keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Rinsessan uudet vaatteet

Meillä sairastetaan kuumeen ja flunssan lisäksi myös prinsessasyndroomaa. Se lienee ohimenevää laatua, kuten toivottavasti kuumekin.


Prinsessasairaudesta huolimatta äiti jatkaa vaatteiden puolesta retrolinjalla, koska temperamenttiselle ja nopeasti kiihtyvälle kolmevuotiaalle ne vain muka käyvät niin kauhean hyvin. Ja onneksi hänen majesteettinsa tykkää niistä itsekin, vaikka siniverinen onkin! Metsolan joustofrotee oli niin tämän tytön näköistä, että vaatetuskohde oli tämän kankaan osalta selvä jo ensitreffeillä.


Sairastelu näkyy rauhallisten lapsien lisäksi myös siinä, että tyttö heiluu kuvattaessa sen verran vähän, että talvivalossakin saadaan teräviä kuvia ilman salamaa. No ehkä osansa tekee myös taivaalle vihdoin ilmaantunut, kovasti odotettu aurinko! Siinäpä on sellainen keltuainen, johon ei mummelssoni koskaan kyllästy!


Samasta kukkajoustiksesta ompelin myös toisen mekon. Tämä lähti postitse Marille, kiitoksena Ikean keittiöosastolla asioimisesta. Kahvat ovat matkalla uuteen kotiin, ja pian ne nähdään jo keittiössä paikoillaan. Jess!


Nuorimmainenkin on retroissaan, ja tällä kertaa kangas on aidosti vanhaa. Kananpojankeltaisesta joustiksesta tuli värjäämällä kivan värinen ruskea. 

Ja haalarihousut siitä tehtiin, tietysti! Ajattelin tehdä lopusta kankaasta moiset myyntipuolellekin, mutta vetskareita ei ollutkaan kuin tämä yksi sopivanvärinen. Kenties sitten myöhemmin, ostosreissun jälkeen.


Yllä olevissa kuvissa lahkeet on tehty miten sattuu, sillä ompelin ensiksi lahjekuminauhat väärälle puolelle lahjetta, ja kuvauksen jälkeen totesin, että ne eivät anna mielenrauhaa ennen kuin korjaan ne. Niinpä ratkoin kuminauhat vielä irti ja kiinnitin ne uudestaan, tällä kertaa jopa oikeinpäin. Onkohan näillä lapsuksilla jotain tekemistä univelkojen kanssa? Mieskin tuossa yhtenä iltana katseli aikansa hitaasti, kun pyysin tuomaan esikoisen sakset ulkoa sisälle sulamaan. Niin, no niitä hiihtimiähän minä tietysti tarkoitin, mutta koska ajattelin puhuessani sauvoja, tuli suksista sakset.


Hurmurijoustiskin tuli silputtua aina viimeiseen kissaan saakka. Kolmevuotiaalle kokeilin jo ommella ensimmäistä 92-kokoista paitaa, mutta kyllä se 86-kapeus saa olla tuolla rimppakintulla käytössä edelleen, ellei jopa 80. Hihhojen puolesta tämä on kyllä jo sopiva.




Jämistä tuli vielä lyhythihainen 80-senttinen T-paita, joka meni myyntipalstalle ja lähti sieltä samantien.



No nyt kun nämä vihdoin on saatu raportoiduksi (kissapaita kävi jo pesussakin tehokkaan käytön jälkeen), voin hyvillä mielin alkaa väsäämään uusia. Tummanruskea resori vain on päässyt loppumaan, ja siinäkös vasta on ongelmaa kerrakseen! Sitähän tarvitsisi ihan jatkuvasti, ja erityisesti silloin, kun sitä ei ole!

26 kommenttia:

  1. Tulipa kesäinen olo kukkaliivihameesta. Niin raikas. Voisi kyllä alkaa miettimään kesävaatteita mitä tekisi. Monesti innostuu hellekeleillä ompelemaan kesäasuja. Jospa tänä vuonna olisin hieman enenmän ajoissa. Suloisia myös pikkumiehen vaatteet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, meillä on tehty kesävaatteet aina kesä-heinäkuussa, jopa vielä elokuussakin, ja nyt ajattelin olla ajoissa liikkeellä ensimmäistä kertaa. ;)

      Poista
  2. sulosia on vaatteet ja lapset myös, ja olin kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan, että sain tuon hurmuri t-paidan ;) (molempia kankaita kun ilman jäin).

    VastaaPoista
  3. Voi älytön kun on tuo nuorimmainen kasvanut, vastahan se syntyi? Ja ihania ompeluksia taasen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin toisinaan jään ihmettelemään. :)

      Poista
  4. Tosi kivoja! Mäkin nautin retrosta pienimmän kanssa niin kauan kuin voin, muut kun eivät enää äitin mielestä maailman ihanimpia värejä ja kuoseja päälleen laita... :)

    VastaaPoista
  5. Ajattelinkin Metsolassa käydessä, että sullekohan ne pakkasi siinä postiin meneväksi kangaspakettia? ;) Se on hyvä kun äidin ompelemat vielä kelpaa. Niin ne kelpaa meilläkin, mutta jossain vaiheessa lapsille kuulema tulee se ikä, ettei enää kelpaakaan. Pitkääköhän lapsi sitten laittaa valitsemaan itse kankaansa, vai luopua ompelemasta hälle... Vaikka meillä ovat saaneet valita pari kertaa muutenkin omat kankaat. Äiti olis valinnu ehkä hiukan toisin.

    VastaaPoista
  6. En osaa päättää, mikä näistä ois kaikista hienoin, ei kai tarvitsekaan. Ovat kyllä herkkuja kaikki. Nim. edelleen kade ompelutaitoisille.

    VastaaPoista
  7. Mua taas harmittaa, ettei meille sellaista prinsessakuumetta taida koskaan tullakaan. Neiti on nyt jo 5v ja suosikkeja ovat autot, jalkapallo, säbä, lenttis jne. Mekot ei kelpaa ollenkaan, tunikat vain jos ei mitään muuta ole. Silloin kun neiti oli vauva kaikenlaiset hörhelöt tuntuivat turhilta. Nyt kuitenkin tuntuu, että olisi pitänyt silloin pukea niitä hörhelöitä kun tyttö ei vielä voinut valittaa vaatteistaan. :)

    VastaaPoista
  8. Ihanat, ihanat, ihanat. Eipä mulla muuta.... :)

    VastaaPoista
  9. Kylläpä teidän juniori on kasvanut :) Ihanat retrohaalarit ja hurmuria on täälläkin ommeltu, ihanaa kangasta! Joko oot kurkistanut Verson puodin tulevat uutuudet, aikasta namuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ja nyt käyn päivittäin tarkistamassa, onko ne myynnissä, etten jäisi ilman.. ;D

      Poista
  10. Kyllä on rinsessa saanut soman mekkosen! Ja tuota rinssiä unohtamattakaan. Ihanan veikeä kaveri :)

    VastaaPoista
  11. Meilläkin on prinsessakausi täällä, ihan just. 2-vee on pintetta-huumassa kun isosisko puki roolivaatteista prinsessamekon ja tiaran päähän, sekä antoi lyhyen oppitunnin aiheesta, ei sen jälkeen enää ole tarvinnut leikinaiheita kummoisemmin kehitellä..

    Nuo ruskeat haalarihousut on ihan ahdistusta aiheuttavan ihanat! Ja ihan samaa ihmettelin, missä välissä tuo teidän nuorin on noin venähtänyt? Ovat muuten kaikki ihan yksilöllisen näköisiä, mutta silti selvästi samasta muotista :) Jännä miten toisten lasten hymystä voi tulla itsellekin hymyilyttävä olo, ihan selvästi jotakin tarttuvaa..

    Minä en uskalla ajatella edes vielä kesää ja sen vaatteita.. mitähän meillä puetaan sitten päälle...

    Niin missä iässä lapsille tulee se ei kelpaa -ikä? Meidän 9-vee kiertää nuorisovaateliikettä ja toistelee: äiti tee mulle tämännäköinen, tämmöinen, tällainenkin.... eikä raskisi ostaa oikein mitään kun kuukausien odottelun jälkeen pääsee omilla rahoilla ostoksille♥.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä sitten ehkä tulekaan. Itse olisin halunnut äidin tekevän vaikka mitä ja paljon se on tehnytkin. Joskus toiveet oli vähän mahdottomia, kuten se että halusin joskus 15 vuotiaana samanlaiset haalarihousut kun parivuotiaalla pikkusiskolla oli. "Miten niin sitä kaavaa ei voi suurentaa?"
      Mutta olenpa kerran seissyt vieressä odottamassa, että housut tulevat valmiiksi, että pääsen lähtemään juhlimaan. :) Ja toiset samalla kaavalla tehdyt pidin puhki.
      Kyllä oman äitin tekemät on aina parhaat. <3

      Poista
    2. Juu jos ei jotain periaatejuttua tule niistä äidin tekemistä, niin saattaapa ne hyvinkin kelvata! Joutuu vain ompelemaan sitä mitä tilataan eikä sitä mitä itse haluaisi.. :D

      Poista
  12. Voi ihana prinsessa :) Ja hieno mekkokin!

    VastaaPoista
  13. Aivan ihania kaikki! Erityisesti nuo kukkamekot ja haalarit <3

    VastaaPoista
  14. Ihania sekä Rinsessa että mekko! -Ulla-

    VastaaPoista
  15. Mekko on ihana! Onko kaava omasta päästä tai jostain lehdestä? Näyttää niin yksinkertaiselta, että ehkä minäkin osaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omasta päästä on, mutta jonkun perustopin kaavaa pidentämällä ja leventämällä piirrät itsekin helposti samanlaisen. :)

      Poista
  16. Kauniita vaatteita, jälleen kerran! -Anu

    VastaaPoista
  17. Voi tuo kukkamekko <3 Nyt harmittaa entistä enemmän, että tuo kangas jäi itseltä saamatta

    VastaaPoista
  18. Onpa pirteä mekko tulossa meille, kiitos! :)

    VastaaPoista
  19. Voi miten ihanan pirtsakoita ompeluksia!! :) Mulla jäi saamatta tuo kukkajoustis tyystin, kun se loppuunmyytiin niin nopeasti.. :(:( Olis ollut niiiin ihanaa kangasta!!

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.