tiistai 29. lokakuuta 2013

Haastettuna x 2

Susannan työhuoneen Susanna haastoi minut vastaamaan kivoihin kysymyksiin jo kesäkuun alkupuolella, mutta niin vain vilahti kesä ohitse, ennen kuin oikein edes tajusin sitä. Koska lupasin jonain sadepäivänä tähän kuitenkin vastata, olkoon nyt tämä tiistai se tarkoitukseen sopiva sadepäivä. Sadetta nimittäin riittää siinä määrin, että ikkunanpesuvaara on taas kerran siirtynyt päivää kauemmaksi.

Millainen oli ensimmäinen itse ostamasi huonekalu?
Akvaariota ei taideta laskea huonekaluksi...? Sitten se on kai ollut toiseen "omaan" kämppään lukion tokalla hankittu kukkapöytä.. sellainen tummanruskea, jossa oli toisella puolella pöytätaso ja toinen pääty oli mustaa muovisyvennystä. Siinä kasvoi monta erilaista kukkaa sulassa sovussa - kunnes kuolivat.

- Millaisesta kodista haaveilit silloin, kun muutit omillesi?
.......... ei mitään havaintoa.......... omakotitalosta olen haaveillut aina, koska minä vain olen 100% maaseutuihminen, enkä kaupungissa oppinut asumaan silloinkaan, kun siellä olosuhteiden pakosta opiskeluvuodet asuin. Tai oikeastaan ei voi edes puhua omakotitalosta haaveilemisesta, paremminkin se on ollut aina perusoletus, vailla vaihtoehtoja.

- Millainen ensimmäinen oma kotisi todellisuudessa oli? 
Se oli parvekkeellinen, melko tilava kaksio muutaman kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Jaoin asunnon isosiskoni kanssa. Oma se ei toki ollut, vaan vuokrakoti. Ja katsokaa tätä sisustusta....


Itselleni en tosin voi ottaa kunniaa tuosta sisustuksesta, sillä kaikki irtain oli siskoni, joka oli jo vuosia asunut omillaan. Mutta oli tuo minustakin ihan hirveen hieno! ;)


- Oletko kadehtinut jonkun toisen kotia?
No takuulla! En tosin negatiivisessa mielessä, mutta en voi olla huokailematta ääneen, kun näen, miten jotkut asuvat vanhaa, suurta hirsikoulua.

- Jos saisit ihan minkälaisen sängyn vain, minkälainen se olisi?
Ei tuossa nykyisessäkään mitään vikaa ole, mutta välillä haaveilen, että päädyn lisäksi sängyssämme olisi myös jalkopääty, sellainen korkea ja kaunis, johon voisi laittaa torkkupeiton roikkumaan. Vähän teollisuustyyliä olisi hauska saada... ja tässä olisi plussaa se, että sängyn alusen saisi imuroitua kunnolla.
Toisaalta nämä valkoiset kauniit iskee aina myös - hankalaa. Onneksi ei tarvitse valita!






 
- Mitä ruokalajia keittiösi muistuttaa?
Nyt piti oikein käydä katsomassa. Jäätelö ei taida olla ruokalaji, mutta silti keittiöstämme tulee värien puolesta mieleen jäätelöannos, jossa on vaniljajäätelöä, suklaajäätelöä ja suklaahippuja. Ruokailutottumusten puolesta se muistuttaa kyökkiä, jossa työskentelee ruuanlaitosta erittäin vähän (tai siis ei lainkaan) kiinnostunut äiti - pysyy kuulkaas tasot siistinä, kun ei leivota. Niin, ja jauhelihaa joka viikko. 


- Mikä on kodissasi parasta? 
Toimivuus. Neliöitä ei ole paljoa yli sadan, ja silti olemme saaneet niihin mahtumaan kaiken oleellisen. Yhtään hukkaneliötä ei ole.

- Entä pahinta? 
Asuntolaina? :D Ei kun ulkoseinät tulevat vastaan liian pian. Haluaisin pari huonetta lisää, ja olohuoneeseen enemmän turhake-neliöitä.

- Onnistunein tuunaamisesi, jos sellainen on?
Ehkä tämä ennen-mintunvihreä eteisen naulakko, jota monikaan ei hoksaa ajatella itse tuunatuksi. Tai laatikkopöytä, joka muuttui aika totaalisesti päästyään meille.



- Upeinta olisi, jos ikkunastasi näkyisi... mitä?
Tähän ei voi vastata muuta kuin että valmis piha!! Joka on kesän mittaan seurannut taisteluamme kivissä, savessa ja mudassa, tietää, mistä puhun. En toivo pihaa, joka olisi tehty valmiiksi, vaan pihaa, jossa kasvaisi nurmi ja olisi soralla päällystetyt kulkureitit ja parkkialueet, jolloin kuraa ja hiekkaa kantautuisi sisälle vähemmän.

- Jatka itse: Haaveiden kodissasi....
... olisi paljon neliöitä, jotta aina olisi mahdollisuus muuttaa järjetystä ja käyttää luovuuttaan huonekalujen sijoittelun suhteen. Aina löytyisi joku nurkka, johon mahtuisi vielä yksi kaunis huonekaluvanhus, kun sellainen tulisi jossain vastaan. Unelmien kodissa olisi tilaa jokaiselle perheenjäsenelle ja myös ompelutöille oma tilansa (kai ompelukoneet voi laskea perheenjäsensiksi?). Huonekalujen työstämistiloista puhumattakaan. Haaveiden koti olisi rakennettu vanhaan pihapiiriin, jolloin pihassa olisi valmiina vanhoja puita ja kallellaan olevia piharakennuksia. Tai saattaisi se olla vanha itsekin, mutta täysin remontoitu, jotta jalat eivät palelisi.

Minä olen laiska haastamaan ketään, enkä siksi siirräkään kokonaisuudessaan tätä hauskaa haastetta kenellekään, mutta haastanpa muitakin esittelemään ekan oman kotinsa sisustusta! Nyt kaikki nolot kuvat kehiin, jookos! Noihin hyviin kysymyksiinkin voisitte vastata.

Punahallakon AnKa puolestaan haastoi syyskuussa kuvaamaan kotia uudesta kulmasta. Aika vähissä ovat nuo uudet kulmat, kun montaa kohtaa talossa ei olekaan, josta ei olisi kuvattu, mutta tällaista kuvaparia ei ainakaan ole ennen esitelty. Lastenhuone sijaitsee talon takanurkassa, ja tämä kuva on otettu sieltä. Kuvan oikeassa reunassa näkyy ompeluhuone, joka puolestaan sijaitsee talon etunurkassa. Tästä näkee siis melkein talon läpi.


Ja kun ompeluhuoneesta ottaa kuvan kohti lastenhuonetta, näemme saman toiseen suuntaan.


Kuvaparista tulikin mieleeni, että eteisen kaksi valaisinta on edelleen hankkimatta. Monta vaihtoehtoa niihin on ollut mielessä, mutta sitä hyvää ja halpaa en vielä(kään) ole löytänyt. Yksi uusimmista ihastuksen kohteista on Nordalin rautainen valaisin, jossa olisi sopivasti särmää. Hintakin vain on vähän turhan särmikäs, kun kahta ei saa alle kahden sadan. Jos miettis vielä.


Olisipa tuolla ompeluksiakin tehtynä, kun vain saisi kuvatuksi. Hankalimpia ovat nuo itselle ommellut, kun on niin kova työ alkaa virittelemään jalustoja ja kampaamaan kuontaloa, että kehtaa tulla julkaistuksi. Mutta ehkä se reippaus löytyy vielä jostain!

14 kommenttia:

  1. Hauska lukea vastauksiasi valmiisiin kysymyksiin! Mua rupesi hymyilyttämään tuo eka kuvasi :) Aika paljon on kyllä itsellänikin "sisustusmaku" muutunut näin ajansaatossa :) Aivan älyttömän hieno tuo Nordalin lamppu, mutta huhhuijakkaa mikä hinta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo musta tuntuu ettei mulla ole tuohon aikaan vielä ollut edes tietoa, että voi harrastaa "sisustamista"!

      Poista
  2. Minä muistan niin selvästi tuon teidän Lohikosken kämpän sisustuksen. Hauskaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan minäkin, kummallisen tarkasti... Ja muistan myös, miten seuraavassa kämpässä sinä luuttusit lattiaa imurin suulakkeeseen solmitulla rätillä.. Miksei me ostettu luuttua? :D

      Poista
  3. Oli mukava juttu.
    Heitänpä tässä sulle ajatuksen: Olet monen sortin taituri, mitäs jos tekisit tuon tyyppisen lampun itse kierrätysmateriaalista?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Hyvä ajatus, varsinkin kun taloudesta löytyy myös se sähköammattilainen (enkä se ole minä, kahdesti olisin jo voinut henkeni heittää sähkösählingeissä) mutta mistä ne tarpeelliset kierrätysmateriaalit, kun ei löydy niitäkään?

      Poista
  4. Siinähän on ihan tosimummo - meininkiä tuossa eka kämpän sisustuksessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mullakin tulee tuosta nyt aika mummolamainen fiilis.. no onneksi voin vedota siihen, että tuosta on jo melkoisesti aikaa. :D

      Poista
  5. Mahtavaa, Jyväskylä! Ja vielä Lohikoskikin! Oon asunut lapsuuteni ja nuoruuteni ihan siinä hollilla kanssa, Heinälammella. Ja ah, mikä sisustus! Ihan sydäntä lämmittää, tulee mieleen oma mummola... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin muistelen Keski-Suomen vuosiani lämmöllä, vaikkei niitä monta olekaan.

      Poista
  6. ihania vastauksia:) saako tän haasteen napata?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta, taisin vähän kehottaakin tekemään niin.. :)

      Poista
  7. Aina löytyy joku uusi kulma, hyvät kulmat löytyikin. Kämppäkuvaa ei uskoisi kyllä opiskelijaboksiksi. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei varmaan monen nykyopiskelijan boksi ainakaan..

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.