keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Muurin takaa

Lähiaikoina ompeluhuoneeseen pääseminen on tuntunut vähintään yhtä vaikealta kuin aikanaan on mahtanut tuntua erään nimeltä mainitsemattoman Berliinin itä- ja länsipuolia rajaavan muurin ylitys. Jos olen ehtinyt ovelle, on viimeistään siinä vaiheessa alkanut kuulua hälytysääniä, ja aikeet on tehty tyhjiksi. Tavallisimmin ei ole tarvinnut käydä edes ovella asti, vaan on voinut kääntyä takaisin jo paljon ennen sitä.

No sieltä muurin takaa kuitenkin on kiusallakin pitänyt jotain pientä duunailla. Pari velourtunikaa tilauksesta siskoksille, koot 100 ja 116. Kaksi isompaa odottavat vielä lisäresoritilauksen saapumista.


 

Seliasta tilatusta trikoosta tuli taas uusi susiemuunnelma (alkuperäinen kaava on siis Ottobre Womanin Susie).


EK:n joustopitsit toimittavat tässä versiossa kanttausten virkaa, ja olivatpa ne tarkoitettu alkujaan alusvaatteisiin tai ei (onkohan ne?), niin minulla niitä on nyt ihan päiväkäyttöön puettavassa tunikassa. Eikös sitä sanota, että mummous on siitä mukava vaihe, ettei enää ajattele, mitä muut ajattelevat. ;)


 

Helman mitta jäi omaan makuuni himpun verran turhan lyhyeksi, mutta eiköhän sen kanssa toimeen tulla.




Tilaustyönä puolestaan kaavoitin samaisen Susien ihan uuteen uskoon, ja kuvasta voinette päätellä, mitä on tapahtunut kaavan yläosalle. Tällaiselle lättänälle siinä on vähän turhan paljon tyhjää tilaa, mutta tunikan teettäjä saa oletettavasti tämän istumaan ylleen minua paremmin. 


Eteen kokeiltiin lisäksi taskuja, ja voipa olla, että niitä löytyy jatkossa minunkin tunikoistani - niin hauskan lisän ne tuovat tuohon malliin!


Huomattavasti nuorempi tilaaja, sellainen 68-kokoa käyttävä nuori mies, sai eilen paitansa kotiin.

  
Siinpä ne muurin takaa kurkottelut jo olivatkin. Harvinaisen laiha viikkosaldo, mutta sentään jotain. Toivottavasti jatkossa pääsen taas toteuttamaan mielitekojani vähän enemmän.

Ps. kiitokset kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille kivoista nimi-ideoista ja ihanista kissatarinoista! Postaukseen kommentoineiden kesken arvoin Random.orgin avulla pienen yllärin, ja yllätyksen voitti Jutta. Sinä kirjoitit:  

"Ihana pentu! Kun meillä oli vasta yksi kissa, Remu (tai herra Aaltonen) nimeltään, vitsailimme mieheni kanssa seuraavien lemmikkien nimien olevan Cisse (Häkkinen) ja Albert (Järvinen). Kun seuraava nenänpäätä myöten musta kissamme sitten muutti meille, ei ajatus kissasta nimeltä Cisse - tai tyttökissan ollessa kyseessä varsinkaan Albert (vaikka täytyy myöntää että Albertiin yritin miestäni vähän aikaa suostutella!) - tuntunutkaan enää hyvältä, joten pikkukisusta tuli Lulu. Reilua vuotta myöhemmin meille tuli mäyräkoiratyttö Nuka. Molempien nimet ovat syntyneet pitkien pohdintojen jälkeen yhtäkkisinä päähänpistoina. Minusta ajatus kissasta nimeltä Pekka tai vaikka Seppo tai Reijo on hillittömän hauska :D"  

Laitatko Jutta yhteystietosi osoitteeseen tosimummo(ät)wippies.fi, niin voin lähettää sinulle yllätyksesi! 


Kerrottakoon vielä, että tuo toiseksi viimeinen nimi-ideasi olisi meidän kohdallamme kyllä hauskaakin hauskempi, koska naapurissa näkö- ja kuuloyhteyden päässä asuisi kissamme kaima, ja siis ihan ihminen. =D

20 kommenttia:

  1. Nuo pitsit kaula-aukossa ovat kyllä minusta kauniit. Tutkailin sellaisia kesällä, kun anoppini teki tiselleen mekon ja niin ikään kaula-aukossa oli joustopitsiä. Onko siinä joku hyvä kikka, että saa tuon pitsin nätisti ja sopivan kireäksi/joustavaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy sanoa että en tiedä onko siihen kikkaa.. saa kertoa jos tietää. ;) Minä saumuroin ensin pitsin op:lle venyttäen mututuntumalla sitä sopivaksi, sen jälkeen päältä tikkaus peittarilla, jolloin saumanvarat litistyivät sen ompeleen alle. Aika tukevat tikkaukset siinä on, kun saumuriompeleen lisäksi on vielä peitetikkiommel, mutta sinnehän ne jää nurjalle.

      Poista
  2. Voi miten ihana yllätys! :) Yhteystiedot laitettu!

    VastaaPoista
  3. Aivan ihana tuo pitsi tuossa kaula-aukossa! Tuo pitääkin muistaa.. Se sopisi paremmin kuin täydellisesti juuri tällä hetkellä tekeillä olevaan paitaan.. Ehkä pitääkin käydä ostamassa hieman tuota pitsiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei niissä pitseissä ainakaan hinta päätä huimaa!

      Poista
  4. joo kyl tosimummo tietää ettei pitsi kuulu pelkästään alusvaatteisiin, eli ihana yksityiskohta tuossa tunikassa <3
    ja nuo lasten tunikat on ihanat myöskin!!

    VastaaPoista
  5. Pitsit tunikkaan sopivat just hyvin!:) Apila-paidan värit ovat juuri niitä värejä, mitä minulla on kaapissa ylijääneinä paloina, kylläkin trikoista. En ole rohjennut surruutella kankaita yhteen kun on mietittänyt päästääkö ruskea vaaleaan väriä?!?! Mun ruskee trikoo on kotimaista perustrikoota hannan kankaasta. Enempi ommelleena osaisitko sanoa tähän värien päästämiseen mielipidettä? -Ulla-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainoa yhdistelmäompelus, mikä minulla on päästänyt väriä, on ollut punainen vinonauha valenappilistana vaaleammassa pohjakankaassa. Mutta vinonauha oli tietysti pesemätöntä, ja koskaan en muista esipestyjen kankaiden värjänneen toisiaan vaatteeksi yhdistettynä. Pesen kankaat ihan pesuaineella ja normaalimittaisella pesuohjelmalla ennen vaatteiksi ompelua.

      Poista
    2. Ei muuta kun nyt yhdistelemään kankaita surutta:)

      Poista
  6. Hei, saako kysyä millä lailla oot muokannut paitaa? Alkuperäiseen verrattuna ainakin kaventanut ja lyhentänyt? Muuta? On niin kivan malllinen että voisin itsekin tehdä tuolla mallilla paitoja.
    -Marianne-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitatko tuota pinkkiä vai tuota mun omaa? Omaa en ole kaventanut, ainoastaan pidentänyt helmaa. Pinkkiin taas on lisätty pituutta helmaan ja yläosaa on levennetty ja pidennetty, jotta miehustassa on tilaa isommalle kuppikoolle.

      Poista
    2. Juuri tuota sinun omaasi tarkoitin :) Alkuperäisiin susie-kaavoihin verrattuna silmämääräisesti tuo sinun näyttää kapoisammalta! Oletko tuota omaasi pidentänyt yläosastakaan vai miten sekä näyttää erilaisemmalta? Vai silmätikuksi tässä harmittavat ;)
      -Marianne-

      Poista
    3. No niin, muutama kirjoitusvirhe tuossa tekstissä kun tää ipadi kirjoittelee omiaan :) Viimeinen lause menee oikeasti että vai silmätkö tässä harittavat

      Poista
  7. Leena Jofotexin tilausporukasta =)20. lokakuuta 2012 klo 13.31

    Heissan!
    Millä kaavalla olet tehnyt nuo raitatunikat? Jos se on oma muokattu, niin olisko sulla vinkata, mistä löytyis joku vastaava?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heipähei! Ihan peruspaidan kaavasta olen noiden tuikoiden kaavat piirtänyt, en muista äkkiä, missä olisi vastaavia valmiina.. mutta piirrä paitakaavasta, kyllä sinä osaat! Pituutta ja helman leveyttä lisää vain, ja lopuksi resori helmaan, vähän tunikan helmaa kapeampi.

      Poista
    2. Leena Jofotexin tilausporukasta =)20. lokakuuta 2012 klo 20.18

      Kiitos Tiina! Hyvähän tuo on että joku edes luottaa... eikai se auta kuin kokeilla... Taidan laittaa sulle lopputuloksesta kuvan, niin saat nauraa... =)

      Poista
  8. Aivan ihania ompeluksia taas ja oothan tuota saanut paljon aikaiseksi! :) Voi hyvä ihme tuota pikkutyttöstä kun noin suloisesti hoitaa pikkukisua... <3

    VastaaPoista
  9. Kauniita tunikoita! Etenkin tuo pitsillinen on upea, värikin olisi juuri mun makuun :)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.