maanantai 29. lokakuuta 2012

Aarrekaupan asiakkaana

Joskus ei aamulla lainkaan tiedä, missä päivän aikana tulee käymään. Joskus nuo suunnittelemattomat menot ovat jotain ikävää, lasten päivystysreissuja tai muita kurjia, mutta toisinaan lykästää toiseenkin suuntaan.


 


Sain puolison työn kautta kutsun käydä eräässä vanhassa kaupassa katselemassa, löytyisikö sieltä minulle mieleisiä esineitä. Tällaisia kauppoja soisin olevan enemmänkin, sillä olihan siellä mieleistä vaikka millä mitalla! Tämän kaupan hyllyjä palaan ostamaan tyhjäksi myöhemmin uudelleen.

Pitkään etsinnässä ollut silitysrauta poistui etsittävien listalta. Tämä on joskus minun kauppani näyteikkunan somisteissa, mikäli minulla on joskus kauppa. Tai jos on se näyteikkuna.








Vanhaa ompelukonettahan se vielä kaipaa - täytynee jatkaa naapurin isännän kiristämistä. ;)


 


Voin vihdoin lakata ajattelemasta sitä lapsuudenkotini naapurin ulkosaunan vintillä makaavaa pyykkilautaa. Olkoot vapaasti siellä - rumempihan se olikin kuin tämä minun! ;)
Nyt nämä ihanuudet ovat alku kodinhoitohuoneen somistukselle. Tähän astihan se on vielä ollut aika karu koppi, verhokappaa ja mattoa vaille sisustamaton uuden kodin huoltokeskus, mutta ajat muuttuvat pian. Pöydälle kasattava asetelma rakentuu tietysti näiden kahden kapistuksen ympärille. Nyt etsitään alle valkeaa, isoa puutarjotinta.

Keittiön avohyllyjen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Tällä kertaa niitä tarvittaisiin tälle litran mitalle, jolla on joskus ennen vanhaan myyty marjoja torilla. Kylkeen on lyöty litran merkin lisäksi vuosiluku 1969.




Voisinkin hankkia lisää noita puulastoja ja kauhoja - niitä selvästi tarvitaan. Eikä tarvitse muistuttaa, että inhoan käsin tiskaamista. Katsokaas, jos niitä käyttää ainoastaan koristeena, ei niitä tarvitse tiskata, enintään pölyt pestä välillä pois. Valmiiksi halkeilleet ja pinttyneet puiset ruuanlaittovälineet olisivat erityisen tervetulleita. Ei tarvitsisi itse nähdä sotkemisen vaivaa.




Ihan ensimmäiseksi iskin kuitenkin aarrekauppaan mennessäni silmäni tähän ihanaan nojatuoliin.




Pientä pintaremonttia vaille täydellinen kaunokainen.



Ihana, ihana takanoja-istuma-asento. Ja kauniisti kaareutuva selkänoja.



Sanoinko jo, että tästä tulee lempipaikkani? Jalkalamppu viereen pollottamaan, ja mummo tuoliinsa, takanoja-asentoon neulomaan.




En ehkä mitenkään malta odottaa tämän tuolin kunnostamista ensi kesään asti!

15 kommenttia:

  1. Hei! Löysin juuri blogiisi ja heti tuli vastaan upeita löytöjä. Täytyy tulla kurkkimaan toistekin, varsinkin koska näytät olevan käsityöihmisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa ja tervetuloa! =) Pääasiassa käsityöihmisiä kyllä, oikeilla jäljillä olet! ;) Ainakin 90% kaikista päivityksistä on ompeluksia.

      Poista
  2. Hih, mulla oli lapsuudessa leikkimökissä tuommoinen silitysrauta ja pyykkilauta :) ja oih <3 mikä tuolikaunotar!

    VastaaPoista
  3. Hui, mitä löytöjä, wow! Mäkin tuossa taannoin tein aikamoisia löytöjä maaseudun huutokaupassa... ne on parhaita!

    VastaaPoista
  4. Oih mihin aarre-aittaan olet päässyt. Kade =D

    VastaaPoista
  5. Voi kehveli, oisinpa tiennyt että etsit vanhaa ompelukonetta! Minä ihan vasta myin oman satavuotiaan perintösingerini viidelläkympillä pois. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo se mun etsiminen nyt on vähän sellaista epävirallista. Yritän pitää silmäni kiinni etten löydä, koska se ei mahtuisi mihinkään.. ja silti tiedän että jos sopiva osuu kohdalle niin ostan. Vaikkei mahdu. :D

      Poista
  6. Vastaavanlaista pyykkilautaa pitelin käsissäni viikonloppuna kirpparilla, hinta (20 euroa) oli minulle kuitenkin liikaa ja sinne jäi kaunokainen:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä niillä tuppaa olemaan usein kova hinta, jos on kirpparille asioikseen myyntiin laitettu. :/

      Poista
  7. oijoih! kerrassaan upeita löytöjä!!!

    VastaaPoista
  8. Voi ei, mun läheisellä kämäkirppiksellä (ei oo virallinen nimi, heh...) ois KAKS vanhaa ompelukonetta...! Toinen ainakin oli vissiin ihan pelittävä Singer...Mutta eipä taida auttaa, kun täältä pohjoisesta huutelen.

    VastaaPoista
  9. Meidän koiralenkin varrella makasi yhden talon pihassa muiden rojujen kanssa semmoinen vanha rautainen koristekuvioilla varusteltu ompelukone, oiskos ollu singer. Häpeä heittää sellaista kaunokaista sateeseen kitumaan. Monta kertaa mietin, että pitäiskös se korjata talteen, mutta eipä olisi mullakaan ollu sille paikkaa.
    -Heidi-

    VastaaPoista
  10. Tuo tuoli on aivan ihanan mallinen!:) Kivoja nuo muutkin löydöt:)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.