessa, parissa. Olikin mieluinen yllätys, että ihan uuden-uuden puun sijasta tähän onkin käytetty vuosikymmeniä taapelissa kuivumassa ollutta punahonkaa. Tämä puu on ollut kuivumassa jo silloin, kun minä olen syntynyt.


Jykevämpää pöytää saa etsiä - ja painavampaa. Tässä ei myöskään koreilla ruuvinkantojen metallinkiillolla, vaan tapitkin ovat ehtaa puuta.



  
Olen ihan myyty tästä ostoksesta! Valkoinen, sileä pinta yhdistettynä tummaan, rosoiseen puuhun on kaunis.

 


Kun nyt valo paistoi niin komeasti ikkunasta, kuin maaliskuussa ikään, kuvailin keittiötä pitkästä aikaa muutenkin. Jos keittiötämme pitäisi kuvailla kolmella sanalla, ne olisivat kompakti, laadukas ja toimiva.




Ja nyt sen kruununa komeilee pöytä, jonka kuvailemiseen on vaikea valita kolmea sanaa. Kolmekymmentä saattaisi riittää.


Romuritarin Katrille ja Markolle tuhannet kiitokset unelmien toteuttamisesta ja loputtomasta kärsivällisyydestä mittojen, käsittelyjen ja kaiken mahdollisen vatuloimisessa!


37 kommenttia:

  1. HIENO!!! Itelläki on kyteny takaraivossa jo vuosia teettää puusepällä pöytä ja penkit, mut ensin ehkä pitäis olla se The Keittiö mihin sen voisi suunnitella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onhan sekin aika oleellinen.. :D Mutta voisihan se pöytä olla jo ennen keittiötä.. niin meilläkin todennäköisesti on...

      Poista
  2. Ihan mielettömän upea pöytä, wau! *Kuolaa täällä ruudun takana silmät soikeina sydäminä* :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin. Kyllä jotkut osaa. <3

      Poista
  3. Komea pöytä ja kaunis keittiö!

    VastaaPoista
  4. Tosi upea pöytä! Tuollaisen minäkin haluaisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sieltähän niitä saa, ritarin linnasta... :)

      Poista
  5. TODELLA HIENO!
    Siinä on teille loppuelämän pöytä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa ajattelin, että varmaan meistä aikaisemmin aika jättää kuin pöydästä.

      Poista
  6. Upeasti sopii teidän keittiöön! Lapset tosiaan pitävät huolen että pöydässä on pian elämisen jäljet. Ostin meidän tuollaiseen pöytään läpinäkyvän vahakankaan, että ihan kaikki muruset ja kaatuneet maidot ei päätyisi lattialle lankkujen väleistä. Mutta viehän se vähän sitä pöydän tunnelmaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuossa on tehty hyvin, kun on kunnolliset raot lankkujen väleissä.. Saa nekin pyyhityksi.

      Poista
  7. ihana, ihana ja vielä kerran ihana!!!! muuta en osaa sanoa :) <3

    Ja saako kysyä, kuin paljo maksoi? :D (jos vaikka joskus meillekkin....)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hinta on tietysti aina pöytäkohtainen, kun mittatilaustyönä tehdään, mutta tälle pöydälle tuli hintaa n. 800e + hakumatkan kulut.

      Poista
  8. Upea, kertakaikkisen upea! Jos tuollaisen saisin, istuisin varmaan viikon sen äärellä ja vain katselisin ja silittelisin pöytää :) Mitäs entiselle pöydälle tapahtuu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entinen pöytä kävi sepällä hakemassa uuden, sileän pinnan, ja kunhan olen saanut sen vahatuksi, pöytä tuoleineen menee myyntiin.

      Poista
  9. Vautsi vau. Ompa mielettömän upea. Kyllä kannatti kaikki vaiva ja työ.

    VastaaPoista
  10. Tosi ihana kyllä! Tuota vahaa vois itekki käyttää joskus johonki työhön kun tulee kiva pinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla! Varsinkin oikeasti vanhaa ja rosoista pintaa komistaa upeasti, ja samalla suojaa.

      Poista
  11. Ompahan kerrassaan komia pöytä,ei mikkään rihvilä! Tuosta teijän lattiasta,eikös se ollu K-raudasta ja ei mikkään ääri kalliskaan? Onko ollu hyvä ja lasten kestävä? Ja etenkin oliko hankala laittaa? Meillä pikkuhiljaa rupeaa olemaan tuo yläkerta siinä vaiheessa,että vois kohta rueta tosissaan miettimään lattiamatskua ja pientä vääntöä on asian tiimoilta käyty.Miestä kun kovasti paljon hirvittää tuommoisen asennus,kun ei ikinä ole laittanu ja luonne sillä on et millilleen pittää olla justiinsa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tuo meidän lattia on K-raudan kautta tilattu ja ostettu Gerflorin vinyylimatto, sellainen paksu, jossa on huopa alla. Olikohan se joku HQR tai texline tai molempia.. Ei kyllä voi kuin kehua. Lämmin, hiljainen, hämäävän aidon näköinen, sillä moni luulee lattiaa aitopuiseksi.. meillä ei pidetä lattialämmitystä päällä ollenkaan tuossa olohuone-keittiöalueella, vaan lämmitetään ainoastaan kaakeliuunilla sitä, ja hyvin pärjää ilman villasukkiakin. Keittiössä touhutessakaan ei jalat väsy, kuten kovilla lattiamateriaaleilla. Meilläkin mies oli ensi kertaa lattianasennushommissa tuon kanssa, mutta niin vaan sai tosi hienosti sen paikalleen, ja sama "vika" on miehellä täälläkin, että sen pitää olla just eikä melkein. Jos en ihan väärin muista, koko talo tehtiin ihan parilla saumalla, ja nekin tuli lautojen "saumakohtiin" niin, ettei niitä juuri huomaa. Tuo matto on tavallista muovimattoa paksumpi ja raskaampi, eikä sitä tarvitse liimata. Me ei liimattu, ja hyvin on toiminut. Kestää kiskoa raskaitakin huonekaluja, eikä lähde mukaan. Suosittelen lämpimästi! Ja saahan sen asennuspalvelunkin maton laittoon, jos ei itse sitä tahdo asentaa.

      Poista
    2. Kiitoksia"tietoiskusta". Eikö se ole muuten kiinni kun listojen alla?Pitänöö kyllä tosiaan rueta miestä lämmittelemään tälle, on sen verran kotosan olonen lattia :) Mies on sen plaatunen, et kaikki pittää tehhä ite, mikä on vaan suinkin mahollista..Siinähän sitä oppii sitten ja mie tiijän et se saa laitettua sen lattian, eihän tuo ennen oo taloakaan rakentanu alusta loppuun ja nyt on jo toista nakuttelemassa..

      Poista
    3. Ei se ole kiinni edes listoilla, listoja ei saa laittaa niin että ne painaisivat mattoa. Se pysyy ihan omalla painollaan siinä lattialla! Kaikki valmistajat ei suosittele maton kelluvana asennusta mutta noin paksu ja raskas matto pysyy paikallaan omalla painollaan. Terävä mattopuukko kun on, tai useampia kun tylsyvät nopeasti leikatessa, niin kyllä se sinunkin mies sen saa asennetuksi! :)

      Poista
    4. On tainnu pikkusen muuttua nämäkii sitte 80-90-lukujen.. Taijettaampa tehhä retki paikallisen K-raudan muovimatto-osastolleJa mattopuukko tuolla kulkee mukana paremmin kun kännykkä.. ;)

      Poista
  12. Voi että mikä unelmien pöytä! Piti tulla ihan vinkkaamaan, että IKEAssa on joulukuun Family-tarjouksena juuri tuo junnutuoli kympin normaalihintaa halvemmalla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa vinkkailin tuossa päivällä miehellekin, että nyt sais halvemmalla kuin normaalisti. Pitänee käväistä jonain päivänä. :)

      Poista
  13. U P E A pöytä. En voi muuta sanoa.

    -Ems

    VastaaPoista
  14. Aivan upea pöytä ja sopii teidän keittiöön kuin nenä päähän!

    VastaaPoista
  15. Kerrassaan upea! Aivan ihana! Itse halusin myös samantyylisen pöydän, kierrätystamminennpöytä lopulta löytyi mikä täytti melkein kaikki kriteerit. Pöytä tosin olisi sqanut olla hieman pidempi, ehkä juuri samaa kokoluokkaa kuin teidän uusi. on siis myös 100x200.

    Niin, ja iso kiitos palkinnosta, olen vallan tässä arkirumban ja sairastelujen keskellä unohtanut kiittää.

    VastaaPoista
  16. Meilä myös romuitarin valmistama samanlainen/tyylinen pöytä vanhoista lankuista tehtynä :) ollaan tykätty jo pari vuotta ja vieraat jaksavat ihastella sitä myös <3

    Heppu

    VastaaPoista
  17. Onpas mahtava pöytä! Kelpais mullekki, tosin ensin tarvis sen upean keittiönki. ;)

    VastaaPoista
  18. Isäntä lupasi tehdä minulle uuden tesassipöydän lankuista, äitienpäivälahjaksi. Mallia tässä etsiessäni, törmäsin tähän sinun pöytään. Komea on ja mahtavat lankut! Tuollaisia lankkuja ei enää varmaan saakkaan mistään.

    VastaaPoista
  19. Ihana pöytä! Tuota vahaa yritin etsiskellä, linkki kun on vanhentunut.. Onkohan kyseistä vahaa vielä olemassa? Onko se tuo Liberon antiikkivaha?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelut että vastaus on viipynyt! Purkissa lukee gotisk patina ja vanhanaikainen viimeistely. En ole varma saako sitä enää tai onko sen tilalle tullut joku uudistettu, korvaava tuote, mutta liberonin sivuilta selvinnee. :)

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.