maanantai 14. lokakuuta 2013

Karussa.

Joskus tekee hirmuisen hyvää karata hetkeksi kotoa ja tehdä vain itselle mukavia asioita. Silloin voi käyttää aikaa juuri siihen, mihin itse tahtoo. Vielä parempaa, jos saa mukaan ystävän, joka pitää samanlaisista asioista. Tällainen onni minua kohtasi menneenä viikonloppuna. Ajelimme vähän kauemmas kotoa, toiseen kaupunkiin, ja lopun arvaattekin. Kyllä, kiertelimme kauppoja ja kirpputoreja, kävimme kahviloissa ja ravintoloissa syömässä valmiita herkkuja, nukuimme hyvin, saunoimme, ja tietysti puhuimme, puhuimme ja puhuimme. Kerrankin rauhassa, ilman keskeytyksiä ja pieniä korvia. 


Uppouduin keskusteluun syödessämmekin niin, että kun tarjoilija tuli kysymyään, haluaisimmeko tilata jälkiruokaa, säikähdin kuollakseni äkillistä keskeytystä. Omaan rauhaan oli aika helppo tottua.


Mielen kuormittamattomuus, hiljaisuus, oma rauha. Samanhenkinen seura. Mikä saisi visioita vilkkaammin liikkeelle kuin se kaikki. Joutilaisuus todella on luovuuden lähde!

Huivi ja iso rottinkikori löytyivät kirpparilta

Isompi kahvimaitokannuni sai parikseen pienemmän, melkein samanlaisen!






Lauantaina ajelimme kaupungista maaseudulle, ja kävimme tutustumassa sijaintiaan muuttaneeseen sisustusliikkeeseen, joka aikaisemmin löytyi Äänekoskelta. Verkkokaupan perusteella oletin tilojen ja näkyvillä olevan valikoiman olevan hurjasti suurempi, mutta jotain pientä lähti niistä oletettua pienemmistäkin tiloista mukaani. 

Ihana emalinen ulkolämpömittari - alle 30 asteen pakkasia en edes halua tietää tarkemmin!






Pesuhuoneesta on tähän asti puuttunut tällainen tarve-esine, mutta eipä puutu enää. Nyt voisin ainakin olettaa, että rulla löytyy sieltä mistä pitääkin, kun tähän asti sen kulloinenkin sijainti on ollut joka kerta yhtä suuri arvoitus. Välillä pöntössä, välillä sen päällä. Joskus pöntön takana, joskus ei pesuhuoneessa lainkaan.



Lautasliinat ovat myös sateenkaaren takaa hankittuja.




Nostalgia-nimisestä sisustusliikkeestä löysin puolestaan aterinlokerikon, jollaista olen katsellut jo ties kuinka kauan. En nyt tiedä, asettuuko tuo tuohon, mutta on se ainakin kokeilussa. Jonkinlaisen keittiösaarekkeen päällä tällainen olisi superkaunis.







Kirppareilta löytyi kankaiden, vanhojen pikkuesineiden ja vaatteiden lisäksi eräs iäkkäämpi huonekalu, joka nyt etsii paikkaansa kodissamme.




Jonkinlainen pikkupöytähän se on, mutta korkea sellainen. Hömppäpöydäksi minä sitä sanon, ja se tarkoittaa sitä, että siihen asetellaan kauniita esineitä, kuten lyhtyjä, kynttilöitä ja kukkia, mutta varsinaista järjellistä käyttötarkoitusta sillä ei ole. Kyllä mummoilla pitää olla joitakin turhakemööpeleitäkin hoidettavanaan.




Tämä on kaunis tällaisenaan. Ainoastaan kannesta poistan punertavan, kiiltävän maalin ja käsittelen sen tummaksi, kuten jalkakin jo on. Ja jos pöytä ei löydä meiltä paikkaansa, ainahan voin myydä sen eteenpäin.



Kankaita haalin tällä reissulla kirppareiden lisäksi Kestovaippakaupasta ja Eurokankaasta. Tällä kertaa suurin osa kankaista on itseäni varten. Tarvitaan enää aikaa toteuttaa lukuisia visioita.







Olipa kyllä kerrassaan mainio naistenreissu, ja jos auton perä olikin lähtiessämme matkalaukkuja lukuunottamatta tyhjä, niin hyvin me sen täytimme viikonlopun aikana. Eniten siellä vei tilaa ystävän komea keinutuoli ja minun pöytäni, ja raot tilkitsimme muilla kirppisaarteilla ja vaatekauppojen kasseilla.

Viime viikolla minuun iski Puuska, joka tahtoi tehdä kunnolla tilaa kangaskaappiin. Koneet lauloivat kyllä, mutta miksi minusta näyttää siltä, että kaapissa ei vaikutus edelleenkään suuremmin näy? Johtuneeko siitä, että napsusormi ei lepää? Voisitteko arvon kuosisuunnittelijat pitää nyt vaikka pitkän syysloman, pliis?



Ps. Anna toivoi kokovartalokuvaa pikkupöydästä, joten tässä se tulee! Jotenkin hirveän hankala kuvattava tuo pöytä, mutta ehkä tuosta jotain selkoa saa, millainen se on.



19 kommenttia:

  1. Hienoa päästä välillä tuulettumaan! Kävitte melkein naapurissa, Saarijärven naapurissa siis, joka on tämän mummelin kotikaupunki :)
    Kyllä pitäisi todella olla lain säätämä kankaiden suunnittelu-, myynti- ja mainostamiskielto välillä. Ei ehdi entisistä (täh?) rahoista päästä, kun jo tulevatkin on käytetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa no joskus on varmaan asuttu sit melkein naapureina, kun JKL on entinen kotikaupunkini lukiovuosilta. :)

      Poista
  2. Onnistuneita löytöjä ja muutenkin tunnelmallisia kuvia. Ilmeisen onnistunut karkureissu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se, tällä fiiliksellä jaksaa pitkälle. :)

      Poista
  3. Upeita löytöjä oot tehnyt! Ja kyllä vaan se tekee hyvää olla välillä pelkästään aikuisseurassa! Minä täällä ootan huomista kuin kuuta nousevaa kun viedään lapsukaiset muutamaksi päiväksi hoitoon ja saadaan olla miehenpuolikkaan kanssa ihan vain kahdestaan :)

    VastaaPoista
  4. Kyllä kuulostaakin kivalta reissulta:) Ihana tuo aterinlaatikko. Tuollainen olisi niin näppärä laittaa pöydän päähän ruokahetken alkaessa ja siitä voisi napata haluamansa työkalun. Kodinonnikin niin kauniisti siellä viheriöi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä se vielä vihertää, saa nähdä miten sen kanssa pärjätään talven pimeillä! ;)

      Poista
  5. Viimenen kuva ja tippa valuu suupielistä. Nam!

    VastaaPoista
  6. Kivoja löytöjä! Olisi tietysti mukava saada tietää paljonko nuo erilaiset löydöt maksoivat...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En normaalisti mainitse kirppislöytöjen hintoja, koska en koe siitä olevan mitään iloa tai hyötyä lukijoille. Mutta iiiso rottinkikori oli 4,90 (toinen sanka oli rikki ja vaikutti kai hintaan), pikkupöytä (joka ei lopulta ole edes ihan pikku-) oli alunperin 80,- mutta tinkasin sen viiteenkymppiin. Pikkukannujen ja muiden pienempien hintoja en edes muista, muutamia euroja olivat jokainen. Sisustusliikehankinnat olivat ihan normaalihintaisia, en siis puhuisi varsinaisesti löydöistä. :)

      Poista
  7. Kivan näköinen tuo aterinlokerikko! Joo, tottahan pitää joku paikka olla, missä säilyttää koriste-esineistöä. Olis kiva nähdä kokovartalokuva tuosta pöydästä :)

    VastaaPoista
  8. Kysyisin tuosta harmaasta ektorp soffasta. Minkäniminen tuo harmaa väri on? Onko päällinen vesipestävä? Onko kangas vahvantuntuista? Ja mitä mieltä olet tuosta soffasta ylipäätänsä? Olen alkanut haaveilemaan harmaasta ko. soffasta ja olisin kiitollinen mikäli kerkeät vastat kysymyksiini :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei anonyymi! Päällisen nimi taisi olla "svanby harmaa". Sille ei luvata konepesua, mutta yksittäisiä päällisiä olen pessyt koneessa. Kangas sisältää pellavaa ja kutistuu voimakkaasti, joten olen pessyt 30 asteessa ja laittanut märkänä paikalleen, sillä tavalla ovat venyneet takaisin oikeisiin mittoihinsa. Rungon päällisen veisin tarvittaessa pesulaan, en uskaltaisi ottaa riskiä sen kanssa. Sohvasta tykkään kauheasti ja kahden vuoden käytön jälkeen en voi kuin suositella tuota Ektorpia. Ihana istua ja makoilla, pitää muotonsa ja on kaikinpuolin erinomainen. Valkoisia päällisiä olen pessyt paljonkin 60 asteessa, mutta niihin ei kannata käyttää voimakkaasti valkaisevia pesuaineita (esim. vanish white-tahranpoisto), koska se blekinge valkoinen ei ole ihan puhtaan valkoinen. Nimimerkki "valkaisin yhden tyynynpäällisen muita valkoisemmaksi...) ;)

      Poista
  9. Mahtava reissu ja ihanat löydöt! Muuten, vinkkaanpa tämän kylän uuden sisustusyrityksen, ihania juttuja sen sivuilla... Sisustusvaniljaunelmia.blogspot.com 😊 En oo viel ite käyny, mut tänään ois kotikutsut yhdessä kodissa. Johon en sittenkään varmaan pääse, nu mieheke pitkään töis..

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.